Perheenjäsen avustajana
Voiko perheenjäsen toimia henkilökohtaisena avustajana? Tämä on kysymys, joka herättää paljon keskustelua, eikä vastaus kysymykseen ole yksiselitteisesti joko tai.
Perheenjäsenen toimimisesta avustajana säädetään uudessa vammaispalvelulaissa hieman eri tavalla kuin vanhassa laissa. Perheenjäsenen mahdollisuuksia toimia avustajana on lain sanamuodon mukaan höllennetty.
Aiemmin laissa säädettiin, että henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Uudessa laissa säädöskohta kuuluu näin: ”Henkilökohtaisena avustajana voi erityisestä syystä toimia vammaisen henkilön perheenjäsen, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista.” Vaatimus erityisen painavasta syystä on siis poistunut ja korvattu erityisellä syyllä.
Lähtökohta on edelleen se, että henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö.
Kuka sitten katsotaan perheenjäseneksi? Avustajana ei voisi toimia vammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi eikä isovanhempi, ellei sitä olisi pidettävä vammaisen henkilön edun mukaisena ja hänelle sopivana ja tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Uuden vammaispalvelulain esitöissä ei suoraan sanota, onko sisarus aikaisemman oikeuskäytännön tapaan laissa tarkoitettu perheenjäsen. Perustelujen mukaan kuitenkin täysi-ikäisen ja erityisesti eri taloudessa asuvan sisaruksen toimiminen avustajana voisi olla perusteltua. Perustelut viittaavat siis ennemmin siihen, että sisaruksen toimimiseen avustajana tarvitaan erityisiä syitä.
Alla olevista artikkeleistamme voit lukea tarkemmin perheenjäsenen työskentelemisestä henkilökohtaisena avustajana. Käsittelemme muun muassa sitä, miksi perheenjäsenet pääsääntöisesti eivät voi toimia avustajana, ja millaisissa tilanteessa perheenjäsenen toimiminen avustajana on mahdollista.
Perheenjäsen ei voi ilman erityistä syytä toimia henkilökohtaisena avustajana. Tällä periaatteella halutaan tehdä rajausta omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille.
Omaishoito on soveltuva valinta silloin, kun kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, henkilökohtainen apu taas suuntautuu yhdenvertaisuuden, itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Tämän vuoksi vaikeavammaisen henkilön omainen toimii yleensä ensisijaisesti omaishoitajana.
Jotta itsenäisten valintojen tekeminen olisi mahdollista, on useimmiten parempi, ettei henkilökohtaisena avustajana toimi liian läheinen henkilö. Joskus perheen sisäisestä työsuhteesta voi syntyä vallankäyttöön liittyviä haasteita tai jääviysongelmia. Ulkopuolisen avustajan käyttö auttaa ehkäisemään tällaisia ongelmia.
Itsenäistyvän nuoren kohdalla on syytä punnita erityisen tarkkaan, kannattaako perheenjäsenen työskennellä avustajana. On tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus irtautua lapsuudenkodistaan ja harjoitella itsenäistä elämää. Itsenäistymisen voidaan ajatella olevan helpompaa, mikäli henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö. Silloin nuoren valinnoista tulee selvemmin omia. On kuitenkin tapauksia, joissa omaisen toimiminen henkilökohtaisena avustajana on perusteltu ratkaisu.
Mikäli perheenjäsen kuitenkin toimii avustajana, ei hän voi toimia yhtä aikaa sekä omaishoitajana että henkilökohtaisena avustajana. Sama henkilö ei myöskään voi toimia edunvalvojana ja henkilökohtaisena avustajana, ellei edunvalvojalle haeta maistraatista sijaista työsuhteeseen liittyvien asioiden hoitamiselle.
Vammaispalvelulaki ei sulje kokonaan pois perheenjäsenen mahdollisuutta toimia henkilökohtaisena avustajana Perheenjäsen voi toimia avustajana silloin, kun sitä erityisestä syystä pidettävä vammaisen henkilön edun mukaisena.
Mikä sitten katsotaan erityiseksi syyksi sille, että perheenjäsen voi toimia henkilökohtaisena avustajana? Tällainen syy voi olla esimerkiksi äkillinen avun tarve, mikäli vakituinen avustaja sairastuu tai työsuhde päättyy. Perheen lomamatkat tai muu vastaava tilapäinen tarve voitaisiin myös järjestää siten, että perheenjäsen toimisi avustajana. Perheenjäsenen palkkaaminen voi olla perusteltua myös, jos ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi tai mahdottomaksi. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos rekrytointiprosessin kautta ei löydy sopivaa henkilökohtaista avustajaa.
Erityinen syy voi liittyä myös vammaisen henkilön toimintarajoitteeseen, joka edellyttää avustajalta vammaisen henkilön liikkumisen tavan hallintaa tai hänen eleidensä ja tunnetilojensa tulkintaa. Usein perheenjäsen ymmärtää sellaistakin kommunikaatiota, jota ulkopuolisen voi olla mahdotonta tulkita. Lisäksi perheenjäsenen toimiminen yhtenä useista henkilökohtaisista avustajista voi olla perhesyiden ja yksityisyyden suojan vuoksi perusteltua ja vammaisen henkilön edun mukaista ympärivuorokautisissa avustustilanteissa.
Jossain tapauksissa perheenjäsenen palkkaaminen avustajaksi pienelle lapselle voi olla perusteltua lapsen edun toteuttamiseksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun lapsi tarvitsee hänet hyvin tuntevan ja hänen kommunikointiaan ymmärtävän avustajan tai jos lapsen asuminen kotona edellyttää, että perheenjäsen toimii avustajana.
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tulee olla yhteydessä sosiaalitoimeen ja tehdä selvitys siitä, miksi perheenjäsen olisi paras vaihtoehto henkilökohtaiseksi avustajaksi. Hyvinvointialueen työntekijä ratkaisee tapauskohtaisesti, onko perheenjäsenen palkkaaminen perusteltua. Mikäli palkkaamisen katsotaan olevan tarkoituksenmukaista, tehdään asiasta virallinen päätös.
Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa vammaisen henkilön ja henkilökohtaisen avustajan välille syntyy työsuhde, jossa sovelletaan pääosin tavanomaista lainsäädäntöä.
Henkilökohtaisina avustajina työskentelevät työnantajan perheenjäsenet kuuluvat nykyisen tulkinnan mukaan työaikalain ja siten normaalin työaikasääntelyn piiriin. Heitä koskevat myös työehtosopimuksen määräykset työajoista ja työaikakorvauksista silloin, kun työnantaja kuuluu Heta-liittoon.
Kannattaa pitää mielessä, että mikäli työnantaja kuuluu Heta-liittoon, on hänen avustajansa mahdollista saada palkkaansa kokemuslisää työskenneltyään vähintään vuoden henkilökohtaisena avustajana tai sitä vastaavissa tehtävissä.
Jokaisella työntekijällä on myös oikeus vapaisiin. Tämä tarkoittaa, että työsuhteessa olevalla perheenjäsenelläkin on oikeus pitää vapaata työstään. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää, jotta työntekijä jaksaa työssään mahdollisimman hyvin.
Loma-ajan korvauksiin vaikuttaa se, onko työnantajan palveluksessa muita työntekijöitä.
- Jos työnantajan palveluksessa ei ole perheenjäsenen lisäksi muita työntekijöitä, noudatetaan vuosilomalain säännöstä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus pitää vapaata kaksi päivää jokaista työsuhteessa oltua kalenterikuukautta kohden. Hänellä on myös oikeus saada rahallinen lomakorvaus vapaan ajalta.
- Mikäli työnantajalla on perheenjäsenen lisäksi vakituisesti muitakin henkilöitä palveluksessaan, kertyy myös henkilökohtaisena avustajana toimivalle perheenjäsenelle vuosilomaa normaalien vuosilomalain sääntöjen mukaisesti.
Työnantajalla on oikeus saada korvaus sijaisen palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin sille ajalle, kun henkilökohtaisena avustajana toimiva perheenjäsen pitää vapaata.
Perheenjäsenen tekemää työtä ei ole rajattu työturvallisuuslain tai työterveyshuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilökohtaisena avustajana työskentelevän perheenjäsenensä työturvallisuudesta samalla tavalla kuin muidenkin työntekijöidensä.
Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille henkilökohtaisille avustajilleen riippumatta siitä, onko työnantajalla työntekijään perhesuhde vai ei. Sairaanhoito ei kuitenkaan kuulu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Tämä tarkoittaa, että sairastapauksissa avustajat käyttävät pääsääntöisesti normaaleja julkisia tai yksityisiä terveyspalveluita omakustanteisesti.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti myös työnantajan perheenjäsenet ovat työntekijöinä pakollisen työtapaturmavakuutuksen piirissä.
Koska kysymys on lakisääteisestä työnantajan maksettavaksi kuuluvista maksuista, on hyvinvointialue velvollinen korvaamaan työterveyshuollon järjestämisestä ja työtapaturmavakuutuksen ottamisesta henkilökohtaisen avustajan työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Näistä ei siis synny henkilökohtaisen avustajan työnantajalle kustannuksia. Mikäli työnantaja tarvitsee laajempaa vakuutussuojaa työntekijälleen, voi hän hakea sitäkin hyvinvointialueen korvattavaksi.