Henkilökohtaisen avustajan sairastuminen

Suurella todennäköisyydellä jokainen henkilökohtaisen avustajan työnantaja joutuu ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa hänen työntekijänsä sairastuu. Seuraavaksi perehdymme siihen, miten työntekijän sairastuessa tulee toimia.

Työntekijän sairastuminen tapahtuu useimmiten yllättäen, minkä vuoksi työntekijän ja työnantajan on tärkeää käydä läpi jo työsuhteen alussa, miten sairastumistilanteessa toimitaan. Korona-aikana on myös hyvä käydä erikseen läpi, miten toimitaan, jos työntekijä on altistunut koronalle, odottaa koronan tekstituloksia tai on sairastunut koronaan.

Pandemia-aikaan on erityisen tärkeää, ettei työntekijä tule flunssaoireisena töihin. Kun työntekijä tietää työsuhteeseensa liittyvät toimitatavat, vältetään helpommin epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä.  

Lue lisää koronasta ja työntekijän sairastumisesta Hetan koronasivulta.  

Työpaikalla on hyvä olla kirjallinen ohjeistus siitä, miten poissaolotilanteissa toimitaan. Käytännöt on kuitenkin täysin mahdollista sopia myös suullisesti. Tärkeintä on, että toimitaohjeet ovat työntekijän tiedossa. Ohjeiden selkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä paraskaan työntekijä ei voi lukea työnantajansa ajatuksia.

Sairastuminen
Kuva: Mizianitka, Pixabay

Minne työntekijä hakeutuu, kun hän sairastuu?

Kun henkilökohtainen avustaja sairastuu, ja hän tarvitsee todistuksen poissaolostaan, tulee hänen hakeutua omakustanteisesti joko terveyskeskukseen tai vaihtoehtoisesti yksityiselle terveysasemalle.  

Avustajan lakisääteinen työterveyshuolto ei kata sairaanhoitoa, mutta toki työnantajalla on halutessaan mahdollisuus järjestää kattavampi työterveyshuolto omakustanteisesti 

Voit haluessasi lukea lisää työterveyshuollosta täältä.

Miten poissaolosta ilmoitetaan työnantajalle? 

Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan työnantajalleen välittömästi, kun hän huomaa olevansa työkyvytön. Hänen tulee myös ilmoittaa sairauslomansa pituus heti, kun hän saa sen tietoonsa. Näin työnantajalle jää mahdollisimman paljon aikaa sijaisen etsimiseen.

Suositeltavin tapa ilmoittaa poissaolosta on soittaminen, jonka myös Heta-liiton työehtosopimus määrittelee ensisijaiseksi tavaksi.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vaihtoehtoisen kommunikaatiotavan, mikäli se sopii työnantajan tarpeisiin paremmin. Tällainen menettely tulee kysymykseen etenkin silloin, kun työnantaja ei vammansa laadun vuoksi kykene puhumaan puhelimessa. Jos avustaja ei saa työnantajaansa kiinni soittamalla, tulee hänen ottaa yhteys vaihtoehtoisella tavalla, josta on sovittu yhdessä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tekstiviestin lähettämistä.

Millainen selvitys poissaolosta tarvitaan?

Työnantajan tulee pyytää sairauslomapäivistä palkanmaksua varten asianmukainen selvitys, joka voi olla lääkärintodistus tai muu terveydenhuollon ammattilaisen antama todistus. 

Työntekijän kanssa voidaan erikseen sopia, että kolmesta ensimmäisestä sairauspäivästä riittää työntekijän oma ilmoitus. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jotkut kunnat vaativat palkanmaksua varten kirjallisen poissaolotodistuksen kaikilta sairauslomapäiviltä. Työnantajalla on siis oikeus vaatia poissaolosta todistus jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Kaikista sairauspoissaolotodistuksiin liittyvistä käytännöistä tulee sopia selkeästi heti työsuhteen alkaessa.

Viimeistään neljännestä poissaolopäivästä lähtien työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus. Työnantajan tulee huolehtia, että tieto sairauslomasta toimitetaan palkanlaskentaa varten kunnan ohjeistamalla tavalla.

Avustajan palkka korvataan sairastumispäivältä sekä sitä seuraavien yhdeksän arkipäivän ajalta tälle ajanjaksolle suunniteltujen työvuorojen tai työntekijän työsopimuksen mukaisesti. Arkilauantai lasketaan arkipäiväksi.

Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan osuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muulla tavoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.   

Esimerkkitapaus: työntekijä sairastuu maanantaina, eikä seuraavan kahden viikon aikana ole arkipyhiä. Viimeinen päivä, joka on palkallinen sairauslomapäivä, on seuraavan viikon torstai. Sairausajan palkka maksetaan tällä jaksolla ilman työaikalisiä jokaiselta sellaiselta päivältä, joka on merkitty työvuoroksi. Myös sunnuntailta saa palkan, mikäli sille päivälle on merkitty vuoro.

Alla olevassa kuvassa työntekijälle on merkitty kalenteriin työpäivät maanantaille, sunnuntaille sekä seuraavan viikon keskiviikolle. Työntekijä sairastuu maanantaina, joten hänelle korvataan seuraavan viikon torstaihin saakka ne päivät, jotka on merkitty listaan työvuoroiksi.

SairauspoissaolotSairauslomapäivät merkitään tuntilistaan palkanmaksua varten. Samalla kannattaa ilmoittaa sairausloman kokonaiskesto. Etenkin, jos työajat vaihtelevat paljon, on työnantajan hyvä ilmoittaa, mitkä olivat suunnitellut työvuorot tai mitä vuoroja vaihtelevalla työajalla työskentelevä olisi normaalisti tehnyt. Näin sairausajan palkka osataan laskea oikein 

Miten työsuhteen kesto vaikuttaa sairausajan palkkaan?

Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, maksetaan sairausajan palkka täysimääräisenä. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan palkasta puolet. Palkka korvataan vain työvuorolistaan merkityiltä päiviltä.

Mikäli sairausloman ajalle osuu arkipyhiä, niiden osalta ei makseta työaikakorvauksia, vaan ainoastaan työvuorolistaan suunnitellut tunnit. Jos työntekijän on suunniteltu olevan vapaalla arkipyhänä, joka jää sairausjakson ”sisälle”, ei oikeutta sairausajan palkkaan tai arkipyhäkorvaukseen tämän päivän osalta ole.

Jos sairausloma jatkuu sairastumispäivää seuraavien yhdeksän arkipäivän jälkeen, ei avustajan palkkaa korvata. Tällöin työntekijän on tehtävä hakemus Kelaan sairauspäivärahan anomista varten. Kelan lomake Y17 löytyy Kelan sivuilta, tarvittaessa Kelasta saa lisätietoa asiasta.  

Lue tarvittaessa lisää Kelan sairauspäivärahasta täältä.  

Jos työntekijä on sairauslomalla saman sairauden vuoksi, jonka takia hän on ollut poissa ja saanut Kelan päivärahaa 30 päivän sisällä, on hän oikeutettu Kelan päivärahaan sairastumispäivän jälkeisestä päivästä lähtien. Palkka maksetaan tällöin vain sairastumispäivältä, minkä jälkeen työntekijä siirtyy suoraan päivärahalle.

Työnantajan velvollisuus on pitää kirjaa työntekijän poissaoloista. Tarkoituksena on havaita pitkittyvä työkyvyttömyys mahdollisimman varhain sekä helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan tulee keskustella pitkittyneistä poissaoloista työntekijän kanssa

Sairauspoissaolosta on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Ilmoituksen saa tehdä aikaisemminkin, ja ilmoitus tulee tehdä, vaikka työntekijä olisi välillä käynyt töissä sairauslomajaksojen välissä. 

Jos Kela on maksanut sairauspäivärahaa 60 päivältä, tulee työntekijän toimittaa Kelalle B-lääkärinlausunto, joka on työterveyshuollon kautta työntekijälle maksuton. Lausunnon avulla Kela selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua työntekijän sairauteen ja työhön palaamiseen. 

Työterveyshuolto tekee arvion jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Sairauspäivät voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jakosista enintään kahden vuoden ajanjaksolla. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.  

Sairauspoissaoloajan todistukset ja selvitykset ovat erityisen luottamuksellisia ja sisältävät arkaluonteista henkilötietoa. Niiden säilyttäminen, luovuttaminen ja hävittäminen on tehtävä laissa säädettävällä tavalla. Nämä dokumentit on säilytettävä erillään muista henkilötiedoista, ja ne on hävitettävä heti, kun niiden käytölle ei ole enää tarvetta.

Kun työntekijän lapsi tai hänen taloudessaan vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on avustajalla oikeus saada enintään neljä työpäivää tilapäistä palkatonta hoitovapaata lapsen hoitoon tai sen järjestämiseksi.

Huom.! Heta-liittoon kuuluvien työnantajien avustajilla on oikeus palkalliseen poissaoloon kolmen työpäivän ajan lapsen sairastuessa. Työaikakorvauksia ei kuitenkaan hoitovapaan ajalta makseta.

Lapsen sairastuessa on työntekijän viipymättä ilmoitettava tilanteesta työnantajalleen. Poissaolon syy on todistettava terveydenhuollon ammattihenkilön todistuksella, ellei työnantaja ole ohjeistanut toisin. Työnantajalla on myös oikeus vaatia selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.  

Työntekijän tuntilistaan tulee kirjata näkyviin ne poissaolopäivät, jotka johtuvat lapsen sairaudesta. Jos tilapäinen hoitovapaa alkaa kesken työpäivän, maksetaan työntekijälle palkka siihen mennessä tehtyjen työtuntien mukaisesti. Työvuoron loppuosa katsotaan tällöin tilapäisen hoitovapaan ensimmäiseksi päiväksi.  

Lapsen sairastuminen
Kuva: Myriams-Fotos, Pixabay

Työntekijän sairastuessa työnantajalla on oikeus hankkia tälle sijainen. Sijaisen palkkauksesta koituvat kustannukset kuuluvat kunnan vastuulle, eli työnantajalle ei koidu kustannuksia sijaisesta. 

Jos samalla työnantajalla on useita avustajia, tulee lisätyötä ensisijaisesti tarjota heilleJos muita avustajia ei ole tai heillä on jo maksimimäärä tunteja, voi sijaisen hankkia muualta. 

Kiireellisessä tilanteessa voi olla yhteydessä kunnan sosiaalipäivystykseen. Kunnan velvollisuus on huolehtia, että vaikeavammaisen henkilön palvelut järjestyvät myös keskeytys- tai häiriötilanteessa.  

Tarvittaessa sijainen voidaan järjestää kunnasta riippuen myös ostopalveluna tai palvelusetelillä. Työantajan tulee olla yhteydessä vammaispalvelutoimiston omaan työntekijään saadakseen tietoa kunnan tarjoamista vaihtoehdoista.

Sijaisen hankkiminen nopealla aikataululla saattaa olla joissain kunnissa valitettavan vaikeaa. Mikäli sijaisen löytyminen tuntuu mahdottomalta, voi tällaisessa tilanteessa myös perheenjäsen toimia henkilökohtaisen avustajan sijaisena.

Voit lukea enemmän omaisen toimimisesta henkilökohtaisena avustajana täältä.