Perhevapaat

Perhevapaat auttavat työntekijää yhteensovittamaan työntekoa ja perhe-elämää. Tällä sivulla käsitellään työntekijän raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaata tiivistetysti. Joihinkin perhevapaita koskeviin lainkohtiin sisältyy pääsäännön lisäksi poikkeuksia, jotka on hyvä tarkistaa erikseen esimerkiksi HetaHelp-neuvonnasta. 

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslain mukaiset raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahakaudet. 

Raskaana olevalla vanhemmalla on oikeus raskausvapaaseen. Raskausvapaan kesto on 40 arkipäivää, ja se on pidettävä yhdenjaksoisesti. Raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia raskausvapaan aloittamisesta myös myöhemmin. Myöhennetyn raskausvapaan on alettava viimeistään 14 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. 

Työsopimuslaissa säädetään raskaana olevan ja äskettäin synnyttäneen työntekijän suojelusta. Kyseinen säännös tarkoittaa muun muassa sitä, että kaksi viikkoa ennen laskettua synnytysaikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen työnteko on kielletty kokonaan. Tästä poikkeaminen ei ole mahdollista. 

Lapsen hoitamista varten työntekijällä on oikeus saada työstä vanhempainvapaata. Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, molemmilla on käytettävissä 160 arkipäivää. Vanhemman on mahdollista luovuttaa omasta 160 päivän kiintiöstään esimerkiksi toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää. Jos kyse on yhden vanhemman perheestä, saa vanhempi 160+160 päivää vanhempainrahaa.   

Työntekijän on mahdollista käyttää vanhempainrahapäiviä siihen saakka, kunnes lapsi on täyttää kaksi vuotta. 

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. 

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Poikkeuksen muodostaa säännös, jonka mukaan toisen vanhemman tai huoltajan raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toisella vanhemmalla tai huoltajalla on oikeus pitää yksi jakso hoitovapaata.  

Työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana, on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Osittaista hoitovapaata voi pääsäännön mukaan saada sen vuoden heinäkuun loppuun, jona lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Osittainen hoitovapaa tarkoittaa vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämistä. Lähtökohtaisesti työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisen hoitovapaan järjestelyistä haluamallaan tavalla. 

Työsopimuslain mukaan: ” Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.  

Pääsääntö vapaista ilmoittamisessa on siis kaksi kuukautta. Tästä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia, jotka on hyvä selvittää tarvittaessa. 

Sen sijaan ilmoituksen muodosta tai sisällöstä ei ole säädetty laissa. Toki on parempi, että ilmoitus on kirjallinen ja siitä ilmenisi selkeästi se, kuinka kauan työntekijä aikoo perhevapaalla olla.  

Työpaikalla joudutaan perhevapaiden käytön vuoksi järjestelemään töitä ja yleensä hankkimaan sijainen. Tämän vuoksi laissa rajoitetaan työntekijän mahdollisuutta muuttaa ilmoittamansa vapaan ajankohtaa tai pituutta. Työsopimuslain mukaan ”Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.” Perustellulla syyllä tarkoitetaan muun muassa lapsen vakavaa ja pitkäaikaista sairastumista, vanhempien avioeroa tai muuta lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunutta olennaista muutosta. 

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa (raskausvapaan, erityisraskausvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan ajalta) ajalta. Työntekijän perhevapaista on tästä huolimatta kuitenkin hyvä ilmoittaa palkanlaskentaa. 
 
Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. 

Raskaus- ja vanhempainvapaan aikana kertyy vuosilomaa, yhteensä enintään 160 arkipäivältä.  Hoitovapaalla työntekijä ei ansaitse vuosilomaa.  

Vuosilomien osalta on syytä muistaa, että työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.