Kommunikaatio työnantajan ja työntekijän välillä
Henkilökohtainen avustaja on töissä toisen kotona tai muissa arkisissa ympyröissä, toisinaan myös matkoilla. Tämä tarkoittaa, että työskentely tapahtuu yksityisellä ja henkilökohtaisella alueella. On erityisen tärkeää, että tällaisessa työsuhteessa työnantajan ja työntekijän kommunikaatio toimii.
Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimii henkilöitä monenlaisin taustoin. Toiset tarvitsevat apua ympäri vuorokauden, jotkut ainoastaan muutaman tunnin kuukaudessa. Kaikissa tapauksissa henkilökohtaisen avun tarkoituksena on tukea itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Jotta arki rullaisi mahdollisimman mielekkäästi ja itsenäisesti, on avoin kommunikaatio työnantajan ja avustajan kesken ensisijaisen tärkeää.
Oman erikoispiirteensä henkilökohtaiseen apuun tuo se, että osa työnantajista on totutellut vammaansa koko elämänsä ajan, mutta toiset ovat vammautuneet yhtäkkisesti myöhemmässä elämänvaiheessa. Pelkästään sen sulatteleminen, että tarvitseekin yhtäkkiä apua normaalissa arjessaan, saattaa olla kuormittavaa. Jos ei ole koskaan aiemmin toiminut työnantajana, voi olla haastavaa hahmottaa omaa rooliaan suhteessa henkilökohtaiseen avustajaan.
Vertaistuesta saattaa olla iso apu, kun pohtii henkilökohtaisen avustajan työnantajuuteen ja siihen kuuluvaan kommunikaatioon liittyviä asioita. Näiden pohdintojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Voit tutustua Hetan vertaistukitoimintaan täällä.
Jokaisen henkilökohtaisen avustajan on opeteltava uuden työnantajansa tavat ja toiveet. On tärkeää perehdyttää työntekijä niihin heti työsuhteen alussa ja ohjeistaa uusiin tilanteisiin sitä mukaa, kun niitä tulee työsuhteen aikana vastaan.
Haastattelimme Heta-liiton hallituksen jäsentä, Terhi Toikkasta, hänen kokemuksistaan henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Jaamme tässä artikkelikokonaisuudessa Terhin kokemuksia kommunikaatiosta avustajien kanssa.
Terhi on toiminut noin 20 vuotta henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Tällä hetkellä hänellä on viikoittain apunaan viisi henkilökohtaista avustajaa. Terhi kertoo, että hänellä on ollut pääsääntöisesti hyvä onni avustajien suhteen. Ainoastaan yhden avustajan kanssa työsuhde meinasi lähteä aluksi väärille raiteille, kun tämä otti enemmän ohjaajan kuin avustajan roolin. Avustaja alkoi tehdä Terhin puolesta henkilökohtaisia päätöksiä, kuten valita hänelle vaatteita.
– Jos tällaisiin käytösmalleihin ei heti puutu, on vaarana, että niistä muodostuu tapa, jota aletaan toistaa. Itsemääräämisoikeus ei toteudu, jos avustaja alkaa tehdä päätöksiä työnantajansa puolesta. Osa vammaisista ei reagoi ollenkaan, kun heihin käytetään valtaa, sillä he ovat tottuneet siihen. Myös heidän oikeuksiaan on tärkeää puolustaa, minkä vuoksi näistä asioista täytyy puhua.
Koti on jokaiselle tärkeä ja yksityinen alue, jossa on oikeus olla täysin oma itsensä. Kodin rutiineista ja oman tilan tarpeesta täytyy keskustella avustajan kanssa, jotta kotona olisi mahdollisimman hyvä olla.
Henkilökohtaisen avustajan työssä on sellaisia erityispiirteitä, joita ei juuri missään muissa työsuhteissa tule vastaan. Ollaan niin henkilökohtaisella reviirillä, että siinä voi tarkoittamattaankin tulla toimineeksi epäsuotuisalla tavalla.
Jokainen saa määritellä oman tilan tarpeensa
Jos avustaja tulee toistuvasti liian lähelle, saattaa työnantajasta tuntua, että hän kuristuu henkisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja kommunikoi avoimesti toiveistaan ja oman tilan tarpeesta. Kodin on tarkoitus olla turvallinen, hyvinvointia tukeva tila, jossa asiat ovat asukkaan omassa hallinnassa. Jokaisella on oikeus tehdä päätökset itseään koskevissa asioissa ja määrätä myös siitä, miten paljon tarvitsee omaa tilaa fyysisesti ja henkisesti. Henkilökohtaisten rajojen määrittämisessä tarvitaan kommunkaatiota.
– Jos avustaja on tosi puhelias ja auttavainen, saattaa hänestä tulla liiankin ”äitimäinen” auttaja, joka ottaa tilanteet haltuun niin intensiivisesti, että siinä ei jää omaa tilaa ollenkaan. Yleensä sanon kaikille avustajilleni, että he voivat olla eri tilassa silloin, kun en tarvitse apua. Erityisesti silloin, kun käynnissä on joku haastava sosiaalinen tilanne, jossa on muitakin läsnä, pyydän avustajaa poistumaan samasta tilasta, kertoo Terhi Toikkanen.
Uusiin tilanteisiin ohjeistaminen
Jokaisella on kotonaan omia rutiineja ja tapoja. Avustajalle tulee kertoa, miten hänen odotetaan toimivan eri tilanteissa ja erilaisten askareiden kanssa. Kommunikaatio näistä asioista on kaiken a ja o, jotta vältytään turhalta mielipahalta.
Kun avustajan kanssa tulee vastaan uusi tilanne, esimerkiksi vieras on ensimmäistä kertaa tulossa kylään avustajan työvuorolla, ohjeistaa Terhi siinä kohtaa avustajaansa. Kyseessä voi olla niinkin pieni asia kuin kahvin keittäminen tai pöydän kattaminen. Nämä saattavat tuntua toissijaisilta asioilta, mutta niillä on lopulta iso merkitys. Kukaan ei voi lukea ajatuksia, joten pienistäkin yksityiskohdista kodin rutiineissa täytyy puhua.
– Avustaja voi käydä avaamassa oven vierailleni, mutta ohjeistan hänet sen jälkeen vetäytymään tilanteesta. Avustaja ei myöskään päätä, milloin vieraalle keitetään kahvia, eikä ala siivoamaan pöytää vieraan aikana, selittää Terhi.
– Tiivistän tämän niin, että älä tee niin kuin minä teen tai sinä tekisit, vaan niin kuin minä pyydän. Avustajani ei tarvitse alkaa arvailemaan, mitä minä toivon, vaan minulta saa myös kysyä suoraan, kun joku asia mietityttää.
Terhin arjessa hitaat lauantaiaamut ovat tärkeitä ̶ se, että saa työviikon jälkeen ottaa rennosti ja vaikka muuttaa lennosta suunnitelmiaan monta kertaa, jos siltä tuntuu. On tärkeää, että saa elää omannäköistä elämää, jossa kukaan ei ole painostamassa tai kiirehtimässä tekemään asioita tietyllä tavalla.
– Jos omassa kodissa alkaa olla laitosmainen aikataulutus, ei sillä ole mitään merkitystä, että vammaisten laitosmainen asuminen halutaan lakkauttaa. Silloin laitos on tuotu kotiin.
On tärkeää, että työnantaja kertoo avustajalleen, miten hän odottaa tämän kommunikoivan silloin, kun läsnä on muita ihmisiä.
– Mitä hienovaraisempaan avustamiseen pystyy kodin ulkopuolella, sen parempi, toteaa Terhi Toikkanen.
– Sanotaan vaikka, että olen käymässä näyttelyssä ja juttelen siellä puolituttujen kanssa. Avustaja ei voi tällaisessa tilanteessa huudella jostain kauempaa esimerkiksi WC-käynneistä tai kyydeistä. On tärkeää, että kaikki kommunikaatio tapahtuu hienovaraisesti ja kunnioittavasti.
Kommunikaatio muiden seurassa
Terhi on myös tarkka siitä, miten toimitaan silloin, kun ollaan syömässä tai viettämässä iltaa ulkona.
– Kun olen ulkona syömässä muiden seurassa, ei avustajani osallistu keskusteluun, ellei se sitten ole small talkia muiden kanssa sopivassa kohdassa. Tietenkin hän voi kohteliaasti reagoida, jos hänelle puhutaan, mutta jos minulle osoitetaan kysymys, ei avustajani puhu puolestani. Avustaja ei myöskään voi pitää omaa ruokataukoaan samalla, kun minä syön, sillä se ei ole avustajalle lepoaikaa.
– Sitä näkee valitettavan paljon, että avustaja määrää tahdin, kun hän avustaa syömisessä. Jos on esimerkiksi sellainen tilanne, että avustustunteja on liian vähän käytössä, saattavat nämä tilanteet mennä kiirehtimikseksi. Itse haluan aina määrätä syömistahtini ja minimoida eleet, joilla osoitan, että tarvitsen apua. En salli esimerkiksi sitä, että avustajallani on haarukka valmiina kädessä ennen kuin annan luvan. Nämä ovat pieniä asioita, mutta tuovat arvokkuuden tunteen.
Kommunikaatio asiakaspalvelutilanteissa
Kaupungilla asioidessa saattaa tulla vastaan tilanteita, joissa asiakaspalvelija alkaa puhumaan vammaisen henkilön yli suoraan avustajalle. Terhi kertoo huomanneensa tällaisen onneksi vähentyneen vuosien varrella, kun ihmiset ovat tulleet tiedostavammiksi.
– Jos asiakaspalvelija puhuu ylitseni ja avustaja alkaa näissä tilanteissa puolustelemaan minua, niin sekin on jo vallankäyttöä. Minun pitää antaa itse puhua omasta puolestani, ja jos asiakaspalvelija ei tätä missään kohtaa tajua, niin sitten poistumme tilanteesta.
Terhi on ohjeistanut avustajiaan niin, että he voivat kaupassa asioidessa katsella eri hyllyä hänen kanssaan ilman, että tekevät siitä numeron. Asiakaspalvelijoiden ei tarvitse edes huomata, että hänellä on avustaja mukanaan.
Kommunikaatio työpaikalla
Terhillä on avustaja myös työpaikalla. Töissä hänen periaatteensa on, että avustaja ei tule viettämään aikaa työntekijöiden sosiaalitiloihin. Mikäli Terhin työhuoneeseen tulee työkaveri tai asiakas, lähtee avustaja siksi aikaa pois, ellei Terhi tarvitse sillä hetkellä apua.
On jokaisen työnantajan oma asia, miten toivoo erilaisissa tilanteissa toimittavan. Tärkeintä on, että päätöksenteko säilyy itsellä ja että avustaja on selvillä toiveista ja toimintatavoista.
Välillä tulee vastaan yllättäviä tilanteita, joissa kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Jos avustaja on ohjeistettu varautumaan tähän henkisesti, on helpompi pysytellä rauhallisena ikävissäkin tilanteissa.
– Minulla on tapana ohjeistaa avustajiani ennakkoon matkustustilanteita varten. On asioita, jotka saattavat estää niinkin normaalin asian kuin paikallisbussiin nousun. Voi käydä niin, että luiska ei toimi tai bussi on liian täynnä. Välillä joku saattaa kiilata eteen. Jos näitä tilanteita ei käydä läpi ennakkoon, voi avustaja kokea olonsa epäonnistuneeksi. Hän ei ehkä ole koskaan aiemmin ollut tilanteessa, jossa bussikuski jättää kyydistä ja häipyy paikalta ilman, että on yrittänyt mitenkään ratkaista tilannetta esimerkiksi vinkkaamalla meille seuraavasta bussista, kertoo Terhi Toikkanen.
Välillä käy niin, että paikka, jossa järjestetään tilaisuus, johon Terhi on osallistumassa, osoittautuukin yllättäen esteelliseksi. Kun ei pääse sisälle kauan odotettuun tilaisuuteen, tulee siinä väistämättä pettymyksen tunteita sekä työnantajalle että avustajalle. Jos avustajaa on valmistettu tällaisten syrjintätilanteiden kohtaamiseen, pystyy hän suhtautumaan niihin rauhallisemmin.
– Vammaton avustaja tulee työssään osaksi sellaista vammaisten ihmisten maailmaa, jossa moni asia on vaikeampaa syrjinnän ja esteiden takia. Näistä tilanteista keskusteleminen sekä huumori auttavat sietämään vääryyksiä. Uhriutuminen ei hyödytä, mutta armoa on annettava itsellekin, sillä aina ei jaksa taistella, pohtii Terhi.
– Myös lentokentät ovat sellaisia paikkoja, joissa asiat eivät edelleenkään aina toimi esteettömästi. Lähtöporit saattavat muuttua nopeasti, ja vaikka olisin itse ollut ajoissa kentällä, on tilanne ollut usein niin, että minut on kannettu viimeisenä koneeseen, kun kaikki muut ovat jo sisällä. Eihän sellainen ylimääräinen huomio kivalta tunnu.
Mikäli sinulla nousee mieleen kysymyksiä kommunikaatiosta avustajan kanssa, voit esimerkiksi osallistua Hetan työnantajakumppanien virtuaalisille kahvitauolle, joita järjestetään viikoittain. Näissä tapaamisissa keskustellaan erilaisista työnantajuuteen liittyvistä aiheista.
Katso kahvitaukojen aikataulut.
Tutustu myös muihin kommunikaatioon liittyviin artikkeleihimme:
Henkilökohtaisen avustajan perehdyttäminen