Heta vetoaa kansanedustajiin: luopukaa vammaispalvelulain heikennyksistä
Julkaistu
Heta-liitto otti yhteyttä kansanedustajiin vammaispalvelulain käsittelyn käynnistyttyä.
Heta-liitto lähetti 30.9.2024 kansanedustajille ja eduskuntaryhmiin kannanoton, jossa vaaditaan vammaispalvelulain heikennyksistä luopumista. Lakimuutoksia tullaan käsittelemään lähiviikkoina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja perustuslakivalokunnassa. Heta viesti kansanedustajille seuraavasti:
”Vammaisten ihmisten itsenäisen elämän, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden turvaaminen on nostettava takaisin lain soveltamisen johtaviksi periaatteiksi. Yksinkertaisimmin ja parhaiten se toteutuisi luopumalla kokonaan soveltamisalan tarkentamisesta.
1. Merkittävä ongelma ovat hallituksen esityksen perustelut, joissa painotetaan vahvasti sosiaalihuoltolain mukaisten maksullisten palvelujen ensisijaisuutta ja sitä, ettei palvelujen saatavuus saa vaikuttaa lakien soveltamiseen. Yhdistettynä hyvinvointialueiden taloudellisiin vaikeuksiin ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden maksullisuuteen muodostuisi aikaisempaa suurempi kannustin siirtää esimerkiksi henkilökohtaisen avun asiakkaita perusteetta kotihoidon piiriin. Mikäli palvelujen saatavuus ei saa vaikuttaa vammaispalvelujen soveltamiseen, on riski, että asiakas jää ilman palveluja saatavuusongelmien vuoksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee tehdä ero näihin käsityksiin ja korostaa vammaispalvelulain uudistuksen alkuperäisiä lähtökohtia YK:n vammaissopimuksen toimeenpanossa.
2. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät turvaa itsenäistä elämää ja osallisuutta. Esityksen valmistelussa ei ole riittävästi arvioitu sitä, miten sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut täyttäisivät YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan ja sen yleiskommentin edellytyksiä itsenäistä elämää ja osallisuutta turvaaville palveluille. Valmistelussa lähtökohtana ovat olleet ennemmin Suomessa jo tarjolla olevat palvelumuodot kuin YK:n vammaissopimuksen toteuttaminen. Esimerkiksi kotihoidon lyhyet käynnit eivät turvaa itsenäistä elämää ja osallisuutta.
3. Elämänvaiheajattelusta tulee luopua. Vammaispalveluja järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Lausuntopalautteessa moni katsoi, että tämä vastaa perustuslakivaliokunnan kertaalleen hylkäämää ikääntymisrajausta.
4. Maksullisuuden lisääminen on vastoin YK:n vammaissopimuksen heikennyskieltoa. Lakiehdotuksiin sisältyy heikennys, jolla lisätään vammaisille tarjottavien palvelujen maksullisuutta. Asiakkaan edun arvioinnissa ei enää olisi sallittua huomioida palvelusta aiheutuvia maksuja. Muutos veisi pohjan esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiselta maksuttomalta asumisen tuelta, jos hyvin samanlaiset palvelut voidaan järjestää maksullisina sosiaalihuoltolain nojalla. ”
Vammaispalvelulain lähetekeskustelu eduskunnassa käytiin pitkän budjettikeskusteluviikon jälkeen perjantaina, eikä sen aikana käytetty puheenvuoroja. Viikon aikana vammaispalvelulain tilanne nousi kuitenkin esiin ainakin joissakin aiemmin talousarvion yhteydessä pidetyissä puheenvuoroissa.