Vammaispalvelulaki
Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 pitkään valmistellun vammaispalvelulain uudistuksen. Uusi vammaispalvelulaki yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait sekä purkaa hengityshalvauspotilaita koskevan erityissääntelyn, jolloin kaikki vammaryhmät saadaan saman lainsäädännön alle. Uuden vammaispalvelulain oli tarkoitus tulla voimaan lokakuussa 2023, mutta lain voimaantulo siirrettiin alkamaan 1.1.2025.
Vuosi 2023
Syyskuu
Heta liitto antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliolautakunnalle lausunnon siitä, että hallituksen esityksessä ei ole esitetty riittäviä perusteluja vammaispalvelulain voimaantulon siirtämiselle.
Elokuu
Heta-liitto vastasi sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön, jossa kysyttiin näkemystä uuden vammaispalvelulain lykkäämisestä.
Uuden hallitusohjelman mukaisesti STM pyysi lausuntoja suunnitelmasta lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa.
Heta-liitto katsoi, että hallituksen esitysluonnoksessa ei ole esitetty riittäviä perusteluja vammaispalvelulain voimaantulon siirtämiselle.
Kesäkuu
Vammaisjärjestöt ottivat kantaa sen puolesta, että uusi vammaispalvelulaki on toimeenpantava suunnitellusti niin, että se tulee voimaan lokakuussa 2023.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi hallitusneuvotteluihin toimitettuja aineistoja, joissa käsitellään vammaispalvelulain voimaantulon mahdollista siirtämistä ja sisällöllisten muutosten tekemistä eduskunnan keväällä 2023 hyväksymään lakiin. STM vastustaa näitä ja katsoo, ettei voimaantulon siirtäminen ole mahdollista.
Vammaispalvelulaki ja vammaisten palvelut kaipaavat kehittämistä jatkossakin, ja myös vammaisjärjestöjen näkemykset eroavat paikoin toisistaan. Uuden lain voimaantuloa ei kuitenkaan pidä viivyttää, sillä laissa on useita välttämättömiä uudistuksia.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.
Maaliskuu
Eduskunta hyväksyi 1.3. kauan valmistellun vammaispalvelulain uudistuksen.
Helmikuu
Heta-liitto perusteli 23.2, miksi uusi vammaispalvelulaki tulee hyväksyä.
Useat vammaisjärjestöt ottivat 23.2. yhdessä kantaa sen puolesta, että uusi vammaispalvelulaki tulee hyväksyä.
Tammikuu
Heta otti kantaa siihen, että vammaispalvelulain hyväksyminen eduskunnassa on varmistettava.
Heta katsoi, että vammaispalvelulain eteen on tehtävä vielä tarvittavat muutokset, ja laki on hyväksyttävä käynnissä olevalla hallituskaudella. Lakiuudistus on kiireellisesti priorisoitava, sillä vammaiset ovat odottaneet vuoroaan jo liian pitkään.
Marraskuu
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi Heta-liitolta kirjallista asiantuntijalausuntoa ehdotetusta vammaispalvelulaista. Heta jätti 9.11. lausunnon, jossa katsotaan, että uusi vammaispalvelulaki tarvitaan, mutta esitetään parannusehdotuksia mm. henkilökohtaisen avun kulujen korvaamiseen.
Lokakuu
Heta-liitto otti yhteyttä kansanedustajiin ja eduskuntaryhmiin vammaispalvelulain valiokuntakäsittelyn alkaessa.
Näkemyksiä koottiin yhteen, ja ne toimitettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille sekä eduskuntaryhmiin. Lisäksi Heta oli yhteydessä eduskunnan VAMYT-ryhmään, joka vastaa yhteistyöstä vammaisasioissa.
Huhtikuu
Heta-liitto jätti 4.4. lausuntonsa uuden vammaispalvelulain luonnoksesta. Lausuntoja jätettiin yhteensä yli 200 kappaletta, eli lausuntokierros herätti paljon kiinnostusta ja ajatuksia. Hetan lausunnossa pääpaino oli työnantajamallin asioilla, mutta muihinkin palveluihin kuten asumisen tukeen ja kuljetuspalveluihin otettiin kantaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestivät yhteistyössä kevään 2021 aikana kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Lisäksi kesäkuun aikana järjestettiin kaksi erillistä tilaisuutta, joissa esiteltiin uuden lain pykäläluonnoksia.
Oman vaikuttamistyönsä lisäksi Heta-liitto on tehnyt yhteistyötä Vammaisfoorumin kanssa.
Kuulemistilaisuus 15.2.2021
15.2.2021 järjestettiin kuulemistilaisuus, johon Heta-liitto osallistui. Tilaisuuden teemoina olivat vammaispalvelulain soveltamisala, asuminen, lasten asuminen sekä esteettömän asumisen tuki.
Heta-liitto jätti kirjallisen kommentin, minkä lisäksi Hetan hallituksen puheenjohtaja Maija Aatelo piti tilaisuudessa puheenvuoron.
Heta-liiton jättämät kirjalliset kommentit voit lukea kokonaisuudessaan tästä:
Heta-liiton kirjallinen kommentti PDF
Heta-liiton kirjallinen kommentti DOCX
Lisäksi Heta-liitto jätti lausunnon vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevista osallisuustyöryhmän ehdotuksista. Lausunnon voi lukea täältä:
Lausunto osallisuustyöryhmän ehdotuksista PDF
Lausunto osallisuustyöryhmän ehdotuksista DOCX
Kuulemistilaisuus 24.3.2021
Heta-liitto osallistui myös kuulemistilaisuuteen 24.3.2021. Tilaisuudessa käsiteltiin henkilökohtaista apua, valmennusta ja tukea. Heta-liiton puheenjohtaja Maija Aatelo piti kuulemistilaisuudessa kaksi puheenvuoroa.
Hetan mielestä työnantajamallin käyttö tulee rajata tilanteisiin, joissa henkilö haluaa toimia työnantajana. Lisäksi henkilöllä tulee olla käytännössä mahdollisuudet ja valmiudet toimia työnantajan roolissa.
On hyvä uudistus, että lain mukaan tarjolla on aina oltava työnantajamalli. Ei voi olla niin, että kunta tai hyvinvointialue ei tarjoaisi lainkaan työnantajamallia henkilöille, joille se sopii.
Heta jätti aiheita koskevan lausunnon, jonka voi lukea alta.
Henkilökohtainen apu, valmennus ja tuki PDF
Henkilökohtainen apu, valmennus ja tuki DOCX
Hetan kannanotto vammaispalvelulakiin, marraskuu 2021
Heta lähetti lainvalmistelijoille täydentävän kannanoton Heta-liiton näkemyksistä.
Heta-liitto julkaisi yhdessä 8 muun vammaisjärjestön kanssa kesäkuussa 2019 viiden tekstin kokoelman henkilökohtaisesta avusta vammaispalveluiden yhtenä palveluna.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta vammaispalvelulaista 27.9.2018. Tavoitteena on, että laki astuisi voimaan 1.1.2021.
Lue uutinen lakiesityksestä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee esitystä tammikuussa 2019. Laki on vahvistettava nyt, tätä ei saa enää siirtää viidennelle hallituskaudelle!
Lue Hetan kannanotto.
Viimeisimmästä lakiluonnoksesta huomasimme, että yleisesti ottaen lakiluonnos oli työnantajamallin osalta kehittynyt hyvään suuntaan verraten aiempiin luonnoksiin. On kuitenkin tärkeä, että vielä viimeisetkin epäselvät kohdat hiotaan kuntoon ennen varsinaista käsittelyä. Tässä on muutama pääkohta lausunnostamme:
- Lakiluonnos ei turvaa riittävästi oikeutta valita henkilökohtaisen avun järjestämistapaa.
- Erityisen hyvää lakiluonnoksessa on, että henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskevia säännöksiä on tarkennettu ja selkiytetty.
- Työnantajana toimimiseen tulisi aina olla asiakkaan suostumus, eli työnantajamalliin ei voida pakottaa asiakasta. Niin ikään asiakkaan kyky toimia työnantajana tulee huomioida.
- Työoikeuden reunaehdot on aiempaa paremmin huomioitu nyt myös perusteluissa.
- Neuvontavelvoitetta on täsmennetty. Lakiluonnoksessa puhutaan ohjauksen ja auttamisen sijaan neuvonnasta ja auttamisesta. Lisäksi neuvonnan ja auttamisen katsotaan lakiluonnoksessa liittyvän nimenomaan työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen (nykyisessä laissa puhutaan ”palkkaukseen liittyvistä asioista”), mikä on erittäin hyvä.
- Työnantajan oikeutta palkkahallintoon tai sen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tulee työnantajamallissa vahventaa nyt esitetystä.
- Asiakassuunnitelman merkityksen vahvistaminen sosiaalihuoltolaissa on sinällään kannatettavaa. Korostamme kuitenkin, että sosiaalihuollon tulee perustua myös erityislainsäädännön osalta hallintopäätökseen. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyistä tulisi säätää niin, että maakunnalla on velvoite kirjata ne hallintopäätökseen.
- Terveydenhuollollisten tehtävien sisällyttäminen henkilökohtaiseen apuun sinällään on välttämätöntä esimerkiksi sen vuoksi, että hengityslaitteen käyttäjät voidaan yhdenvertaisesti integroida saman lainsäädännön piiriin muiden vammaisten henkilöiden kanssa. Sääntely kaipaa tältä osin kuitenkin lisäselvitystä ja tarkentamista.
- Ehdotettu henkilökohtaisen avun voimavarasäännös on liian rajoittava. Vähintäänkin se tulisi muotoilla uudelleen siten, että tuetumpi omien valintojen tekeminen on henkilökohtaisella avulla mahdollista. Lisäksi voimavaraedellytyksen suhde terveydenhoidollisiin tehtäviin jää epäselväksi, ja se saattaa näin tarpeettomasti rajata oikeutta henkilökohtaiseen apuun myös silloin, kun henkilökohtaisen avun kokonaisuus sisältää terveydenhuollollisia tehtäviä.
Vammaispalvelulain – eli tuttujen kesken valaksen – uudistamisen ja kehittämisen eteen on tehty töitä jo pitkään muutoinkin kuin antamalla lausuntoja: olemme kampanjoineet ahkerasti, herättäneet keskustelua ja tavanneet ministeriön edustajia ja muita päättäjiä.
Vaikuttamistyön pohjana on Hetan neuvontapalveluiden ja muun toiminnan myötä karttunut tieto työnantajamallin kehittämistarpeista sekä Hetan oma tutkimustyö. Kesäkuussa 2014 julkaistiin Heta-liiton lakimiesten Tanja Alatainion ja Jukka Kumpuvuoren tutkimus henkilökohtaisen avun työnantajamallista ja sen häiriötilanteista, eli Vieteriukkodilemma.
Vieteriukkodilemman julkaisusta lähti käyntiin aktiivinen vaikuttamistyö päättäjien suuntaan. Katso video tutkimuksen julkaisutilaisuudesta.
Henkilökohtaisen avun työnantajamallin korjaussarja 2.9.2014
Kokosimme yhdessä Invalidiliiton kanssa Työnantajamallin korjaussarjan, ja luovutimme sen sosiaali- ja terveysministeriölle syyskuussa 2014. Korjaussarja sisälsi mm. säännösluonnoksia uutta vammaispalvelulakia varten sekä asiantuntijoiden lausuntoja.
Heta-liitto ryhtyi toimenpiteisiin henkilökohtaisen avun työnantajamallin kehittämiseksi 16.6.2015
Kesäkuussa 2015 jatkoimme työnantajamallin kehittämistarpeiden esiin nostamista. Henkilökotaihen apu on tärkein vammaispalvelu, mutta työnantajamallissa työnantajien oikeusturvaan liittyy merkittäviä ongelmia. Nämä eivät johdu itse mallista, vaan lainsäädännön aukoista, riittämättömästä toimeenpanon ohjeistuksesta ja toimeenpanossa (eli kunnissa) ilmenevistä epäkohdista. Kesäkuussa vaikuttamispakettiimme kuului
- lausunto vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista
- Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamalliin kytkeytyvän ohjaus- ja auttamisvelvoitteen yksityistämisen valvonnan laiminlyönnistä (STM, Valvira, aluehallintovirastot)
- Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamalliin kytkeytyvän ohjaus- ja auttamisvelvoitteen toteuttamisesta Turun vammaispalvelussa
- Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamallin palkkahallinnon ja työterveyshuollon järjestämisen valvonnan laiminlyönnistä (STM, Valvira, aluehallintovirastot) sekä Helsingin, Jyväskylän, Laukaan ja Oulun kuntien ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän vammaispalveluiden toimeenpanon ongelmista
- Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto
- Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään lausunto
Lue tiivistelmä kesäkuun 2015 vaikuttamispaketistamme tästä linkistä.
Joulukuussa 2016 saimme vaikuttamispakettimme lausuntoihin apulaisoikeuskanslerin päätöksen. Päätöksen mukaan kuntien vammaisille tarjoamaa neuvonta on liian kirjavaa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan lainvalmistelussa on syytä kiinnittää huomiota työnantajamalliin liittyvän neuvonta- ja ohjaustehtävän selkeyteen ja sisältöön, mikä ehkäisisi kuntien erilaisia tulkintoja ja edesauttaisi yhdenvertaisuuden toteutumista.
Vammaispalveluista ei voi säästää
Vammaislakien yhdistämiseen tähtäävä sinänsä positiivinen hanke on muodostunut keskusteluksi siitä, keneltä ja mistä palveluista leikataan. On tärkeä muistaa, että Sipilän hallitus vastaa siitä, etteivät vammaisten asiat jää lainvalmistelussa säästöjen varjoon. Hallituksen tulee muuttaa vammaispolitiikkansa painopistettä leikkauksista ja normien purusta perus- ja ihmisoikeuksien sekä vammaisten osallisuuden edistämiseen.
Kesäkuussa 2016 Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti Kalle Könkkölän selvitysmieheksi, jonka tehtävänä oli selvittää vammaispalveluihin tehtävien leikkausten kohdentamista. Meidän mielestämme vammaisten palveluista ei saa säästää, vaan hallituksen suunnitelmat ovat perustuslain vastaisia. Jos vammaispalveluista kuitenkin säästetään, seuraavia asioita tulee selvittää:
- Palvelusuunnitelman ja hallintopäätöksen tekemisen aikataulun tiukentaminen
- Vammaispalveluista tulisi olla suora muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen.
- Subjektiivisten oikeuksien osalta vammaispalveluasiat tulisi käsitellä hallintotuomioistuimissa kiireellisenä.
- Vammaispalvelujen leikkauksien sijaan tulisi selvittää invalidivähennysten poistamista.
Lue koko kannanotto selvitysmiehelle tästä linkistä.
Hieman aiemmin, huhtikuussa 2016 otimme kevätkokouksessamme kantaa niin ikään vammaisten palveluista leikkaamiseen.