Palkka ja palkanmaksu

HetaTES:n mukaan on kolme vaihtoehtoa palkanmaksun aikataululle.

1. vaihtoehto: Palkka maksetaan lähtökohtaisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Kaksi kertaa kuukaudessa maksettavan palkan osalta kuukauden ensimmäisellä puoliskolla tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään saman kuukauden viimeisenä päivänä ja vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä.

Työehtosopimuksessa on lisäksi kaksi erilaista tapaa, joilla palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa:

2. vaihtoehto: Palkka voidaan maksaa työnantajan ja työntekijän kanssa yhteisesti sopien myös kerran kuukaudessa siten, että palkka maksetaan jälkikäteen niin, että kalenterikuukaudelta tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kalenterikuukauden 15. päivä. Tämä edellyttää siis, että tämä käy työntekijälle ja että hänen kanssaan on sovittu asiasta. Työntekijä saa siis esimerkiksi tammikuun palkan viimeistään 15.2., jos tästä maksutavasta on sovittu.
3. vaihtoehto: Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa, jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika (täyttä työaikaa tekevät) tai peruspalkan muodostus muutoin on säännönmukainen. Tällöin peruspalkka maksetaan kuukausittain viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä ja palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä. Palkka lasketaan tällöin seuraavasti: 4,35 x viikkotyöaika x tuntipalkka. Jos työaika on määritelty työsopimuksessa kuukautta kohden, lasketaan palkka kertomalla työsopimuksen mukainen kuukausittainen työtuntimäärä tuntipalkalla.

Näistä jälkimmäinen tapa (3. vaihtoehto) on käytännössä varsin harvinainen eikä sitä voi käyttää, jos työntekijällä on vaihteleva työaika.

Heta-liitto ja JHL suosittelevat, että yllä olevasta (3. vaihtoehto), kerran kuukaudessa tapahtuvasta palkanmaksusta siirrytään muihin HetaTESin mahdollistamiin palkanmaksutapoihin.  Uusissa työsuhteissa ei pidä ottaa käyttöön em. palkanmaksutapaa ilman painavaa syytä.

Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että hyvinvointialueen järjestämässä palkkahallinnossa tulee noudattaa lakia ja työehtosopimusta. Hyvinvointialue ei siis voi itse vapaasti päättää, milloin henkilökohtaisten avustajien palkat maksetaan.

Kokemuslisää maksetaan työehtosopimuksen perusteella Heta-liiton jäsenten työntekijöille. Joillakin hyvinvointialueilla saattaa kuitenkin olla omia erillisiä kokemuslisiä tai työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät on päätetty maksaa kaikille työnantajamallin avustajille. Kokemuslisäkuukausien laskentaan kannattaa tarvittaessa pyytää apua vammaispalvelusta tai palkanlaskijalta.

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet. Kokemuslisää kerryttävät siis työskentelykuukaudet. Suoritettu tutkinto ei oikeuta erilliseen kokemuslisään.

Henkilökohtaiseen apuun nähden samankaltaista työtä on useimmiten esimerkiksi lähihoitajan, kotipalvelun työntekijän, kouluavustajan, hoiva-avustajan tai laitoshuoltajan työ.

Henkilökohtaisena avustajana tehty työ huomioidaan kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi riippumatta siitä, minkä palkkaryhmän mukaisia työtehtäviä työntekijä on aiemmin tehnyt henkilökohtaisena avustajana.

Henkilökohtaiseen avustamiseen nähden samankaltaisissa tehtävissä sen sijaan verrataan aikaisempia työtehtäviä nykyisiin työtehtäviin.

Kannattaa huomioida, että kokemusta kertyy työskentelykuukausista, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 30 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.

Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvan kokemuslisän kertymisessä huomioidaan 1.1.2022 alkaen tehdyt työskentelykuukaudet. Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvaa kokemuslisää ei kuitenkaan makseta työntekijälle takautuvasti ajalta ennen 1.1.2024.

Ajalta ennen 1.1.2022 kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.

Osa-aikainen työ ei siis aina kerrytä kokemuslisään laskettavaa työkokemusta. Kokemusta voi kuitenkin kertyä samaan aikaan useammalle työnantajalle tehdystä työstä. Tällainen tilanne on silloin, kun avustaja työskentelee osa-aikaisesti usealle eri työnantajalle.

Niin ikään kannattaa huomioida, että työehtosopimuksen mukaan työntekijän on esitettävä muista työsuhteista hyväksi laskettavasta kokemuksesta työtodistus tai muu luotettava kirjallinen selvitys.

Selvitys tulisi esittää työnantajalle viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai kokemuslisän kertymisestä. Jos selvitys esitetään takautuvasti, tähän työsuhteeseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään yhden vuoden ajalta takautuvasti siitä, kun selvitys on esitetty.

Työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka nousee seuraavien kokemuslisään oikeuttavien työskentelykuukausien jälkeen: 12 kk (1 vuosi), 36 kk (3 vuotta), 60 kk (5 vuotta), 96 kk (8vuotta) ja 132 kk (11 vuotta) ja 168 kk (14 vuotta). 
14 vuoden kokemuslisäluokka tulee voimaan 1.1.2024.  

Työntekijän senhetkiseen tuntipalkkaan tehdään aina 1,25 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään seuraavaan kokemuslisäluokkaan. 

Kokemuslisäkuukausien kertymisestä kannattaa pitää kirjaa. Tällöin on helppo ilmoittaa palkanlaskijalle, milloin seuraavan kokemuslisäluokan raja täyttyy. 

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan Heta-liiton työehtosopimuksen mukaan työtä, joka on tehty: 

– sunnuntaina
– uudenvuodenpäivänä
– loppiaisena
– pitkäperjantaina
– pääsiäislauantaina
– 2. pääsiäispäivänä
– vapunpäivänä
– helatorstaina
– juhannusaattona
– juhannuspäivänä
– pyhäinpäivänä
– itsenäisyyspäivänä
– jouluaattona
– joulupäivänä ja
– tapaninpäivänä. 

Sunnuntaityölisänä maksetaan tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Sunnuntaityölisä maksetaan vain, jos työntekijällä on työvuoro kyseisenä päivänä. 

Sunnuntaityölisä maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 21.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhannus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä. 

Kannattaa kuitenkin huomata, että osa edellä todetuista päivistä on myös arkipyhiä (ks. kohta arkipyhät), joiden ajalta Heta-liiton jäsenten työntekijöillä on pääsääntöisesti oikeus arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. 

Lauantaina tehdyiltä tunneilta maksetaan lauantailisänä 25 %:lla korotettu henkilökohtainen tuntipalkka.

Lauantailisää ei makseta, jos samalta ajalta maksetaan sunnuntailisä.

Kello 18.00 ja 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltalisänä 15 %:lla korotettu työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka.

Kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yölisänä yleistyöajassa 30 %:lla ja jaksotyöajassa 40 %:lla korotettu työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka.

Jaksotyön 40 % suuruinen yölisä maksetaan työvuoroilta, jotka alkavat 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Tätä ennen tehdyiltä työvuoroilta maksetaan jaksotyöajassa 30 %:lla korotettu työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka.

Esimerkki. Työntekijän työvuoro on lauantaina klo 14–22.
Työntekijällä on oikeus lauantailisään kello 14–21, iltalisään kello 18–21 sekä yö- ja sunnuntailisiin kello 21–22.

Kaikki lisät lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

Heta-liitto on henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto. Heta-liitto neuvottelee työntekijäliiton kanssa henkilökohtaisia avustajia koskevan työehtosopimuksen, tekee tavoitteellista vaikuttamistyötä, tukee työnantajuutta sekä tarjoaa oikeudellista neuvontaa.

Heta-liitto ei esimerkiksi tee päätöstä siitä, kuinka paljon henkilökohtaisen avun tunteja yksittäisille henkilöille myönnetään tai järjestetäänkö henkilökohtainen apu työnantajamallilla. Näissä asioissa on tärkeää olla yhteydessä vammaispalveluiden työntekijään.

Heta-liitto ei missään tilanteessa maksa työntekijän palkkaa, sillä hyvinvointialueen on korvattava vammaiselle henkilölle muun muassa kohtuullinen avustajan palkka ja työnantajan lakisääteiset maksut ja korvaukset.

Jos henkilökohtainen avustaja jää työttömäksi, työttömyysetuuksista kannattaa kysyä Kelasta tai omasta työttömyyskassasta. Heta-liitto ei maksa työttömyysetuuksia.

Hetan työehtosopimuksessa on määritelty palkkaryhmiin kuuluvat työtehtävät. Avustajan palkkaryhmään ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa Heta-liitolle vaan palkkaryhmä tulee ilmoittaa vammaispalveluun. Jos työnantaja ja vammaispalvelut ovat eri mieltä avustajan palkkaryhmästä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös, josta työnantaja voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus toimitetaan hyvinvointialueelle, ei Heta-liittoon.