Arkipyhät
Arkipyhät ovat erikoispäiviä, joista säädetään henkilökohtaisia avustajia koskevassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa. Arkipyhällä voi olla vaikutusta muun muassa työntekijän työaikaan, ja siksi se on hyvä ottaa huomioon jo työvuoroja suunniteltaessa.
Työehtosopimuksen mukaan pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Helatorstai on työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ensimmäisen kerran vuonna 2025.
Jos yllä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta kolminkertainen palkka.
On hyvä huomioida, että palkallinen arkipyhävapaa ja arkipyhäkorvaus kuuluvat lähtökohtaisesti vain Heta-liiton jäsenten henkilökohtaisille avustajille, ellei hyvinvointialueella ole päätetty maksaa arkipyhäkorvauksia myös sellaisille avustajille, joiden työnantaja ei kuulu Heta-liittoon.
Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa.
Tarvittaessa työhön kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia ”keikkailevia” työntekijöitä, jotka eivät tee työtä säännöllisesti. Heidän kohdallaan tulee tapauskohtaisesti tarkastella, onko työntekijällä vähintään kahden viikon työjakso, jolle arkipyhä osuu. Tällöin arkipyhää edeltävä ja sen jälkeinen työaika voivat vaikuttaa siihen, osuuko arkipyhä tällaiselle työskentelyjaksolle.
Myös osa-aikaisesti työskentelevät avustajat ovat siis pääsääntöisesti oikeutettuja arkipyhävapaaseen ja -korvaukseen, vaikka he tekisivät työtä pienellä tuntimäärällä. Myöskään työntekijän työpäivien sijoittumisella ei ole merkitystä. Työntekijällä on oikeus arkipyhävapaaseen ja -korvaukseen, vaikka hän työskentelisi normaalisti muina päivinä kuin kyseessä olevana arkipyhänä.
Kannattaa kuitenkin huomata, että vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta työntekijää saamaan ylimääräistä palkallista vapaapäivää tai arkipyhäkorvausta. Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää.
Arkipyhät ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Jos työntekijällä ei ole työvuoroa arkipyhänä, on hänellä oikeus palkkaan tuolta päivältä keskimääräisen päivittäisen työaikansa mukaisesti (sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä). Jos työntekijän viikoittainen työaika on esimerkiksi 30 tuntia, on yhden päivän keskimääräinen työaika kuusi tuntia.
Työehtosopimuksessa on lisäohje keskimääräisen päivittäisen työajan laskemiseen, jota on tarpeen käyttää silloin, kun työntekijän työaika vaihtelee tai työsopimuksen mukainen työaika on määritelty kuukautta kohden. Ohjeen mukaan, mikäli työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko).
Esimerkki: Työntekijän työaika on 20 h/vko. Työntekijä on jouluaaton, joulupäivän ja tapaninpäivän vapaalla. Vuonna 2021 jouluaatto sattuu perjantaille, eli se on työehtosopimuksen mukainen arkipyhä. Sen sijaan joulupäivä ja tapaninpäivä sattuvat lauantaille ja sunnuntaille, jolloin nämä päivät eivät oikeuta palkalliseen arkipyhävapaaseen. Työntekijälle maksetaan jouluaatolta palkka hänen keskimääräisen päivittäisen työaikansa mukaisesti, eli hän saa palkan 4 tunnilta (sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä). Joulupäivä ja tapaninpäivä eivät oikeuta palkalliseen arkipyhävapaaseen, joten nämä päivät ovat työntekijälle tavallisia palkattomia vapaapäiviä.
Palkanlaskentaan toimitettavaan tuntilistaan on hyvä merkitä, jos työntekijä on ollut arkipyhävapaalla.
Jos työntekijällä on arkipyhänä palkallinen vapaapäivä, kuluu myös hänen työaikansa keskimääräisen päivittäisen työajan verran. Arkipyhä siis alentaa kyseisellä viikolla, tasoittumisjaksolla tai jaksotyön jaksolla tehtävää todellista työaikaa.
Keskimääräinen päivittäinen työaika lasketaan niin, että sovittu viikkotyöaika jaetaan viidellä (esim. 40 tuntia/5 = 8 tuntia). Jos työntekijän työaika vaihtelee tai työsopimuksen mukainen työaika on määritelty kuukautta kohden, työehtosopimuksessa on lisäohje keskimääräisen päivittäisen työajan laskemiseen. Ohjeen mukaan, mikäli työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko).
Esimerkki: Työntekijän työaika on 20 h/vko. Työntekijä on itsenäisyyspäivän vapaalla. Itsenäisyyspäivä sattuu vuonna 2021 maanantaille, joten se on työehtosopimuksen mukainen arkipyhä. Itsenäisyyspäivän vapaa alentaa työntekijän todellista työaikaa keskimääräisen päivittäisen työajan verran, eli 4 tunnilla (sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä).
Arkipyhävapaan vaikutus työaikaan tulisi huomioida työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa. Arkipyhävapaan tuntimäärä, eli keskimääräinen päivittäinen työaika, olisi siten hyvä olla laskettuna jo ennen työvuorojen suunnittelua. Tarvittaessa keskimääräisen päivittäisen työajan laskentaan voi kysyä apua esimerkiksi hyvinvointialueelta tai palkanlaskijalta.
Jos työntekijä on osa-aikainen, hänen kanssaan on mahdollista sopia, että hän tekee normaalit työsopimuksen mukaiset tunnit ja saa lisäksi palkallisen arkipyhävapaan. Tällöin on kysymys työntekijän kanssa sovitusta lisätyöstä.
Työehtosopimuksen mukaan vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen.
Vuosiloman sisään jäävä arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää, joten siltä ei makseta myöskään vuosilomapalkkaa. Vuosiloman sisään jäävä arkipyhä ei toisaalta myöskään oikeuta työehtosopimuksen mukaan ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Tämän on tulkittu tarkoittavan, että vuosiloman sisään jäävältä arkipyhältä ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
Jos työntekijä on sairauslomalla arkipyhän, joka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan hänelle tältä päivältä normaali tuntipalkka. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kestää työsopimuslaissa säädetyllä tavalla sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Palkkaan ei ole oikeutta enää tämän ylittävältä ajalta.
Jos henkilökohtaisen avun käyttäjä tarvitsee henkilökohtaista apua arkipyhänä, on silloin jollain hänen työntekijöistään työpäivä.
Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhäpäivänä, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Arkipyhänä tehdystä työvuorosta maksetaan siis kolminkertainen palkka.
Arkipyhänä tehty työ huomioidaan normaalisti työntekijän työajassa. Arkipyhänä tehty työ ei alenna lisä- ja ylityökynnystä. Tällöin esimerkiksi ylityötä syntyy silloin, kun työaika, arkipyhänä tehdyt tunnit mukaan lukien, ylittää työehtosopimuksen mukaisen enimmäistyöajan.
Esimerkki: Työntekijä työskentelee säännöllisesti. Hän on töissä jouluaaton, joulupäivän ja tapaninpäivän. Vuonna 2021 jouluaatto sattuu perjantaille, eli se on työehtosopimuksen mukainen arkipyhä. Sen sijaan joulupäivä ja tapaninpäivä sattuvat lauantaille ja sunnuntaille, jolloin nämä päivät eivät ole arkipyhiä, eivätkä oikeuta arkipyhäkorvaukseen. Työntekijälle maksetaan jouluaatolta kolminkertainen palkka tehtyjen tuntien mukaisesti. Joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan sunnuntaityökorvaus, eli työntekijä saa näiltä päiviltä kaksinkertaisen palkan. Työvuorot huomioidaan työntekijän työajassa normaalisti.
Henkilökohtaista apua tulee aina järjestää päätöksen mukainen tuntimäärä silloinkin, kun avustaja olisi arkipyhän, vuosiloman tai muun vapaan takia pois työstä. Arkipyhät eivät siis vähennä hyvinvointialueen myöntämiä henkilökohtaisen avun tunteja.
Usein voi esimerkiksi olla käytännöllistä, että osa-aikaisen työntekijän kanssa sovitaan lisätyöstä niin, että hän tekee normaalit työsopimuksen mukaiset tunnit ja saa lisäksi palkallisen arkipyhävapaan.