Sote-uudistus
Sote-uudistus tarkoittaa koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Uudistuksella on vaikutus myös vammaispalveluihin. Sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021, ja sen myötä palveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023.
Heta-liitto on halunnut varmistaa, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli säilyy yhtenä henkilökohtaisen avun järjestämistapana jatkossakin, ja että se toteutetaan toimivasti ja turvallisesti.
Olemme vaikuttaneet sote-uudistukseen pääasiassa antamalla lausuntoja ja tapaamalla poliitikkoja sekä ministeriön edustajia. Tälle sivulle on koottu tärkeimmät sote-uudistukseen liittyvät lausunnot ja niiden pääkohdat. Lausunnot ovat aikajärjestyksessä siten, että viimeisin on ylimpänä.
Kannanotto 24.1.2023: Palkkojen yhdenmukaistaminen hyvinvointialueilla ei saa johtaa heikennyksiin
Heta-liiton yhteydenoton jälkeen palkkojen yhdenmukaistaminen Satakunnassa palautettiin uuteen valmisteluun.
Vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla on saatettu tehdä päätöksiä siitä, minkä palkkatason mukaan työnantajamallin palkkakuluja korvataan. Taustalla on se, että joissakin kunnissa palkkataso on voinut olla korkeampi kuin muualla. Kunnissa on paikoin maksettu myös Heta-liiton työehtosopimuksen tason ylittäviä palkkoja
Lue Hetan kannanotto kokonaisuudessaan täältä.
Heta lähestyi STM:n edustajia työvoimapulaan liittyen 12.10.2022
Työvoimapula vaikuttaa henkilökohtaisten avustajien saatavuuteen ja sitä kautta suoraan vammaisten henkilöiden elämään. Heta-liitto teki aloitteen STM:lle aiheen tiimoilta.
Heta-liiton kannanotto 8.11.2021: Sote-uudistus ei saa tarkoittaa vammaisten palveluiden alibudjetointia
Heta-liitto on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten palveluihin vuonna 2022. Henkilökohtaiseen apuun ja muihin vammaisten palveluihin tehdään perusteettomia leikkauksia. Syynä on se, että vuoden 2022 budjetoitujen sote- ja pelastustoimen menojen perusteella määräytyvät sekä hyvinvointialueiden rahoitus että kunnallisveroprosentin leikkauksen suuruus.
Lue Hetan kannanotto kokonaisuudessan täältä.
Heta-liiton lausunto sote-uudistuksesta 16.9.2020
- Henkilökohtaisen avun kaltaista erityispalvelua hyödyttää vastuun siirto kuntia suuremmille alueille. Muutoksella voitaisiin turvata aiempaa paremmin erityispalveluissa tarvittavaa asiantuntemusta.
- Nyt esitetty uudistus ei yksin korjaa esimerkiksi kaikkia ”asiakkaan pallotteluun” liittyviä ongelmia.
- Siirtymävaiheen säännösten valmistelua on jatkettava. Näin toimimalla palveluiden jatkuvuus turvataan siirtymävaiheessa, eikä katkoksia synny. Esimerkiksi palkkahallinnon tietojen on siirryttävä, jotta avustajien palkanmaksu jatkuu ongelmitta.
Voit lukea Hetan lausunnon kokonaisuudessaan täältä.
Vammaisfoorumi on toimittanut ministerille kantansa sote-uudistuksesta 2019
Vammaisfoorumi lähetti ministeri Krista Kiurulle asiakirjan, jossa tuodaan esiin vammaisjärjestöjen kanta sote-keskuksista. Heta-liitto oli aktiivisesti mukana työstämässä asiakirjaa ja muodostamassa yhteistä linjaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru antoi vammaisjärjestöille ja vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnalle (VANE) tehtäväksi laatia asiakirjan siitä, miten vammaisten henkilöiden tarpeet ovat sovitettavissa valmisteltavana olevaan sote-järjestelmään. Vammaisfoorumi luovutti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia käsittelevän asiakirjan perhe- ja peruspalveluministeri Kiurulle 14.11.2019 ja täydensi sitä toisella asiakirjalla 19.12.2019.
Lue vammaisfoorumin keskeiset ehdotukset täältä.
Järjestöjen yhteinen lausunto sote-valiokunnalle 23.1.2019
Kahdeksan valtakunnallista vammaisjärjestöä on 23.1.2019 lähetti lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Lue järjestöjen yhteinen lausunto täältä.
Lausunto valinnanvapauslainsäädännöstä 13.12.2017
- Valinnanvapauslaissa on useita piirteitä, jotka voivat johtaa siihen, että vammaiset eivät saa palveluja yhdenvertaisesti. YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että tavalliset palvelut ovat myös vammaisten käytettävissä.
- Esitettyyn sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalliin sisältyy riskejä, joilla olisi vaikutusta myös henkilökohtaisen avun ja muiden vammaispalveluiden toteutumiseen:
- Sote-keskusten rahoitus ei voi perustua siihen, että viime kädessä arvioidaan yksittäisen asiakkaan sairastavuutta ja ”hintalappua”. Vammaisuuden merkitys sote-keskukselle maksettavaan kiinteään korvaukseen jää avoimeksi.
- Perustuslakivaliokunnan kesällä 2017 antaman lausunnon mukaan henkilökohtaista budjettia koskevaa sääntelyä olisi täsmennettävä olennaisesti. Tällaista täsmentämistä ei ole riittävästi tapahtunut. Henkilökohtaisen budjetoinnin vaikutusten arviointi jää arvailuksi sen suhteen, miten toimeenpano onnistuisi.
- Valinnanvapauslainsäädäntöä tulisi täsmentää, että työnantajamalli järjestetään henkilökohtaisesta budjetista erillisenä palveluna.
- Palvelurakenteen hajautuminen tekee vammaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vaikeasti toteutettavaksi.
- Maakunnilla tulee olla lakisääteinen velvollisuus tarjota henkilökohtaisen avun asiakasseteliä. Henkilökohtainen apu tulee lisätä lakiin palveluksi, jossa seteli on tarjottava. Asiakasseteliä koskevaa sääntelyä pitää kuitenkin kehittää monilta osin.
Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa STM:n nettisivuilla.
Lausunto valinnanvapauslainsäädännöstä 27.3.2017
- Uudistuksen jatkotyössä tulee korostaa asiakkaan näkökulmaa ja vähentää vastuun pallotteluun kannustavia rakenteita.
- Erillinen arvio uudistuksen vaikutuksista vammaisten asemaan on välttämätön.
- Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevien säännösten tulee mahdollistaa henkilökohtaisen avun työnantajamalli.
- Henkilökohtaisen avun työnantajamalli on järjestettävä henkilökohtaisesta budjetista erillisenä palveluna. Harkittaessa henkilökohtaista budjettia asiakkaalle tulee selvittää kirjallisesti eri palveluvaihtoehdot yksilölliseen tilanteen ja asiakassuunnitelman perusteella.
- Palveluntuottajalla pitää olla henkilökohtaisen budjetin tai asiakassetelin palveluissa sopimussuhde jonkin tahon kanssa, jotta ohjaussuhde on olemassa. Asiakkaan tulisi olla kuluttajan asemassa suhteessa palveluntuottajiin tai oikeusturva tulee varmistaa jollakin uudella keinolla.
- Henkilökohtaisen avun tulee olla käytettävissä myös oman maakunnan ulkopuolella ja eri kohteissa avuntarpeen mukaan.
- Viranomaistehtävistä vastaavat tahot tulee määritellä esitystä selkeämmin ja perustuslain 124 §:n edellytysten toteutuminen on turvattava.
Lausunto sote-uudistuksesta 9.11.2016
- Lausunnossa korostimme, että työnantajamalli tulee jatkossakin säilyttää yhtenä palveluvaihtoehtona. Lakitasolla tulee kuitenkin säätää siitä, että työantajamallin käyttö edellyttää asiakkaan suostumusta.
Lausunto sote-uudistuksesta 14.10.2014
- Lakiluonnoksessa mainitut keskittämismahdollisuudet ovat myönteinen suunta, mutta niihin liittyviä termejä tulee selventää. Kunhan keskittämisen perusteet säädetään lailla, henkilökohtaisen avun työnantajamallin hallinnollisen toimeenpanon keskittäminen valtakunnallisesti olisi hyvä ratkaisu.
- Myös nk. teemalliset kuntayhtymät ovat Hetan mielestä lähtökohdiltaan hyvä ratkaisu. Henkilökohtaisen avun keskittäminen olisi työnantajamallin kannalta erittäin toivottavaa. Se edesauttaisi erityisosaamisen kasvattamista.
- Subjektiivisten oikeuksien toteutuminen ja osallistamismahdollisuudet on taattava. Rahoituksen järjestämistapa ei saa vaikuttaa subjektiivisten oikeuksien tai ylipäätään sosiaalipalvelujen tosiasialliseen toteutumiseen.