Heta-liitto lausui hallituksen esityksestä uuden vammaispalvelulain lykkäämiseksi
Julkaistu
Heta liitto antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliolautakunnalle lausunnon siitä, että hallituksen esityksessä ei ole esitetty riittäviä perusteluja vammaispalvelulain voimaantulon siirtämiselle.
Siirtämisen tavoite löytää julkisen talouden kokonaisuuteen nähden suhteellisen pieniä laskennallisia säästöjä ei voi mennä vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edelle.
Lakiesityksessä ei ole esitetty riittäviä perusteluja sille, miksi säästöjä haetaan juuri tällä tavalla, tai miksi ei ole harkittu vaihtoehtoa, jolla ei heikennetä vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Henkilökohtaisen avun työnantajamallin näkökulmasta uudessa vammaispalvelulaissa on useita tärkeitä uudistuksia, joilla varmistetaan sitä, että henkilökohtainen apu toteutuu asianmukaisesti ja vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Soveltamisala ei muutu keskeisiltä osin
Lain voimaantulon lykkääminen on ylimitoitettu toimi lain soveltamisalaa koskeviin huoliin. Julkisesta keskustelusta on usein virheellisesti saanut kuvan, että nykyisessä vammaispalvelulaissa olisi yleinen ns. ikääntymisrajaus, joka oltaisiin nyt poistamassa, ja että tilanne olisi nykytilaan nähden muuttumassa merkittävästi. Nykyisessä vammaispalvelulaissa ei kuitenkaan ole ikääntymisrajausta henkilökohtaista apua lukuun ottamatta. Vammaispalvelulaki ei ole nykyisellään muodostunut yleislaiksi, jonka nojalla yleisesti järjestettäisiin ikääntyneiden, ei-vammaisten henkilöiden palveluja.
On myös väitetty, että esimerkiksi vammaisen henkilön määritelmä uudessa vammaispalvelulaissa on niin tulkinnanvarainen, että sosiaalityöntekijät eivät pysty soveltamaan sitä. Kuitenkin myös nykyisen vammaispalvelulain vammaisuuden määritelmään ja palvelukohtaisiin kriteereihin liittyy käytännön tilanteissa tulkinnanvaraa, mutta siitä huolimatta vammaispalveluja on kyetty järjestämään. Lain sisältöä on ylipäänsä mahdoton ilmaista siten, ettei käytännön tilanteisiin jäisi lain soveltajille tulkittavaa.
Ihmisoikeusvelvoitteet jäisivät lykkäyksen vuoksi toteutumatta
Hallituksen esityksessä arvioidaan lain lykkäystä ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen perustuslakiin pohjautuvan perusoikeuden heikennyskiellon kannalta. Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen on myös yksi edellytys, joka perusoikeuden rajoituksen on täytettävä. Tähän perusoikeuden rajoitusedellytykseen ja YK:n vammaissopimuksen merkitykseen ei ole hallituksen esityksessä kiinnitetty riittävästi huomiota.
Lakiehdotuksen mukaan voimassa oleva vammaispalvelulainsäädäntö on vanhentunut ja osittain puutteellinen, eikä täytä perustuslain tai YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia kaikilta osin. Mikäli uusi vammaispalvelulaki ei astu voimaan 1.10.2023, jäävät useat ihmisoikeusvelvoitteet lykkäyksen aikana noudattamatta tai ainakin toteutuvat puutteellisesti. Uudessa vammaispalvelulaissa on esimerkiksi säädetty mm. erityisestä osallisuuden tuesta ja tuetusta päätöksenteosta, jotka ovat tärkeitä YK:n vammaissopimusta toimeenpanevia palveluita.
Uudessa vammaispalvelulaissa on täsmennetty henkilökohtaisen avun ja hoidollisten tehtävien suhdetta säätämällä siitä, että itsehoitoa vastaavat tehtävät voivat kuulua henkilökohtaiseen apuun (9 § 4 mom.). Hyvinvointialueelle tulee velvollisuus tarjota näihin tehtäviin tarvittavaa ohjausta. Mikäli tämä sääntely ei nyt astu voimaan, syntyy tästä oikeudenmenetyksiä sen vuoksi, että henkilökohtaisen avun sijaan saatetaan tarjota itsemääräämisoikeutta heikommin toteuttavia hoivapalveluita, eikä YK:n vammaissopimuksen idea yksilöllisesti määräytyvistä palveluista toteudu. Tämä koskee esim. hengityslaitteen käyttäjiä mutta myös muita vammaryhmiä.
Vammaispalvelulakia on tarve kehittää jatkossakin. Mahdollisia lakimuutoksia varten tarvitaan kuitenkin asianmukainen ja vammaiset henkilöt osallistava lainvalmisteluprosessi, jonka tavoite ei ole säästöjen hakeminen. Tämä on paremmin toteutettavissa uuden lain ollessa voimassa
Lue Heta-liiton lausunto kokonaisuudessaan: