Vammaispalvelulaki

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on jo pitkään ollut käynnissä vammaislainsäädännön uudistaminen. Tarkoitus on yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait sekä purkaa hengityshalvauspotilaita koskeva erityissääntely. Näin saataisiin kaikki vammaryhmät saman lainsäädännön alle. Tämänhetkinen hallitusohjelma velvoittaa ministeriötä etsimään säästöjä kuntien tehtävistä, mikä vaikuttaa myös vammaislainsäädännön uudistukseen.

Vammaislainsäädännön uudistus on ollut lausuntokierroksella jo useamman kerran. Uuden lain valmistelussa otetaan kuitenkin nyt huomioon sote- ja maakuntalaki, palveluntuottajalaki ja valinnanvapauslaki, joten uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vammaispalvelulaki tulisi voimaan vuonna 2021.

Eduskunnalle esitys uudesta vammaispalvelulaista syyskuussa 2018

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta vammaispalvelulaista 27.9.2018. Tavoitteena on, että laki astuisi voimaan 1.1.2021. Voit lukea uutisemme lakiesityksestä klikkaamalla tästä (avautuu uuteen ikkunaan).

Viimeisin lausunto vammaispalvelulainsäädännöstä annettiin heinäkuussa 2017

Viimeisimmästä lakiluonnoksesta huomasimme, että yleisesti ottaen lakiluonnos oli työnantajamallin osalta kehittynyt hyvään suuntaan aiemmista luonnoksista. On kuitenkin tärkeä, että vielä viimeisetkin epäselvät kohdat hiotaan kuntoon ennen varsinaista käsittelyä. Tässä on muutama pääkohta lausunnostamme:

  • Lakiluonnos ei turvaa riittävästi oikeutta valita henkilökohtaisen avun järjestämistapaa.
  • Erityisen hyvää lakiluonnoksessa on, että henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskevia säännöksiä on tarkennettu ja selkiytetty.
  • Työnantajana toimimiseen tulisi aina olla asiakkaan suostumus, eli työnantajamalliin ei voida pakottaa asiakasta. Niin ikään asiakkaan kyky toimia työnantajana tulee huomioida.
  • Työoikeuden reunaehdot on aiempaa paremmin huomioitu nyt myös perusteluissa.
  • Neuvontavelvoitetta on täsmennetty. Lakiluonnoksessa puhutaan ohjauksen ja auttamisen sijaan neuvonnasta ja auttamisesta. Lisäksi neuvonnan ja auttamisen katsotaan lakiluonnoksessa liittyvän nimenomaan työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen (nykyisessä laissa puhutaan ”palkkaukseen liittyvistä asioista”), mikä on erittäin hyvä.
  • Työnantajan oikeutta palkkahallintoon tai sen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tulee työnantajamallissa vahventaa nyt esitetystä.
  • Asiakassuunnitelman merkityksen vahvistaminen sosiaalihuoltolaissa on sinällään kannatettavaa. Korostamme kuitenkin, että sosiaalihuollon tulee perustua myös erityislainsäädännön osalta hallintopäätökseen. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyistä tulisi säätää niin, että maakunnalla on velvoite kirjata ne hallintopäätökseen.
  • Terveydenhuollollisten tehtävien sisällyttäminen henkilökohtaiseen apuun sinällään on välttämätöntä esimerkiksi sen vuoksi, että hengityslaitteen käyttäjät voidaan yhdenvertaisesti integroida saman lainsäädännön piiriin muiden vammaisten henkilöiden kanssa. Sääntely kaipaa tältä osin kuitenkin lisäselvitystä ja tarkentamista.
  • Ehdotettu henkilökohtaisen avun voimavarasäännös on liian rajoittava. Vähintäänkin se tulisi muotoilla uudelleen siten, että tuetumpi omien valintojen tekeminen on henkilökohtaisella avulla mahdollista. Lisäksi voimavaraedellytyksen suhde terveydenhoidollisiin tehtäviin jää epäselväksi, ja se saattaa näin tarpeettomasti rajata oikeutta henkilökohtaiseen apuun myös silloin, kun henkilökohtaisen avun kokonaisuus sisältää terveydenhuollollisia tehtäviä.

Tästä linkistä voit lukea koko lausunnon pdf-tiedostona.

Työnantajamallia tulee kehittää lainsäädännön turvin

Vammaispalvelulain – eli tuttujen kesken valaksen – uudistamisen ja kehittämisen eteen on tehty töitä jo pitkään muutoinkin kuin antamalla lausuntoja: olemme kampanjoineet ahkerasti, herättäneet keskustelua ja tavanneet ministeriön edustajia ja muita päättäjiä.

Vaikuttamistyön pohjana on Hetan neuvontapalveluiden ja muun toiminnan myötä karttunut tieto työnantajamallin kehittämistarpeista sekä Hetan oma tutkimustyö. Kesäkuussa 2014 julkaistiin Heta-Liiton lakimiesten Tanja Alatainion ja Jukka Kumpuvuoren tutkimus henkilökohtaisen avun työnantajamallista ja sen häiriötilanteista, eli Vieteriukkodilemma. Vieteriukkodilemman julkaisusta lähti käyntiin aktiivinen vaikuttamistyö päättäjien suuntaan. Tutkimuksen julkaisutilaisuudesta voi katsoa videon YouTubessa.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin korjaussarja 2.9.2014

Kokosimme yhdessä Invalidiliiton kanssa Työnantajamallin korjaussarjan, ja luovutimme sen sosiaali- ja terveysministeriölle syyskuussa 2014. Korjaussarja sisälsi mm. säännösluonnoksia uutta vammaispalvelulakia varten sekä asiantuntijoiden lausuntoja.

Heta-Liitto ryhtyi toimenpiteisiin henkilökohtaisen avun työnantajamallin kehittämiseksi 16.6.2015

Kesäkuussa 2015 jatkoimme työnantajamallin kehittämistarpeiden esiin nostamista. Henkilökotaihen apu on tärkein vammaispalvelu, mutta työnantajamallissa työnantajien oikeusturvaan liittyy merkittäviä ongelmia. Nämä eivät johdu itse mallista, vaan lainsäädännön aukoista, riittämättömästä toimeenpanon ohjeistuksesta ja toimeenpanossa (eli kunnissa) ilmenevistä epäkohdista. Kesäkuussa vaikuttamispakettiimme kuului

  1. lausunto vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista
  2. Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamalliin kytkeytyvän ohjaus- ja auttamisvelvoitteen yksityistämisen valvonnan laiminlyönnistä (STM, Valvira, aluehallintovirastot)
  3. Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamalliin kytkeytyvän ohjaus- ja auttamisvelvoitteen toteuttamisesta Turun vammaispalvelussa
  4. Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille työnantajamallin palkkahallinnon ja työterveyshuollon järjestämisen valvonnan laiminlyönnistä (STM, Valvira, aluehallintovirastot) sekä Helsingin, Jyväskylän, Laukaan ja Oulun kuntien ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän vammaispalveluiden toimeenpanon ongelmista
  5. Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto
  6. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään lausunto

Lue tiivistelmä kesäkuun 2015 vaikuttamispaketistamme tästä linkistä.

Joulukuussa 2016 saimme vaikuttamispakettimme lausuntoihin apulaisoikeuskanslerin päätöksen. Päätöksen mukaan kuntien vammaisille tarjoamaa neuvonta on liian kirjavaa.  Apulaisoikeuskanslerin mukaan lainvalmistelussa on syytä kiinnittää huomiota työnantajamalliin liittyvän neuvonta- ja ohjaustehtävän selkeyteen ja sisältöön, mikä ehkäisisi kuntien erilaisia tulkintoja ja edesauttaisi yhdenvertaisuuden toteutumista.

Vammaispalveluista ei voi säästää

Vammaislakien yhdistämiseen tähtäävä sinänsä positiivinen hanke on muodostunut keskusteluksi siitä, keneltä ja mistä palveluista leikataan. On tärkeä muistaa, että Sipilän hallitus vastaa siitä, etteivät vammaisten asiat jää lainvalmistelussa säästöjen varjoon. Hallituksen tulee muuttaa vammaispolitiikkansa painopistettä leikkauksista ja normien purusta perus- ja ihmisoikeuksien sekä vammaisten osallisuuden edistämiseen.

Kesäkuussa 2016 Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti Kalle Könkkölän selvitysmieheksi, jonka tehtävänä oli selvittää vammaispalveluihin tehtävien leikkausten kohdentamista. Meidän mielestämme vammaisten palveluista ei saa säästää, vaan hallituksen suunnitelmat ovat perustuslain vastaisia. Jos vammaispalveluista kuitenkin säästetään, seuraavia asioita tulee selvittää:

  • Palvelusuunnitelman ja hallintopäätöksen tekemisen aikataulun tiukentaminen
  • Vammaispalveluista tulisi olla suora muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen.
  • Subjektiivisten oikeuksien osalta vammaispalveluasiat tulisi käsitellä hallintotuomioistuimissa kiireellisenä.
  • Vammaispalvelujen leikkauksien sijaan tulisi selvittää invalidivähennysten poistamista.

Lue koko kannanotto selvitysmiehelle tästä linkistä.

Hieman aiemmin, huhtikuussa 2016 otimme kevätkokouksessamme kantaa niin ikään vammaisten palveluista leikkaamiseen.

Lue koko kevätkokouksen kannanotto tästä linkistä.