Henkilökohtaisen avustajan vuosiloma

Vuosilomapäivien kertymiseen vaikuttaa työsuhteen pituus.

Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, kertyy vuosilomaa 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt nykyisellä työnantajalla yhdenjaksoisesti vähintään vuoden tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan viimeisen viiden vuoden aikana, kertyy vuosilomaa 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt vähintään 15 vuotta, kertyy vuosilomaa 3 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työnantaja ja työntekijä voivat vuosilomalain puitteissa sopia vuosiloman ajankohdan. Jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä vuosiloman sopivasta ajankohdasta, työnantaja päättää ajankohdan.

Vuosilomaan pitää sisältyä vähintään 12 arkipäivän yhtenäinen jakso. Jos lomaa on kertynyt vähemmän, niin jakso jää luonnollisesti lyhyemmäksi.

Kesälomakausi on 2.5.–30.9.
Talvilomakausi on 1.10.–30.4.

Silloin kun työnantaja ja työntekijä sopivat loman ajankohdasta keskenään, loman voi sijoittaa varsin vapaasti. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi he voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työnantaja ja työntekijä eivät sovi loman ajankohdasta, työnantajan pitää päättää loman ajankohta. Tällöin vuosilomasta tulee pitää 24 arkipäivää kesälomakaudella eli 2.5.–30.9. välisenä aikana. Työnantaja päättää tarkemman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Työnantajan määrätessä kesäloman ajankohdasta, pitää 24 arkipäivän (neljän viikon) loma antaa yhdenjaksoisena. Jos töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä antaa loma lyhyemmissä jaksoissa, näin voidaan toimia. Silloinkin pitää huolehtia siitä, että työntekijä joka tapauksessa saa pitää 12 arkipäivän yhtenäisen lomajakson.

24 arkipäivää ylittävän osan vuosilomasta työnantaja voi päättää pidettäväksi talvilomakaudella eli 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Vuosilomaa kuluttavat muut päivät kuin sunnuntait ja kirkolliset juhlapäivät sekä muutamat muut juhlapäivät, kuten vapunpäivä. Eli tavallinen lauantai kuluttaa vuosilomaa.

Jos työntekijä pitää lomaa kalenteriviikon, kuluu normaalitilanteessa siis kuusi vuosilomapäivää eli myös lauantai.

Sillä ei ole väliä, mitkä ovat työntekijän työpäiviä silloin, kun hän on töissä. Esimerkiksi osa-aikaisella työntekijällä kuluu vuosilomaa tämän säännön mukaan, vaikka hän ei olisi normaalisti töissä kuin joinakin päivinä viikossa.

Muilla aloilla voi olla työehtosopimuksissa erilaisia vuosilomaa ja vuosiloman kulumista koskevia määräyksiä, eli työelämässä on erilaisia käytäntöjä vuosilomien suhteen.

Henkilökohtaisia avustajia koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan lomaraha, joka on 50 % hänen vuosilomansa aikaisesta palkastaan.

Lomaraha lasketaan kunkin loman osuuden (esim. kesäloma, talviloma) vuosilomapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa. Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti ennen lomaa.

Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi.

Työntekijällä on oikeus palkallisiin lisäpäiviin, jos vuosiloma jäisi lyhyeksi esimerkiksi sairauden vuoksi. Ideana on turvata oikeus neljän viikon vuosilomaan.

Lyhytaikaiset sairauslomat eivät lyhennä vuosilomaa, vaan työkyvyttömyyden tulee olla pidempi.

Jos lomanmääräytymisvuoden päättyessä ilmenee, ettei työntekijä ole ansainnut 24 vuosilomapäivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi, on työntekijälle annettava vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä siten, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyy. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Yhdenjaksoisuus katkeaa kuitenkin vain, jos työntekijälle tulee täysiä lomanmääräytymiskuukausia, eli aivan lyhyt työjakso sairauslomien välissä ei vaikuta.

Jos työntekijälle ei lomanmääräytymisvuoden päättyessä ole kertynyt 24 vuosilomapäivää jonkin muun poissaolon kuin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi, ei säännöstä sovelleta.

Lisävapaapäiviltä on maksettava säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, eli kyse ei olisi varsinaisesta vuosilomapalkasta. Korvaus ei oikeuta työehtosopimuksen mukaiseen lomarahaan.

Lisävapaapäivät on pidettävä vuosilomakirjanpidossa erillään varsinaisista vuosilomapäivistä. Tämä on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että lisävapaiden pitäminen ei kerrytä uutta lomaa. On siis tärkeää tietää, milloin työntekijä pitää lisävapaat.

• Tarkista, paljonko työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ajalta 1.4.– 31.3.
• Jos vuosilomaa on kertynyt, työnantaja vastaa siitä, että lomaa annetaan lain mukaisesti. (Sitä ei esim. voi maksaa vain rahana.)
• Vuosiloman ajankohdan päättää viime kädessä työnantaja, mutta työnantajan on annettava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden mielipiteet. Työntekijöiden lomat on sijoitettava tasapuolisesti. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta yksin päättää, milloin pitää lomansa.
• Työnantajan pitää ilmoittaa vuosiloman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, jos loman ajankohta perustuu työnantajan päätökseen.
• Lomaan pitää sisältyä vähintään 12 arkipäivän pituinen yhtenäinen jakso. (Paitsi tietysti silloin, kun lomaa ei ole vielä ehtinyt kertyä 12 päivää.) Jos työnantaja määrää loman ajankohdan, 24 arkipäivän kesäloma pitää pääsääntöisesti antaa yhtäjaksoisena.
• Myös lauantai kuluttaa vuosilomaa riippumatta siitä, minä viikonpäivinä työntekijä yleensä työskentelee.
• Vuosilomaa sen sijaan eivät kuluta sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät ja muutamat muut juhlapäivät, kuten vapunpäivä.
• Huomioi myös vuosilomalakiin tullut muutos, joka koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet pitkään työkyvyttömiä eikä heille ole työkyvyttömyydestä johtuen kertynyt 24 vuosilomapäivää lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.