Työsuhteen konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen

Konfliktien eli ristiriitojen ennaltaehkäisy ja niihin tarttuminen riittävän aikaisin ja riittävän syvällisesti todellakin kannattaa.

Sinulla on tärkeä rooli

Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus puuttua ristiriitatilanteisiin. Työnantajalla on myös työntekijää enemmän valtaa ja siten myös keinoja toimia. Työturvallisuus ja työsuojelu edellyttävät toimeen tarttumista.

Hyvinvoiva työntekijä on hyvä henkilökohtainen avustaja

Työnantajana sinulla on myös oma intressi tehdä työsuhde mahdollisimman toimivaksi: inhimillinen hyvinvointi johtaa hyvin tehtyihin työtehtäviin sekä turvallisiin ja pitkiin työsuhteisiin. Saamasi henkilökohtainen apu on juuri niin hyvää kuin sinun ja avustajasi välinen työsuhde kulloinkin on. Konfliktit vaikuttavat merkittävästi sekä työnantajan että työntekijän hyvinvointiin. Mitä paremmin konflikteja ennaltaehkäisee ja käsittelee, sitä paremmin kumpikin osapuoli voi.

Konflikteja henkilökohtaisen avustajan kanssa ei voi paeta

Monet valittelevat, että joskus työasiat tulevat mukaan kotiin ja yöuniinkin. Henkilökohtainen apu toimii täysin yksityisen elämän piirissä, eikä henkilökohtaisen avun käyttäjä voi sulkea toimiston tai tehtaan ovea selkänsä takana ja vaihtaa vapaalle. Näin ollen myös konfliktit työntekijän kanssa ja huono fiilis todellakin seuraavat sinua joka paikkaan. Vain tarttumalla konflikteihin pääset niistä eroon!

Olet (tietämättäsikin) konfliktin osapuoli

Ristiriidat eivät synny tyhjiössä ja niissä on aina vähintään kaksi osapuolta. Koska meidän alallamme työyhteisössä ovat pääsääntöisesti samanaikaisesti läsnä vain työnantaja ja yksi työntekijä, voit olla lähes varma, että liityt ristiriitatilanteeseen jollakin tavalla. Se ei tarkoita, että olisit huono työnantaja tai edes syyllinen. Usein ristiriitatilanteet syntyvät vilpittömästä väärinymmärryksestä. Mutta erityisesti, koska olet yksi konfliktin osapuoli, voit varmasti myös ratkaista sen!

Uskalla kohdata vaikeatkin asiat – se kannattaa

Moni meistä haluaisi juosta karkuun vaikeita asioita, mutta valitettavasti ne usein joko juoksevat perässä tai kasvavat entisestään. Konfliktien vaientaminen aiheuttaa helposti entistä enemmän epävarmuutta ja pahaa mieltä. Ota siis konflikti käsittelyyn ajoissa – pääset vähemmällä!

Meillä kaikilla on rutinoituneita tapoja reagoida epämiellyttäviin asioihin, mutta rutiineihin ei kannata tyytyä.

On helppo toistella itselleen, että tällainen minä nyt vain ole, en voi luonteelleni mitään. Konfliktien ratkaiseminen on ennen kaikkea taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Ensin on kuitenkin tärkeä tunnistaa, millainen juuri sinä olet ristiriitatilanteissa. Kun huomaat omat hyvät ja huonot tapasi reagoida, osaat myös kehittää niitä paremmiksi.

Tomera taistelija

Meillä kaikilla on elämässämme kokemuksia, joissa emme ole tulleet huomioiduksi tai meidän mielipiteemme on ohitettu. Sinä olet herkistynyt tilanteille, joissa koet tulleesi väärinkohdelluksi, kun tällaiset tilanteet ovat toistuneet elämässäsi monta kertaa. Niinpä konfliktin kohdatessasi nostat heti kuvitteelliset aseet pystyyn ja päätät voittaa konfliktin hinnalla millä hyvänsä.

Heikkoudet: Taistelemalla hampaat irvessä konflikti harvoin ratkeaa niin, että työnteko voisi jatkua normaalisti tai että ilmapiiri paranisi. Konflikti mahdollisesti vain suurenee ja pitkittyy entisestään. Pahimmillaan taistelija uuvuttaa sekä toisen osapuolen että itsensä.
Vahvuudet: Uskallat mennä konfliktia kohti – käännä se eduksesi ja hidasta vähän.

Sitkeä sopeutuja

Olet mestari sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Konfliktin kohdatessasi et välttämättä edes noteeraa konfliktia, vaan sopeudut olosuhteisiin ja mukautat omaa toimintaasi konfliktin määräämään suuntaan tai jonkun muun tahdon mukaan.

Heikkoudet: Kun venyt äärimmilleen ja vain sopeudut ja sopeudut, omista tavoitteistasi on lopulta jäljellä enää hyvin vähän – jos yhtään mitään. Älä pelkää konfliktia äläkä unohda itseäsi! Pahimmillaan sopeutuja uuvuttaa itsensä.
Vahvuudet: Tilanteet elämässä ja siten myös työsuhteissa muuttuvat ja vaihtelevat: toisinaan menee paremmin, toisinaan huonommin. On hyvä, että pystyt tarvittaessa sopeutumaan muutoksiin ja muuttamaan myös omaa toimintaasi. Älä tee sitä kuitenkaan itsesi kustannuksella.

Sovitteleva ratkaisija

Suhtaudut konfliktiin sovittelevasti mutta päättäväisesti: tarkastelet tilannetta analyyttisesti ja teet selkeitä toimenpiteitä konfliktin ratkaisemiseksi. Et pelkää konfliktia – et myöskään pelkää oppia konfliktista, vaan osaat kyseenalaistaa omat reaktiosi ja toimintasi. Katseesi on tarkasti tulevaisuudessa ja tavoitteesi on palauttaa työpaikalle vähintään normaali työarki – parhaassa tapauksessa entistä parempi. Pystyt hillitsemään omat tunteesi ja osaat kommunikoida selvästi ja perustellusti mitä haluat.

Heikkoudet: Sinulla on tavoitteellinen suunnitelma, johon uskallat luottaa. Muista jättää työntekijälle tilaa ja mahdollisuus tulla mukaan suunnitelmaan ja ottaa se omakseen.
Vahvuudet: Rohkeutesi johtavaan asenteeseen herättää luottamusta myös muissa konfliktin osapuolissa, mikä vahvistaa yhteistyötä konfliktin ratkaisemiseksi.

Työsuhteen konfliktien eli ristiriitojen ennaltaehkäisyllä tarkoitamme a) sitä että joiltakin ristiriidoilta vältytään täysin ja b) sitä että syntyneet ristiriidat eivät paisu kovin isoiksi.

1. Tunnusta tulkintasi ja päästä niistä irti

Myös työnantajana tulkitset työntekijän tarkoitusperiä ja asenteita. Kun tiedostat, että oma tulkintasi ei ole totuus, pystyt suhtautumaan työntekijääsi avoimesti. Tulkintaa parempi työkalu on avoin kysymys: Jos ihmettelet jotakin asiaa, kysy siitä avoimesti. Ole valmis myös ottamaan vastaus vastaan, vaikka se ei vastaisi sinun tulkintaasi. Konflikteja nimitetään toisinaan vyyhdeiksi, mikä juontaa juurensa juuri tulkintojen kehään, jossa monta pientä tulkintaa ovat muhineet niin pitkään, että konflikti on päässyt syntymään (kts. kuva alla). Mitä paremmin kumpikin osapuoli huomaa tulkitsevansa asioita sen sijaan että tietäisi, sitä paremmin konflikteja voidaan ennaltaehkäistä.

2. Älä tee kärpäsestä härkästä

Henkilökohtaisessa avussa on tärkeää, että työtehtävät tehdään sillä tavalla kuin henkilökohtaisen avun käyttäjä haluaa. Tämä mahdollistaa itsenäisen elämän toteutumisen. Kaikki työntekijät kuitenkin tekevät virheitä, mikä on täysin inhimillistä. Meidän alallamme työskennellään hyvin henkilökohtaisella alueella, jolloin pienetkin virheet voivat tuntua isoilta. Työnantajana sinun kannattaa miettiä, mitkä ovat sellaisia kömmähdyksiä, joihin on tarpeen puuttua, ja mitkä ovat niin vähäpätöisiä ja ohimeneviä, että niitä voi katsoa läpi sormien. Vanhan sanonnan mukaan: älä tee kärpäsestä härkästä eli älä turhaan puutu pieneen, yksittäiseen mokaan, jotta siitä ei paisu itseään suurempaa.

3. Panosta selkeyteen

Konfliktit eivät aina johdu epäonnistuneesta kommunikoinnista, mutta yleensä kommunikointi tavalla tai toisella liittyy konfliktiin. Konflikti voi syntyä, jos työntekijä ei esimerkiksi tiedä, mitä häneltä odotetaan tai hän on ymmärtänyt väärin osoittamasi työtehtävät. Työntekijä voi luulla tekevänsä juuri sitä mitä pitääkin, ja sinä taas voit turhautua, kun ihmettelet, miksi hän ei tee mitä pyysit. Yksi tärkeimmistä keinoista konfliktien ennaltaehkäisyssä onkin kommunikoida ja toimia selvästi. On ensisijaisen tärkeää, että työntekijä tietää, kuka hänelle antaa työtehtäviä, miten työvuorot ilmoitetaan, missä hän voi säilyttää henkilökohtaisia tavaroitaan (esim. puhelin) työpäivän aikana jne. Työntekijä voi toimia oikein vain, kun hän tietää, mitä häneltä odotetaan. Apuna voi käyttää esim. kirjallisia listoja ja muistilappuja, asioiden kertaamista ja tarkempaa määrittelyä.

4. Ohjaa rohkeasti ja toistuvasti

Työnantajan direktio-oikeus oikeuttaa ja velvoittaa sinua työnantajana ohjaamaan työntekijäsi työtä. Anna riittävän selviä ja yksiselitteisiä ohjeita työntekoon ja toista ohjeet tarvittaessa. Ota palautteen – sekä kiittävän että ohjaavan – antaminen arkipäiväiseksi osaksi johtamista. Näin työntekijän ei tarvitse arvailla tai epäillä, miten hän suoriutuu työstään. Palautteen antamisesta tai saamisesta ei myöskään synny suuri ja erityinen tilanne, jota pitäisi etukäteen jännittää.

5. Panosta hyvään ilmapiiriin

Kun ilmapiiri on hyvä ja avoin, myös työntekijä uskaltaa antaa sinulle palautetta ja kertoa hankalistakin asioista. Hyvää ilmapiiriä luo ja ylläpitää kaikkien työntekijöiden ystävällinen kohtaaminen, reilu ja kunnioittava asenne. Työntekijän kuunteleminen ei tarkoita, että jokaisesta asiasta pitää neuvotella työntekijän kanssa, vaan ennemminkin kyse on siitä, että työntekijällä on tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia puhua työnantajan kanssa työhön liittyvistä asioista ja että työnantaja on tosiasiassa kiinnostunut työntekijän näkemyksistä. Kun työntekijällä on kokemus, että sinä työnantajana kuuntelet häntä, hän uskaltaa kertoa mahdollisista hiertävistä asioista ajoissa – ennen kuin konfliktia edes pääsee syntymään.

6. Ole itse hyvä esimerkki

Konflikteja ehkäisee myös sinun oma käytöksesi työnantajana ja esimiehenä. Kun itse toimit esimerkillisesti ja vastuullisesti, välität myös työntekijälle viestiä siitä, miten juuri tällä työpaikalla toimitaan. Kun itse kohtelet työntekijääsi kunnioittavasti ja ystävällisesti, heijastuu se työntekijästä takaisin sinuun. Voit aina valita ystävällisyyden, vaikka kyse onkin työntekijästäsi eikä ystävästäsi.

7. Mieti, millaisista asioista haluat itse keskustella työpaikalla

Ennaltaehkäisyä on myös se, mitä asioita työnantajana itse otat keskusteluun työntekijäsi kanssa ja mitä jätät yksityisiksi asioiksi. Ihmiset ovat erilaisia ja tietyt erilaisuudet meissä voivat olla hyviä maaperiä konflikteille. Työnantajana voit säädellä, mitä asioita ja kuinka voimallisesti otat työsuhteessa esiin. Työnantajan velvollisuus on pyrkiä tietoisesti vähentämään psyykkistä kuormitusta, ja tähän kuuluu myös henkisen tilan antaminen työntekijälle.

8. Hyvistä rutiineista on apua

Tietyt työelämään liittyvät rutiinit sujuvoittavat työntekoa ja ennaltaehkäisevät konflikteja omalta osaltaan. Esimerkiksi suunnitelmallinen perehdytys uusille työntekijöille ja säännölliset kehityskeskustelut tuovat työsuhteen arkeen tukevaa rakennetta, joka edesauttaa hyvän vuorovaikutuksen ylläpitoa ja samalla ehkäisee konflikteja

On tärkeää päästä konfliktista eteenpäin niin, että työarki voi jatkua normaalisti. Riitojen sopiminen antaa mahdollisuuden taas vähitellen alkaa rakentaa hyvää suhdetta. Sovun löytämisen lisäksi lähes yhtä tärkeää on myös se, millä tavalla konflikti hoidetaan.

Konfliktit ovat normaali osa meidän sosiaalista elämäämme. Siellä missä on ihmisiä, tulee yleensä myös konflikteja. Konflikti voi syntyä nopeasti ja äänekkäästi, mutta riita voi muhia myös hiljaisuudessa. Monet konfliktit saavat alkunsa vääristä tulkinnoista. Ja samalla on luonnollista, että myös erilaiset intressit aiheuttavat ristiriitoja. Tällä sivulla on hyviä käytännönläheisiä vinkkejä, joita kannattaa kokeilla omassa työsuhteessa siten, että soveltaa niitä itse tilanteeseen sopiviksi.

Työnantajan tapa tarttua konfliktiin vaikuttaa siihen, millaisena työsuhde jatkuu. Kun yksikin konflikti saadaan ratkaistua rakentavasti ja hyvin, lisää se niin työntekijän kuin työnantajankin luottamusta siihen, että tulevatkin konfliktit saadaan hoidettua. Jotkut asiantuntijat ovat jopa sanoneet, että konfliktien määrällä työsuhteessa ei ole niin paljon merkitystä kuin sillä, miten konflikteja käsitellään.

Olemme ihmisinä myös kovasti erilaisia. Siinä missä toinen ei huomannut mitään erikoista, toinen kokee syvää loukkaamista. Se, mikä on toiselle hyvä vitsi, voi olla toiselle järkytys ja alku väärälle tulkinnalle. Kun pyrimme konfliktien ratkaisuun, meidän on hyväksyttävä erilaisuus, sillä samanlaisia meistä ei tule.

Kaiken kaikkiaan meidän jokaisen hyvinvoinnillemme on äärimmäisen tärkeää, että konfliktit ratkaistaan. Vain toimivassa työsuhteessa henkilökohtaisen avun käyttäjä saa työsuhteen toimimaan ja sen myötä kaiken hyödyn henkilökohtaisesta avusta. Ja vain hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään pitkään.

Konfliktia ei kannata lakaista maton alle, sillä konflikti on mahdollisuus oppia ja kehittää työsuhdetta!

Työnantajan rooli konfliktien käsittelyssä on ensisijaisen tärkeä.

Lainsäädäntö (työsopimuslaki ja työturvallisuuslaki) edellyttää työnantajan huolehtivan työpaikan ilmapiiristä ja puuttuvan aktiivisesti työsuhteen konflikteihin. Konfliktiin puuttumattomuus voi pahimmillaan johtaa työnantajan syytteeseen työsuojelurikoksesta. Lain velvoitteiden lisäksi hyvään johtamiseen kuuluu aloitteellisuus ja vastuunkantaminen näissä tilanteissa. Tärkeintä on ryhtyä toimeen ja pyrkiä ratkaisuun.

Samalla konfliktien ratkaisu vähentää tyypillisesti sairauspoissaoloja ja työteho paranee. Ja mikä tärkeintä, molempien stressi laskee ja hyvinvointi lisääntyy. Jotkut asiantuntijat ovat jopa todenneet, että johtaminen on jatkuvaa ongelmien ratkaisemista. Kun uskot, että konfliktit ovat mahdollisuuksia muutokseen, uskallat myös huomata konfliktit työsuhteessasi. Konfliktin ratkaisemisessa ei kannata ujostella. Kannattaa lähteä liikkeelle heti, kun huomaa riidan poikasen. Pieni riita on helpompi ratkaista kuin iso.

Hyvällä tahdolla, toisen kuulemisella ja asioiden selkiyttämisellä päästään jo tosi pitkälle. Näiden lisäksi aivan keskeinen periaate konfliktien ratkaisemisessa on luopua syyllisen etsimisestä.

Sekoitamme usein syyllisyyden ja vastuun. Syyllisen etsiminen lukkiuttaa konfliktin ratkaisemisen ja laukaisee puolustautumisen päälle. Tällöin riidan ratkaisuun on varsin heikot lähtökohdat.

Kun siis haluat ratkaista konfliktin, hae itsestäsi hyvää tahtoa ja luovu syyllisen etsimisestä. Vastuunotto näkyy konfliktin ratkaisemisessa halukkuutena selvittää ongelmat, nähdä myös oma rooli ongelmissa, kuunnella toista sekä ennen kaikkea pyrkimyksenä löytää ratkaisu.

Selvitä tapahtunut, tulkinnat ja väärinkäsitykset

Parasta on selvittää yhdessä, mitä on tapahtunut. Tapahtuneesta voi tehdä vaikka ideakartan. Ideakarttaan voi vaikka merkitä tapahtuneet faktat ja sitten erikseen tulkinnat, kuten ”kuulin äänensävystäsi halveksuntaa”. Näin huomaat hiljalleen saavasi selkoa tapahtumien kulkuun ja niiden tulkintaan. Usein konfliktien takana on oletuksia, tulkintoja, huolta ja väärinkäsityksiä. Ja näiden selvittäminen on usein jo puoli voittoa matkalla sovintoon.

Määrittele suunta!

Selvitystyön jälkeen ota tuumaustauko ja määrittele ensin itsellesi, mitä sinä haluat. Sinun on määriteltävä haluatko edetä kohti sovintoa vai mennä esimerkiksi kohti varoitusta. Valittavana on siis yhdessä asioiden ratkaisu tai rankaiseminen varoituksella, joka voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Molemmat kuuluvat johtamisen menetelmiin. Sopua kannattaa harkita silloinkin, kun tulokset näyttävät ensi silmäyksellä epätodennäköisiltä. Silloinkin sopu on usein parempi ratkaisu.

Kuuntele ja kerro – näin lisäätte keskinäistä ymmärrystä

Työnantajana sinulla on työtehtävien ja työpaikan käytäntöjen suhteen määräysvaltaa lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Sanelu ei kuitenkaan paranna ilmapiiriä eikä auta sopuun, joten työntekijän ajatuksia, kokemusta ja tunteita on tärkeää kuunnella. Kerro myös työntekijälle omista lähtökohdistasi, miksi jokin tehtävä tai toteutustapa on sinulle tärkeää. Avaa omaa kokemustasi ja sen aiheuttamia tunteita avustajalle. Usein vastuunotto omista virheistä parantaa tilannetta jo paljon. Tunnista ja tunnusta omat virheet ja pyydä reilusti anteeksi, jos huomaat menetelleesi väärin. Usein tämä saa myös toisen osapuolen pohtimaan omaa toimintaansa. Siitä sovun rakentaminen saa hyvän alun.

Näiden lisäksi on tärkeää kohdata molempien toiveet ja tarpeet siitä, miten toimitte tulevaisuudessa. Millaisia toiveita sinulla ja työntekijälläsi on? Millaisia ovat teidän tavoitteenne sekä yhdessä että erikseen? Aluksi työnantajan tavoite voi olla esim. ihan vain selvittää, mistä on kysymys. Työntekijän tavoite voi olla, että pääsee konfliktiin liittyvästä pahasta mielestä eroon. Työnantajan ja työntekijän yhteinen tavoite puolestaan voi olla konfliktista riippuen esim. tehdä paremmat ohjeet aamutoimien hoitamiseen tai yleisemmin työilmapiirin parantaminen.

Määrittele työkalut ja teot!

Mitä tarvitaan, jotta voitte työntekijän kanssa tavoittaa juuri määrittämänne tavoitteet? Itseltään voi kysyä esimerkiksi, mitä tarvitsen, että pääsemme sopuun? Vastaus voi tapauksesta riippuen olla joskus hyvinkin yksinkertainen: tarvitsen anteeksipyynnön, tarvitsen enemmän luottamusta jne. Asiaa voi kysyä suoraan myös työntekijältä: mitä sinä tarvitset, jotta mielesi konfliktin suhteen rauhoittuu? Kun osaatte vastata näihin kysymyksiin, osaatte myös määritellä ja toteuttaa vaadittavat toimenpiteet. Esim. jos konfliktissa on kyse luottamuksenpuutteesta, toimenpide voi olla sopia, että jatkossa työntekijä kertoo heti, jos hänellä on jotain hampaankolossa. Työnantaja voi luvata tsempata kuuntelemisessa niin, että hän ei ohita työntekijän keskusteluyrityksiä.

Toteuta teot!

Käytännön toimenpiteet riippuvat aina konfliktista ja tilanteesta. Tässä on kuitenkin muutamia yleisiä toimenpiteisiin liittyviä ohjeita:

1. Ota toimenpiteisiin mukaan kaikki konfliktin osapuolet.
2. Ilmoita, että tavoitteena on selvittää tapahtunut ja ratkaista konflikti. Tavoitteena ei siis ole syyllisen etsiminen.
3. Käsittele konflikteja mahdollisimman konkreettisella tasolla; pysy tosiasioissa ja vältä yleistyksiä. Eli käsittele sitä, mitä tosiasiassa on tapahtunut (esim. työtehtäviä on jäänyt tekemättä), äläkä maalaile yleisellä tasolla (esim. miksi sinä aina teet niin etkä koskaan näin).
4. Käsittele konfliktia tai suhdetta kahden (tai useamman) ihmisen välillä. Kyse ei koskaan ole siitä, että työnantaja tai työntekijä olisivat ihmisinä huonoja, vaan jotakin on tapahtunut heidän välillään. Suhde voidaan korjata.
5. Palaute on hyvä antaa verbeinä. Sekä korjaava että kiittävä palaute on helpompi vastaanottaa, kun se kohdistuu tekemiseen eikä ihmiseen itseensä: ”Kiva, kun siirrät minut niin rauhallisesti sohvalta pyörätuoliin.” ”Seuraavalla kerralla voisit pestä tämän astian käsin, sillä se ei kestä konepesua.”
6. Aina konfliktin syytä ei saada selville eikä se aina ole tarpeenkaan. Konfliktiin voi nivoutua niin moni erillinen väärinkäsitys, että lopulta kenelläkään ei ole käsitystä perimmäisestä syystä. Se ei haittaa, sillä tavoite on päästä asiassa eteenpäin. Keskity ratkaisemiseen, älä ongelmien tai syiden vatvomiseen.

Esimerkkejä käytännön toimenpiteistä:
Huom.! Sopiva toimenpide riippuu aina konfliktista!

1. Kaikki konfliktin osapuolet kerääntyvät yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan. Työnantaja vetää keskustelua ja huolehtii siitä, että kaikkia osapuolia kuullaan.
2. Tarkistetaan ja tarvittaessa määritellään työhön liittyviä asioita uudelleen. Tarkistetaan, että työn tavoitteet ovat selvät ja että kaikki hyväksyvät ne.
3. Sovitaan miten varmistetaan se, että vastaava ristiriita ei toistu.
4. Kiitä rakentavasta otteesta ja kerro sen merkitys työntekijälle.

Tsekkaa muutokset

On tärkeää, ettei konfliktin tunnelma jää leijumaan työsuhteen varjoksi. Kun konfliktin käsittelystä on kulunut hetki, työnantajan kannattaa palata aiheeseen ja varmistaa, että haluttu muutos on tapahtunut ja että kaikki on hyvin. Tee tämä tsekkaus niin, että myös työntekijä tietää, onko asia nyt kunnossa ja loppuunkäsitelty. Tsekkauksen ei tarvitse olla mikään virallinen ja jäykkä tilaisuus, vaan pääasia on, että kaikki osapuolet tietävät, onko haluttu muutos toteutunut vai ei – vaikka se sitten tapahtuisi iltapäiväkahvien lomassa keskustelemalla.

Tässä kohtaa on myös hyvä kysyä kaikilta konfliktin osapuolilta (huom., myös itseltä!), mitä opimme tästä konfliktista. Mitä hyötyä konfliktista ja sen käsittelystä on työsuhteellemme? Mitä saimme siitä irti, mitä opimme? Aivan varmasti kumpikin on oppinut jotakin, jota voi tehdä käytännössä toisin. Oppimisen sanoittaminen myös alleviivaa konfliktin hyviä puolia – kaikki onkin nyt oikeastaan ihan hyvin, ehkä jopa paremmin kuin ennen.

• Työnantaja
• Henkilökohtainen avustaja
• Työnantajan puoliso

Työnantaja on toistuvasti ihmetellyt, miksi henkilökohtaisella avustajalla menee olohuoneen siivoamiseen niin tolkuttoman kauan. Työnantaja on jo monta kertaa näyttänyt, mitkä kohdat imuroidaan viikkosiivouksen yhteydessä, eikä hän voi ymmärtää, miten avustajalla menee siihen niin kauan.

Työntekijästä tuntuu, että hän tuottaa työnantajalle jokaisen viikkosiivouksen yhteydessä pettymyksen. Hänestä tuntuu, että työnantaja murjottaa aina siivouksen yhteydessä, ja hänelle itselleen nousee stressi aina sinä päivänä, kun hän tietää, että viikkosiivous kuuluu ohjelmaan.

Työnantajan puoliso on monta kertaa näyttänyt henkilökohtaiselle avustajalle, miten olohuoneen matot pitää viikkosiivouksen aikana ensin imuroida ja sen jälkeen rullata syrjään loppusiivouksen ajaksi. Sohvatyynyt sekä niiden alta pitää imuroida ja pölyt pyyhkiä. Hän on ollut jo pitkän tyytymätön hänen ja työnantajan yhteisen kodin siisteyteen.

Havaitse konflikti!

Eräänä torstaiaamuna työnantaja väsyneenä tiuskaisee työntekijälle, että tänään olohuoneen siivouksesta on selviydyttävä nopeasti, sillä hänen pitää ehtiä normaalia aiemmin fysioterapiaan. Henkilökohtainen avustaja purskahtaa yllättäen itkuun eikä työnantaja ymmärrä yhtään, miksi noin pienestä asiasta pitää hermostua. Tilanne on kireä koko loppupäivän, ja illalla työvuoron jälkeen työnantaja jää pohtimaan, mitä ihmettä aamulla oikein tapahtui.

Selvitä, mitä on tapahtunut!

Työnantajan on hyvä ensin itsekseen kelata taaksepäin ja pohtia, mitä tapahtui ennen kuin työntekijä purskahti itkuun. Mitä hän itse sanoi työntekijälle ja millaisella asenteella? Mitä tunteita hänen asenteensa taustalla oli? Miksi häntä esimerkiksi ärsytti? Onko jotakin muuta, mitä pitää selvittää?

Määrittele tavoite!

Työnantajan tavoite on, että olohuoneen viikkosiivous sujuisi nykyistä nopeammin ja että työntekijä ei hermostuisi, kun olohuone pitää siivota. Hän haluaa, että työntekijä viihtyy työssään eikä pelästy, jos hän vahingossa sanoo jostakin asiasta tiukasti. Asia itsessään ei työnantajan mielestä ollut vakava.

Toteuta toimenpiteet!

Työnantajan voi lähteä ratkaisemaan olohuoneen viikkosiivouksesta syntynyttä konfliktia eri tavoin: tässä on vain yksi esimerkki.

Työnantaja ja työntekijä keskustelevat viikkosiivoukseen liittyvästä konfliktista. Työnantaja kertoo työntekijälle, että häntä harmittaa, kun hän tiuskaisi työntekijälle. Hän myös kertoo, että häntä harmittaa, kun olohuoneen siivoamiseen menee kauemmin aikaa kuin mitä hän on siihen varannut. Hän kertoo työntekijälle olevansa tyytyväinen hänen tekemänsä työn laatuun, mutta pohtineensa usein, voisiko samasta työstä selviytyä nopeammin. Työntekijä kuvailee työnantajalle siivoustoimenpiteitä, jolloin käy ilmi, että hän oikeastaan tekee paljon enemmän kuin mitä työnantaja on pyytänyt. Työntekijä kertoo, että työnantajan puoliso on pyytänyt häntä siivoamaan paremmin ja ohjeistanut hänelle työtehtävät olohuoneen siivouksen osalta. Työnantaja yllättyy tästä tiedosta.

Työnantaja ja työntekijät pitävät vielä toisen keskustelun, jossa käyvät läpi, mitä olohuoneen viikkosiivoukseen kuuluu. Työnantaja ohjeistaa työtehtävät yksityiskohtaisesti ja varmistaa työntekijältä, onko vielä jotakin, josta hän haluaa lisäohjeita tai -tietoa. Työntekijä varmistaa, että mattoja ei tarvitse rullata eikä sohvaa imuroida.

Työnantaja keskustelee olohuoneen siivoamisesta puolisonsa kanssa. Hän muistuttaa puolisoa, että vaikka heillä on keskenään erilainen siivouskäsitys, heidän pitää keskustella asiasta keskenään. Puoliso ei voi ohjeistaa työtehtäviä avustajalle. Työnantaja kertoo, että työntekijälle tulee epävarma olo, jos hän saa samaan tehtävään useita eri ohjeita.

Seuraavana päivänä työnantajan puoliso pahoittelee työntekijälle, että on puuttunut olohuoneen siivoamiseen. Hän kertoo, ettei ollut hoksannut työnantajan ohjeistaneen siivouksen eri tavalla, vaan oli vain olettanut.

Tsekkaa muutosten toteutuminen!

Kaksi viikkoa siivouksesta aiheutuneesta eripurasta työnantaja ehdottaa työntekijälle yhteisiä iltapäiväkahveja. Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miten ripeästi ja hyvässä hengessä viikkosiivous on pari viime kertaa sujunut. Hän kysyy työntekijältä, millainen fiilis hänellä on ollut ja tuntuuko hänestä, että työtehtävät ovat nyt selvät. Työntekijä kertoo hänen jopa vitsailleen työnantajan puolison kanssa siitä, kuinka tarkkaan kukakin haluaisi siivota. Hänellä on nyt varma olo siitä, että hän tekee juuri sen, mitä pitääkin. Työnantaja kertoo vitsaillen, että hän ja puoliso ovat yhä eri mieltä siitä, kuinka tarkkaan pitää siivota, mutta hän lupaa pitää sen väännön vain hänen ja puolisonsa välisenä.

Työnantaja kertoo oppineensa, miten herkästi hänen ja hänen läheistensä asiat liukuvat työsuhteeseen, vaikka ne eivät siihen kuulu. Hän kertoo, että aikoo opetella pitämään selkeämmät rajat siinä, ettei hänen muut ihmissuhteensa vaikuta heidän työsuhteeseensa. Työntekijä kertoo, että nyt, kun työsuhteessa on avoimempi ilmapiiri, hänen on myös helpompi kysyä tarkennusta epäselviin työtehtäviin.