Omainen henkilökohtaisena avustajana

Voiko omainen toimia henkilökohtaisena avustajana? Tämä on kysymys, joka herättää paljon keskustelua, eikä vastaus kysymykseen ole yksiselitteisesti joko tai. Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä voida pitää henkilön edun mukaisena. Lähtökohta on siis se, että henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö.

Kuka siis katsotaan omaiseksi tai liian läheiseksi henkilöksi toimimaan henkilökohtaisena avustajana? Vammaispalvelulain esitöiden mukaan omaisella tarkoitetaan ainakin vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muu läheinen henkilö on esimerkiksi avopuoliso. Oikeuskäytännön valossa myös sisarus voi olla lain tarkoittama omainen. Edellä mainitut henkilöt eivät siis lähtökohtaisesti voi toimia henkilökohtaisena avustajana.

Alla olevista artikkeleista voit lukea tarkemmin omaisen työskentelemisestä henkilökohtaisena avustajana.

Omainen, joka toimii avustajana
Kuva: Mohamed Hassan, Pixabay

Omainen tai muu läheinen henkilö ei voi ilman erityisen painavaa syytä toimia henkilökohtaisena avustajana. Tällä periaatteella halutaan tehdä rajausta omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille.

Omaishoito on soveltuva valinta silloin, kun kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, henkilökohtainen apu taas suuntautuu yhdenvertaisuuden, itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Tämän vuoksi vaikeavammaisen henkilön omainen toimii yleensä ensisijaisesti omaishoitajana.

Jotta itsenäisten valintojen tekeminen olisi mahdollista, on useimmiten parempi, ettei henkilökohtaisena avustajana toimi liian läheinen henkilö. Joskus perheen sisäisestä työsuhteesta voi syntyä vallankäyttöön liittyviä haasteita tai jääviysongelmia. Ulkopuolisen avustajan käyttö auttaa ehkäisemään tällaisia ongelmia.

Itsenäistyvän nuoren kohdalla on syytä punnita erityisen tarkkaan, kannattaako perheenjäsenen työskennellä avustajana. On tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus irtautua lapsuudenkodistaan ja harjoitella itsenäistä elämää. Itsenäistymisen voidaan ajatella olevan helpompaa, mikäli henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö. Silloin nuoren valinnoista tulee selvemmin omia. On kuitenkin tapauksia, joissa omaisen toimiminen henkilökohtaisena avustajana on perusteltu ratkaisu.

Mikäli perheenjäsen kuitenkin toimii avustajana, ei hän voi toimia yhtä aikaa sekä omaishoitajana että henkilökohtaisena avustajana. Sama henkilö ei myöskään voi toimia edunvalvojana ja henkilökohtaisena avustajana, ellei edunvalvojalle haeta maistraatista sijaista työsuhteeseen liittyvien asioiden hoitamiselle.

Laki ei sulje kokonaan pois perheenjäsenen mahdollisuutta toimia henkilökohtaisena avustajana. Omainen tai muu läheinen voi toimia avustajana silloin, kun sitä on erityisen painavasta syystä pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

Mikä sitten katsotaan erityisen painavaksi syyksi sille, että omainen voi toimia henkilökohtaisena avustajana? Tällainen syy voi olla esimerkiksi äkillinen avun tarve, mikäli vakituinen avustaja sairastuu tai työsuhde päättyy. Omaisen palkkaaminen voi olla perusteltua myös, jos ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi tai mahdottomaksi. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos rekrytointiprosessin kautta ei löydy sopivaa henkilökohtaista avustajaa.

Joskus vammaan tai sairauteen liittyvät kommunikaation tai toimintakyvyn haasteet ovat sellaisia, että omaisen tai läheisen toimiminen avustajana on perusteltu ratkaisu. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi ALS ja muut etenevät lihassairaudet, MS-tauti sekä vaikeat, traumaattiset aivovammat. Näissä tapauksissa avustajalta edellytetään vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeissa tilanteissa myös eleiden ja tunnetilojen tulkintaa. Usein omainen ymmärtää sellaistakin kommunikaatiota, jota ulkopuolisen voi olla mahdotonta tulkita.

Joissain tapauksissa omaisen palkkaaminen avustajaksi pienelle lapselle voi olla perusteltua lapsen edun kannalta.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tulee olla yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ja tehdä sosiaalityöntekijälle selvitys siitä, miksi omainen olisi paras vaihtoehto henkilökohtaiseksi avustajaksi. Sosiaalityöntekijä ratkaisee tapauskohtaisesti, onko omaisen palkkaaminen perusteltua. Mikäli palkkaamisen katsotaan olevan tarkoituksenmukaista, tehdään asiasta virallinen päätös.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa vaikeavammaisen henkilön ja henkilökohtaisen avustajan välille syntyy työsuhde, jossa sovelletaan pääosin tavanomaista lainsäädäntöä.

Vuoden 2020 alusta lähtien henkilökohtaisena avustajana työskentelevät perheenjäsenet ovat kuuluneet työaikalain soveltamisalan piiriin, ellei heillä ole ns. työaika-autonomiaa, jolloin työaikoja ei ole määritelty. Tämä uusi lainsäädäntö vaikuttaa esimerkiksi ylityön kertymiseen ja työaikakorvauksien maksamiseen. Nykyään avustajana työskentelevät perheenjäsenet ovat siis oikeutettuja esimerkiksi ylityökorvaukseen muiden työntekijöiden tavoin.

Kannattaa pitää mielessä, että mikäli työnantaja kuuluu Heta-liittoon, on hänen avustajansa mahdollista saada palkkaansa kokemuslisää työskenneltyään vähintään vuoden henkilökohtaisena avustajana tai sitä vastaavissa tehtävissä.

Jokaisella työntekijällä on myös oikeus vapaisiin. Tämä tarkoittaa, että työsuhteessa olevalla perheenjäsenelläkin on oikeus pitää vapaata työstään. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää, jotta työntekijä jaksaa työssään mahdollisimman hyvin.

Loma-ajan korvauksiin vaikuttaa se, onko työnantajan palveluksessa muita työntekijöitä.

  • Jos työnantajan palveluksessa ei ole perheenjäsenen lisäksi muita työntekijöitä, noudatetaan vuosilomalain säännöstä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus pitää vapaata kaksi päivää jokaista työsuhteessa oltua kalenterikuukautta kohden. Hänellä on myös oikeus saada rahallinen lomakorvaus vapaan ajalta.
  • Mikäli työnantajalla on perheenjäsenen lisäksi vakituisesti muitakin henkilöitä palveluksessaan, kertyy myös henkilökohtaisena avustajana toimivalle perheenjäsenelle vuosilomaa normaalien vuosilomalain sääntöjen mukaisesti. Jos työnantaja kuuluu Heta-liittoon, noudatetaan vuosilomalain lisäksi Heta-liiton työehtosopimusta. Se oikeuttaa avustajan lomarahaan, joka on suuruudeltaan 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan loma-ajan palkan yhteydessä.

Työnantajalla on oikeus saada korvaus sijaisen palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin sille ajalle, kun henkilökohtaisena avustajana toimiva omainen pitää vapaata.

Perheenjäsenen tekemää työtä ei ole rajattu työturvallisuuslain tai työterveyshuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilökohtaisena avustajana työskentelevän perheenjäsenensä työturvallisuudesta samalla tavalla kuin muidenkin työntekijöidensä.

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille henkilökohtaisille avustajilleen riippumatta siitä, onko työnantajalla työntekijään perhesuhde vai ei. Sairaanhoito ei kuitenkaan kuulu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Tämä tarkoittaa, että sairastapauksissa avustajat käyttävät pääsääntöisesti normaaleja kunnallisia tai yksityisiä terveyspalveluita omakustanteisesti.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti myös työnantajan perheenjäsenet ovat työntekijöinä pakollisen työtapaturmavakuutuksen piirissä.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Jotkut kunnat hoitavat vakuutuksen, mutta eivät kaikki. Onkin hyvä muistaa, että viime kädessä on aina työnantajan vastuulla huolehtia, että työntekijöiden vakuutusasiat ovat kunnossa.

Koska kysymys on lakisääteisestä työnantajan maksettavaksi kuuluvista maksuista, on kunta velvollinen korvaamaan työterveyshuollon järjestämisestä ja työtapaturmavakuutuksen ottamisesta henkilökohtaisen avustajan työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Näistä ei siis synny henkilökohtaisen avustajan työnantajalle kustannuksia. Mikäli työnantaja tarvitsee laajempaa vakuutussuojaa työntekijälleen, voi hän hakea sitäkin kunnan korvattavaksi.