Avustajan rekrytointi ja työsopimus
Sopivan työntekijän etsimiseen kannattaa panostaa. Kun oikea työntekijä ja oikea työ kohtaavat, saa henkilökohtaisen avun käyttäjä tarvitsemaansa apua.
Käytäntö ei kuitenkaan aina vastaa ihannetta: joskus tuntuu, että sopivia hakijoita ei löydy, ja joskus taas voi olla niin kova kiire saada uusi työntekijä, että rekrytoinnissakin täytyy toimia nopealla aikataululla. Toivottavasti tämän sivun vinkeistä saat apua työntekijän rekrytointiin!
Varmista ennen uuden rekrytoinnin aloittamista ainakin seuraavat asiat:
- Onko sinulla nyt työsuhteessa työntekijä, joka pitää ottaa rekrytoinnissa huomioon? Esim. osa-aikainen työntekijä, jolle olisi lakisääteinen velvollisuus tarjota lisätyötä
- Oletko irtisanonut työntekijän taloudellisella ja tuotannollisella perusteella? Työnantajalla on tietyin edellytyksin velvollisuus ottaa tällainen työntekijä takaisin.
- Mitä henkilökohtaisen avun päätökseen ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu? Tämä usein vaikuttaa työtehtäviin ja työaikaan.
Kun olet varmistunut, että haet nimenomaisesti uutta työntekijää, kannattaa laatia kirjallinen työpaikkailmoitus. Työpaikkailmoituksessa kannattaa mainita ainakin:
- millaiseen työhön työntekijää haetaan
- työaika
- työn kesto (määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva)
- työpaikan sijainti (huom.! usein kaupunki tai kaupunginosa riittää. Ei siis ole välttämätöntä eikä aina kannattavaakaan kertoa omaa kotiosoitettaan, vaikka se olisikin pääasiallinen työntekopaikka)
- mitä työntekijältä vaaditaan
Huomioi työpaikkailmoitusta tehdessäsi, että se ei saa olla syrjivä.
Huom.! Harkitse tarkkaan, kuinka paljon henkilökohtaisia tietoja itsestäsi kerrot työpaikkailmoituksessa. Työpaikkailmoitukset julkaistaan usein netissä, etkä silloin voi enää itse vahtia, minne kaikkialle henkilökohtaiset tietosi leviävät.
Alla olevalta videolta voit katsoa lisätietoja työpaikkailmoituksen tekemisestä:
Työpaikkailmoituksen julkaisu on tietysti tärkeä osa prosessia, jotta ilmoituksesi kohtaa juuri sopivan tekijän. Pääasiassa työpaikkailmoituksia julkaistaan netissä, mutta älä unohda muitakaan vaihtoehtoja. Esimerkiksi erilaisten oppilaitosten ilmoitustaulujen kautta voi löytyä keikkatyötä tekeviä opiskelijoita.
- www.te-palvelut.fi
- www.duunitori.fi
- www.monster.fi
- oman alueesi oppilaitosten ilmoitustaulut
- työpaikkailmoituksille tarkoitetut ryhmät Facebookissa
- oma sosiaalinen media
Työhaastatteluun kannattaa aina valmistautua etukäteen vähintään kirjoittamalla itselleen muistiin kaikkein tärkeimmät haastattelukysymykset. Näin varmistat, että kaikkein tärkeimmät asiat tulee varmasti käsiteltyä.
Neljä tärkeää pointtia työhaastattelukysymysten suunnitteluun:
- Mitkä ovat palkattavan työntekijän pääasialliset työtehtävät?
- Mitä tietoja tarvitsen hakijoiden sopivuudesta työtehtäviin?
- Kirjaa haastattelukysymykset itsellesi muistiin. Voit jättää niiden yhteyteen tilaa haastattelun aikana tehtäville muistiinpanoille.
- Suunnittele haastattelun aloitus ja lopetus valmiiksi – näin haastattelu etenee mukavasti.
Rekrytoijan nyrkkisääntö päätöksen tekemisestä
Vaikka haastattelu sujuisi hyvin ja hakija vaikuttaisi sopivalta, ei kannata heti haastattelutilanteessa tehdä päätöstä palkkaamisesta. Haastattelun aikana ei välttämättä pysty harkitsemaan kaikkea työnhakijan kertomaa tai vertaamaan häntä muihin hakijoihin. Siispä jätä itsellesi harkinta-aikaa!
Alla olevalta videolta voit katsoa asiantuntijan vinkkejä työhaastattelun pitämiseen:
Työsopimuksella sovitaan työsuhteen tärkeimmistä pelisäännöistä. Hetan jäsenten täytyy tehdä työsopimus kirjallisesti tai sähköisesti, sillä henkilökohtaisia avustajia koskeva työehtosopimus velvoittaa tähän. Toki suosittelemme kirjallista tai sähköistä työsopimusta muillekin: siitä on jälkeenpäin helppo tarkistaa, mitä työnantaja ja työntekijä ovatkaan keskenään sopineet.
Työehtojen sisältöön vaikuttavat työlainsäädäntö, Hetan jäsenillä henkilökohtaisia avustajia koskeva työehtosopimus sekä tietysti se työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus.
Tämä muistilista toimii yleisluontoisena apuna työsopimuksen tekemiseen. Tarkista siis ainakin nämä asiat kuntoon, kun teet työsopimusta! Jokainen työsuhde on yksilöllinen, joten tilanteesta riippuen työsopimukseen voidaan tarvita muitakin tietoja.
- työsopimuksen osapuolet eli kuka on työnantaja ja kuka työntekijä
- työn alkamisajankohta
- Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde? Jos on määräaikainen työsuhde, niin merkitään määräaikaisuuden peruste ja työsuhteen päättymisajankohta
- koeaika
- pääasialliset työtehtävät
- työaika
- palkka ja palkan maksaminen
- irtisanomisaika
Työsopimuksia kannattaa aina tehdä kaksi kappaletta: toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle. Muistakaa allekirjoittaa työsopimukset!
Huom.! Jos olet epävarma jostakin työsopimukseen liittyvästä asiasta, niin ota yhteyttä Hetan neuvontapalveluun. Sopimus kuitenkin sitoo kumpaakin sopimuksen osapuolta, joten ennen sopimuksen tekemistä kannattaa ehdottomasti varmistua epäselvistä ja epävarmuutta aiheuttavista kohdista.
Hyödyllisiä linkkejä:
Laki säätelee sitä, millaisin perustein työntekijän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen. Näin ollen, jos työsuhde on määräaikainen, työsopimukseen pitää merkitä syy määräaikaisuudelle. Ilman lain mukaista perustetta määräaikainen työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi eli vakituiseksi työksi.
Määräaikaisen työsopimuksen nyrkkisäännöt:
- Määräaikaisessa työsopimuksessa pitää aina olla peruste määräaikaisuudelle, kuten sairausloman tai vanhempainvapaan sijaisuus.
- Perustetta ei tietyin edellytyksin vaadita, jos määräaikainen työsopimus tehdään pitkäaikaistyöttömän kanssa. Suosittelemme aina ennen tällaisen työsopimuksen tekemistä varmistamaan sen juridinen oikeellisuus asiantuntijalta (esim. HetaHelpistä).
- Jos työsopimuksen määräaikaisuus johtuu työntekijän omasta toiveesta, muuta perustetta määräaikaisuudelle ei tarvita. Tällöin työsopimukseen kirjataan, että määräaikaisuus johtuu työntekijän aloitteesta (esim. opiskelun aloittaminen tai muutto toiselle paikkakunnalle).
- Työsopimukseen kirjataan joko työsuhteen tarkka tai arvioitu päättymisajankohta.
- Määräaikainen työsopimus sitoo sekä työntekijää että työnantajaa eikä ole irtisanottavissa, ellei työsopimuksessa ole erikseen sovittu irtisanomisehdosta. Työsopimuksessa ei voida sopia irtisanomista niin, että irtisanomisoikeus olisi vain työnantajalla.
- Määräaikaisten työsopimusten ns. ketjuttaminen eli toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos ne osoittavat, että työnantajan työvoimantarve on todellisuudessa pysyvä. Tämä voi käydä ilmi esim. määräaikaisten työsopimusten lukumäärästä tai niiden yhteenlasketusta kestosta.
- Vammaispalvelun henkilökohtaisen avun päätöksen määräaikaisuus ei yksinään riitä työsopimuksen määräaikaisuuden ehdoksi. Jos hyvinvointialue ei yhtäkkiä myöntäisikään henkilökohtaista apua, työsuhde voitaisiin päättää tuotannollisella ja taloudellisella perusteella.
Työsopimuksesta ei ole laissa säädetty määrämuotoa. Näin ollen suullisesti tehty sopimus sitoo yhtä lailla kuin kirjallinen. Suullisessa sopimuksessa ongelmana on kuitenkin se, että on hyvin vaikea jälkikäteen näyttää, mitä on sovittu. Tämän vuoksi työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena.
Jos työnantaja on Heta-liiton jäsen, on työsopimus tehtävä työehtosopimuksen mukaisesti kirjallisena tai sähköisesti, eli tällöin suullinen työsopimus ei ole riittävä.
Vaikka työsopimusta ei tekisi kirjallisena, tulee työnantajan pääsääntöisesti työsopimuslain mukaan antaa henkilökohtaiselle avustajalle selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Henkilökohtaisen avustajan salassapitovelvollisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty laissa. Se sisältyy osana ns. työntekijän yleiseen lojaliteettivelvoitteeseen: työntekijän on toiminnassa vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kannalta. Koska tällainen velvoite on melko yleinen, on suositeltavaa sopia salassapitovelvollisuudesta työsopimuksessa kirjallisesti. Huomioitava on myös, että salassapito kannatta kirjata siten, että se koskee myös työsuhteen jälkeistä aikaa.
Työntekijöiden kanssa kannattaa myös keskustella salassapitovelvollisuuden tärkeydestä.
Työsopimukseen merkittävä työaika kannattaa aina miettiä tarkkaan, sillä työsopimukseen merkitty työaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.
Mikäli työsopimukseen merkittävästä työajasta herää vähänkään epäselviä kysymyksiä, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Heta-liiton juristeihin ennen sopimuksen tekemistä.
Jos työsopimukseen merkitään viikoittaisen työajan vaihteluväli siten, että työntekijän työaika olisi esimerkiksi 5–15 tuntia viikossa, tällöin työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle vähintään 5 tuntia työtä joka viikko. Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen vähimmäistuntimäärä vastaa tosiasiallista työvoiman tarvetta. Kannattaa kuitenkin huomata, että hyvinvointialue ei ole velvollinen korvaamaan palkkakustannuksia kuin henkilökohtaisen avun päätöksen mukaiselta tuntimäärältä.