Sanasto

Tässä sanastossa on selitetty sellaisia työsuhteeseen ja vammaispalveluihin liittyviä sanoja, jotka voivat olla vaikeita ymmärtää, koska menevät muiden sanojen kanssa sekaisin tai koska ovat harvoin arkikielessä käytössä.

Tässä sanastossa työehtosopimuksella tarkoitetaan Heta-Liiton ja JHL:n välistä henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta. Kannattaa huomata, että esimerkiksi yrityksessä työskenteleviin henkilökohtaisiin avustajiin sovelletaan eri sopimusta.

Arkipyhä

Arkipyhä on niin sanottu ylimääräinen palkallinen vapaapäivä. Tai jos arkipyhää ei anneta vapaaksi, maksetaan sinä päivänä tehdyiltä työtunneilta tavallista suurempi palkka.

Työehtosopimuksen mukaan pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä eli arkipyhiä.

Jos näitä päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen.

Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, on hänelle siten maksettava kolminkertainen palkka

Jos työntekijällä ei ole työvuoroa arkipyhänä, on hänellä oikeus palkkaan kyseiseltä päivältä keskimääräisen päivittäisen työajan mukaisesti. Vastaavasti vapaana annettu arkipyhä vähentää työntekijän kyseisen viikon työaikaa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

Työntekijän työsuhteen tulee kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta oikeus arkipyhäkorvaukseen syntyy.

Ateriakorvaus (kotimaanmatka)

Ateriakorvaus on rahallinen korvaus, joka maksetaan ns. työmatkoista, kun tietyt ehdot täyttyvät.

Työehtosopimuksen mukaan, kun työntekijä matkustaa tavanomaisen työntekopaikan ulkopuolelle eikä hänellä ole mahdollisuutta valmistaa ruokaansa tai ruokailua ei ole muulla tavalla järjestetty, on hänellä oikeus ateriakorvaukseen. Työntekijällä on oikeus kahteen ateriakorvaukseen matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia ja siihen sisältyy sekä lounasaika (11.00–13.00) että päivällisaika (17.00–19.00). Yksi ateriakorvaus maksetaan matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia ja siihen sisältyy joko lounasaika (11.00 – 13.00) tai päivällisaika (17.00–19.00)

Ateriakorvaukset voi hakea vammaispalvelusta esim. käyttämällä Heta-Liiton valmista lomaketta.

Ateriakorvaus (matka ulkomaille)

Ateriakorvaus on rahallinen korvaus työntekijälle, joka joutuu matkustamaan työmatkalle ulkomaille.

Työntekijällä on oikeus työnantajan kustantamiin aterioihin tai ateriakorvaukseen. Kaksi ateriakorvausta maksetaan matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia ja siihen sisältyy sekä lounasaika (11.00–13.00) että päivällisaika (17.00–19.00). Yksi ateriakorvaus maksetaan matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia ja siihen sisältyy joko lounasaika (11.00–13.00) tai päivällisaika (17.00–19.00)

Ateriakorvaukset voi hakea vammaispalvelusta esim. käyttämällä Heta-Liiton valmista lomaketta.

Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus

Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus antaa työntekijälle määräyksiä siitä, mitä ja miten hän työnsä tekee. Näitä määräyksiä saattaa rajata työsopimus sekä se, että työnjohto-oikeuden perusteella annettavien ohjeiden ja määräysten tulee olla lain ja hyvän tavan mukaisia.

Irtisanominen

Irtisanominen tarkoittaa, että joko työntekijä tai työnantaja haluaa päättää työsuhteen. Työsuhde päättyy vasta irtisanomisajan jälkeen.

Työntekijä voi vapaasti irtisanoa työsopimuksen. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanottaessa työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. Irtisanominen on yksi työsopimuslain mahdollistama tapa päättää työsopimus.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Työnantajan kannattaa aina hankkia oikeudellista neuvontaa ennen irtisanomista.

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen myös silloin, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Esimerkiksi jos henkilökohtaisen avun järjestämistapa muuttuu, syntyy työnantajalle lähtökohtaisesti taloudellinen ja tuotannollinen peruste irtisanoa työntekijä.

Isännänvastuu

Työnantajalla on työntekijää kohtaan ns. isännänvastuu eli työnantaja on pääsääntöisesti vastuussa niistä vahingoista, joita työntekijä on työssä ollessaan aiheuttanut virheellään tai laiminlyönnillään.

Jos työntekijän huolimattomuus on ollut lievää eli vähäistä, ei hänellä ole lainkaan vahingonkorvausvastuuta. Jos huolimattomuus on ollut lievää vakavampaa eli vähäistä suurempaa, on työntekijä velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on työntekijällä täysi korvausvastuu vahingosta, jollei ole erityistä syytä kohtuullistaa korvausta.

Esimerkki: Työntekijä pudottaa ulkopuolisen henkilön esineen vahingossa ja esine särkyy. Työnantaja on tällöin pääsääntöisesti velvollinen korvaamaan esineen arvon kokonaisuudessaan.

Jaksotyö

Jaksotyö on yksi tapa järjestää henkilökohtaisen avustajan työaika.

Jaksotyö mahdollistaa vapaamman työtuntien sijoittamisen. Jakson pituus voi olla 2 tai 3 viikkoa ja jakson enimmäistyöaika vastaavasti 80 tai 120 tuntia. Jaksotyössä työnantaja voi määrätä 10 tunnin työvuoron ja yötyössä 12 tunnin työvuoron. Olennaista on tällöin, että työvuoroluettelo tehdään riittävän ajoissa koko jaksolle. Valtaosa Heta-Liiton jäsenistä käyttää yleistyöaikaa, eli ”tavallista” säännöllistä työaikaa tai tasoittumisjaksoja. Jaksotyö koskettaa siis varsin harvoja Heta-Liiton jäseniä tällä hetkellä.

Työntekijän kanssa voidaan sopia vielä em. pidemmistä työvuoroista: sovittaessa työvuoron pituus voi jaksotyössä olla enintään 15 tuntia. Jaksotyössä ei ole 48 tunnin viikkotyöajan rajoitusta siten kuin tasoittumisjaksoissa. Jaksotyössä on mahdollista sopia säännöllisestä työajasta poikkeamisesta eli vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään 48 tuntiin ja matkan ajan työaikajärjestelyistä samankaltaisesti kuin yleistyöajassa. Tällöin myös rajoitukset ovat samankaltaiset kuin yleistyöajassa. Jaksotyössä ylityötä kertyy ainoastaan jaksoittain.

Kehityskeskustelu

Kehityskeskustelussa työnantaja ja työntekijä keskustelevat yhdessä työsuhteen sisäisistä asioista.

Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijä käyvät yhdessä vuosittain kehityskeskustelun, jossa käydään läpi työhön liittyviä keskeisiä asioita kuten työtehtäviä ja olosuhteita tai muita työn kannalta olennaisia asioista. Mahdollista on myös sopia kehityskeskustelun käymisestä ryhmäkeskusteluna, mikäli kaikki työsuhteen osapuolet tähän suostuvat.

Koeaikapurku

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa työsuhteen välitöntä päättymistä.

Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Myös koeaikapurun perusteita kannattaa käydä lakimiehen kanssa läpi ennen koeaikapurkua.

Kokemuslisä

Kokemuslisää kutsutaan arkikielessä usein palkankorotukseksi, jonka saa, kun työkokemusta on kertynyt tietty työehtosopimuksessa sovittu määrä.

Työkokemuksen kertyminen korottaa työntekijän tuntipalkkaa aina 12, 36 ja 60 työskentelykuukauden jälkeen työehtosopimuksessa olevan taulukon mukaisesti. Jos kävisi niin, että työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka ei edellä mainittujen työskentelyaikojen jälkeen nousisi kokemuslisätaulukoiden mukaan ollenkaan, tai nousisi alle 1 %, tehdään työntekijän sen hetkiseen tuntipalkkaan 1% korotus.

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tai niihin verrattavissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.

Henkilökohtaisena avustajana tehty työ huomioidaan kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi sekä palkkaryhmässä A että B riippumatta siitä, kumman palkkaryhmän mukaisia työtehtäviä työntekijä on henkilökohtaisena avustajana aiemmin tehnyt. Henkilökohtaiseen avustamiseen verrattavissa tehtävissä sen sijaan verrataan aikaisempia työtehtäviä nykyisiin työtehtäviin.

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

Mikäli työnantaja ei noudata työsopimuslaissa määriteltyjä työsopimuksen päättämistä koskevia vaatimuksia, on olemassa riski, että työnantaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen suuruus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Kuukausipalkka

Heta-Liiton jäsenten työntekijöille ei työehtosopimuksen mukaan voida maksaa lainkaan kuukausipalkkaa, vaan työntekijälle tulee maksaa tuntipalkkaa.

Lakisääteiset tauot työvuoron aikana

Työehtosopimuksessa on määräykset koskien ruokataukoa, kahvitaukoa, vuorokausilepoa ja viikoittaista vapaa-aikaa. Kaikki lepoajat riippuvat työvuoron pituudesta.

Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan (8 h päivässä/40 h viikossa) asti.

Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

Lomakausi

Lomakausi on 2.5. – 30.9. Lomakausi on määrätty vuosilomalaissa. Vuosilomalaki määrää, että tietty osa vuosilomasta on pidettävä lähtökohtaisesti lomakaudella.

Vuosiloman antamisen ajankohta kuuluu työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuden piiriin. Vuosiloman ajankohta on siis lähtökohtaisesti työnantajan määrättävissä. Lomien pitämisestä jaksoissa tulee kuitenkin työsuhteen osapuolten välillä sopia erikseen. Vuosilomalaki asettaa tiettyjä rajoitteita vuosilomien sijoittamiselle:

’’Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.’’

Lomakorvaus

Lomakorvaus koskee niitä työntekijöitä, jotka tekevät työtä sen verran vähän, että vuosilomaa ei kerry.

Vuosilomalain mukaan työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Työntekijällä on oikeus saada vapaan ajalta lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

Lomaraha

Lomarahan maksamisesta määrätään työehtosopimuksessa. Käytännössä lomaraha on palkan lisäksi saatava rahallinen korvaus, joka maksetaan työntekijälle vuosiloman yhteydessä.

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha lasketaan kunkin loman osuuden (kesäloma, talviloma) vuosilomapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 § mainittu tai muu hyväksyttävä syy. Lomarahaan ei ole oikeutta, jos työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.

Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.

Lomautus

Lomauttamisella tarkoitetaan työsopimuslaissa työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Lomautus voidaan tehdä joko toistaiseksi tai määräajaksi.
Työehtosopimuksessa mainitaan, että lomautus on tehtävä pääsääntöisesti määräajaksi ja vain poikkeuksellisissa tilanteissa lomautus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Omainen avustajana

Työantajamallissa henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Omaisia ovat tässä yhteydessä ainakin puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso ja sisarukset.

Palkkaryhmät

Työehtosopimuksessa on määritelty henkilökohtaisille avustajille kaksi eri palkkaryhmää: A ja B. Se, kumpaan palkkaryhmään työntekijä kuuluu, vaikuttaa hänen tuntipalkkaansa. Työntekijän palkkaryhmä määräytyy sen perusteella, millaisia työtehtäviä hän tekee.

Työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, jos hänen työtehtävänsä eivät ole sellaisia, että ne oikeuttaisivat palkkaryhmän B mukaiseen tuntipalkkaan. Työntekijä kuuluu palkkaryhmään B, jos hänen työtehtäviinsä pysyvästi sisältyy sellaisia hoidollisia tehtäviä, jotka vaativat erityistä osaamista tai koulutusta. Jos palkkaryhmästä on epätietoisuutta, kannattaa ottaa yhteyttä Heta-Liiton neuvontaan.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma on dokumentti, joka tehdään kunnan vammaispalveluiden asiakkaalle.

Palvelusuunnitelma on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelma on tarkistettava ja tarvittaessa päivitettävä, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelman lisäksi kunnan tulee tehdä myös varsinainen päätös henkilökohtaisen avun myöntämisestä, eli palvelusuunnitelma ei ole sama asia kuin päätös jonkin tietyn palvelun järjestämisestä.

Perehdyttäminen

Perehdytys tarkoittaa työntekijän opastamista ja ohjeistamista työtehtävien tekemiseen.

Työnantajalla on velvollisuus antaa perehdytystä työtehtäviin. Kunnan on korvattava avustajasta johtuvat kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Näin ollen myös kohtuulliset ja välttämättömät perehdytyskulut voivat tulla korvattaviksi, ja niihin kannattaa hakea kunnan korvausta.

Purkaminen

Työsuhteen purkaminen tarkoittaa, että työsuhde päättyy heti. Purkaminen on mahdollista vain hyvin harvoissa tilanteissa.

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Päivittäiset toimet

”Päivittäiset toimet” on sanapari, jota käytetään usein, kun kuvataan henkilökohtaisen avun käyttöä.

Henkilökohtaista apua myönnetään lain mukaan välttämättömään avustamiseen kotona ja kodin ulkopuolella seuraavissa asioissa:

  1. päivittäisissä toimissa;
  2. työssä ja opiskelussa;
  3. harrastuksissa;
  4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai
  5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joko joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Päivittäiset toimet ovat asioita, jotka kuuluvat yleisesti elämässä tapahtuviin toimintoihin. Päivittäisiä toimia ovat muun muassa liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen sekä asiointi. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee.

Sijaismaksaja

Sijaismaksajalla tarkoitetaan henkilökohtaisessa avussa yleensä kuntaa, joka maksaa palkan ja muut työnantajasuoritukset työnantajan puolesta suoraan maksujen saajille, kuten työntekijälle ja verohallinnolle.

Vaikka kunta onkin työntekijöiden palkan sijaismaksaja, se ei poista työnantajan vastuuta työnantajavelvoitteista.

Tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä

Tarvittaessa työhön kutsuttavalla työntekijällä, jolla on ns. nollatuntisopimus, ei ole velvoitetta työskennellä mitään vähimmäismäärää, eli hän saa päättää vapaasti, ottaako työtä vastaan vai ei. Tämänkaltaisten työsopimusten tekemistä on vuodesta 2018 alkaen lailla rajoitettu silloin, kun vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta.

Tulorekisteri

Verohallinto on ottanut 1.1.2019 käyttöön tulorekisterin, jonne tarvitaan tiedot työntekijälle maksetuista palkoista. Valtaosassa tilanteista ilmoitusten tulisi hoitua automaattisesti palkanlaskennan teknisen yhteyden kautta tai valtuutuksen nojalla.

Silti varsinkin, jos työnantaja laskee palkat itse tai käyttää omaa tilitoimistoa, kannattaa varmistaa ilmoitusten perillemeno, jotta mahdollisilta myöhästymismaksuilta vältytään. Asiasta kannattaa tarvittaessa olla yhteydessä omaan palkanlaskentaan ja kysyä, miten asia on omassa palkkahallinnossa hoidettu.

Työajat ja perheenjäsen

Perheenjäsenten työhön ei sovelleta työaikalakia. Myös osaa työehtosopimuksen määräyksistä ei sovelleta perheenjäsenten tekemään työhön: 5 § työaika, 7 § lepoajat, 8 § arkipyhät, 9 § lisätyö ja ylityö sekä 10 § muut työaikakorvaukset.

Työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella

Työsuhde voidaan päättää yhteisellä sopimuksella. Työnantajan tulisi ennen työsopimuksen päättämistä sopimalla kertoa työntekijälle tämän oikeuksiin ja etuihin vaikuttavat seikat kuten esimerkiksi sen, että työsuhteen päättäminen sopimalla pääsääntöisesti johtaa työttömyysturvan karenssiin.

Edellytyksenä sopimuksen pätevyydelle on luonnollisesti se, että sopimus ei synny minkäänlaisen painostuksen, erehdyttämisen tms. perusteella ja että työntekijä saa aikaa harkita asiaa.

Sopimukselle ei ole tiettyä muotovaatimusta, mutta olennaista on, että sopimuksesta käy ilmi, että työsuhde päätetään molempien yhteisestä tahdosta. Selvyyden vuoksi on hyvä merkitä työsuhteen viimeinen päivä.

Varoitus

Varoituksella tarkoitetaan sitä, että työnantaja tuo ilmi työntekijän laiminlyöneen tai rikkoneen velvollisuuksiaan työntekijänä. Varoitus ei kuitenkaan ole mikä tahansa keskustelu, vaan työntekijän täytyy ymmärtää saaneensa varoituksen.

Varoitukselta ei edellytetä erityistä muotoa, mutta se suositellaan aina annettavaksi kirjallisesti. Oleellista on, että siitä ilmenee uhka työsuhteen päättämisestä, jos työntekijä jatkaa varoituksessa mainittua toimintaa.

Työsopimuslain mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkaksi kutsutaan palkkaa, joka maksetaan vuosiloman ajalta.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

Vuosilomalain mukaan työntekijän vuosilomapalkan laskentatapa riippuu siis siitä, onko hän vuosilomalain mukaisen 14 päivän laskentasäännön (eli on työskennellyt vähintään 14 työpäivää per kuukausi lomanmääräytymisvuonna) vai 35 tunnin -laskentasäännön piirissä (eli on työskennellyt alle 14 työpäivää per kuukausi lomanmääräytymisvuonna, mutta vähintään 35h kuukaudessa)

Jos loma kestää 7 päivää tai enemmän, tulee vuosilomapalkka ja lomaraha maksaa ennen loman alkamista. Vuosilomapalkka ja lomaraha voidaan maksaa tavanomaisena palkanmaksupäivänä, jos loma on pituudeltaan 6 päivää tai alle.

Ylityö

Yleistyöajassa 8 tuntia vuorokaudessa ylittävä työ on ylityötä. Ylityötä syntyy myös, jos työaika ylittää 40 tuntia viikossa tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää tasoittumisjakson säännöllisen työajan. Tasoittumisjaksoja käytettäessä viikoittaisen ylityön raja on 48 tuntia. Jaksotyössä ylityötä syntyy, kun jakson työaika ylittää jakson enimmäistyöajan.
Ylityön tekemiseen tulee olla työntekijän suostumus ja se tulee korvata työehtosopimuksen mukaisesti.