Palkka ja palkanmaksu

Palkka maksetaan lähtökohtaisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Kaksi kertaa kuukaudessa maksettavan palkan osalta kuukauden ensimmäisellä puoliskolla tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) saman kuukauden viimeisenä päivänä ja vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä.  

Työehtosopimuksessa on lisäksi kaksi erilaista tapaa, joilla palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa: 

1. Palkka voidaan maksaa työnantajan ja työntekijän kanssa yhteisesti sopien myös kerran kuukaudessa siten, että palkka maksetaan jälkikäteen niin, että kalenterikuukaudelta tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kalenterikuukauden 15. päivä. Tämä edellyttää siis, että tämä käy työntekijälle ja että hänen kanssaan on sovittu asiasta. Työntekijä saa siis esimerkiksi tammikuun palkan viimeistään 15.2., jos tästä maksutavasta on sovittu. 

1. Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa, jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika (täyttä työaikaa tekevät) tai peruspalkan muodostus muutoin on säännönmukainen. Tällöin peruspalkka maksetaan kuukausittain viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä ja palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä. Palkka lasketaan tällöin seuraavasti: 4,35 x viikkotyöaika x tuntipalkka. Jos työaika on määritelty työsopimuksessa kuukautta kohden, lasketaan palkka kertomalla työsopimuksen mukainen kuukausittainen työtuntimäärä tuntipalkalla. 

Näistä jälkimmäinen tapa on käytännössä varsin harvinainen eikä sitä voi käyttää, jos työntekijällä on vaihteleva työaika. 

Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että hyvinvointialueen järjestämässä palkkahallinnossa tulee noudattaa lakia ja työehtosopimusta. Hyvinvointialue ei siis voi itse vapaasti päättää, milloin henkilökohtaisten avustajien palkat maksetaan. 

Kokemuslisää maksetaan työehtosopimuksen perusteella Heta-liiton jäsenten työntekijöille. Joillakin hyvinvointialueilla saattaa kuitenkin olla omia erillisiä kokemuslisiä. Kokemuslisäkuukausien laskentaan kannattaa tarvittaessa pyytää apua vammaispalvelusta tai palkanlaskijalta. 

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet. Kokemuslisää kerryttävät siis työskentelykuukaudet. Suoritettu tutkinto ei siis oikeuta erilliseen kokemuslisään. 

Henkilökohtaiseen apuun nähden samankaltaista työtä on useimmiten esimerkiksi lähihoitajan, kotipalvelun työntekijän, kouluavustajan, hoiva-avustajan tai laitoshuoltajan työ. 

Henkilökohtaisena avustajana tehty työ huomioidaan kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi riippumatta siitä, minkä palkkaryhmän mukaisia työtehtäviä työntekijä on aiemmin tehnyt henkilökohtaisena avustajana. 

Henkilökohtaiseen avustamiseen nähden samankaltaisissa tehtävissä sen sijaan verrataan aikaisempia työtehtäviä nykyisiin työtehtäviin. 

Kannattaa huomioida, että kokemusta kertyy työskentelykuukausista, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa. 

1.2024 alkaen kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi on katsottu ne henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 30 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.  
Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvan kokemuslisän kertymisessä huomioidaan 1.1.2022 alkaen tehdyt työskentelykuukaudet. 
Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvaa kokemuslisää ei kuitenkaan makseta työntekijälle takautuvasti ajalta ennen 1.1.2024. 

Osa-aikainen työ ei siis aina kerrytä kokemuslisään laskettavaa työkokemusta. Kokemusta voi kuitenkin kertyä samaan aikaan useammalle työnantajalle tehdystä työstä. Tällainen tilanne on silloin, kun avustaja työskentelee osa-aikaisesti usealle eri työnantajalle. 

Niin ikään kannattaa huomioida, että työehtosopimuksen mukaan työntekijän on esitettävä muista työsuhteista hyväksi laskettavasta kokemuksesta työtodistus tai muu luotettava kirjallinen selvitys.  
Selvitys tulisi esittää työnantajalle viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai kokemuslisän kertymisestä. Jos selvitys esitetään takautuvasti, tähän työsuhteeseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään yhden vuoden ajalta takautuvasti siitä, kun selvitys on esitetty.  

Työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka nousee seuraavien kokemuslisään oikeuttavien työskentelykuukausien jälkeen: 12 kk (1 vuosi), 36 kk (3 vuotta), 60 kk (5 vuotta), 96 kk (8vuotta) ja 132 kk (11 vuotta) ja 168 kk (14 vuotta). 
14 vuoden kokemuslisäluokka tulee voimaan 1.1.2024.  

Työntekijän senhetkiseen tuntipalkkaan tehdään aina 1,25 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään seuraavaan kokemuslisäluokkaan. 

Kokemuslisäkuukausien kertymisestä kannattaa pitää kirjaa. Tällöin on helppo ilmoittaa palkanlaskijalle, milloin seuraavan kokemuslisäluokan raja täyttyy. 

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan Heta-liiton työehtosopimuksen mukaan työtä, joka on tehty: 

– sunnuntaina
– uudenvuodenpäivänä
– loppiaisena
– pitkäperjantaina
– pääsiäislauantaina
– 2. pääsiäispäivänä
– vapunpäivänä
– helatorstaina
– juhannusaattona
– juhannuspäivänä
– pyhäinpäivänä
– itsenäisyyspäivänä
– jouluaattona
– joulupäivänä ja
– tapaninpäivänä. 

Sunnuntaityökorotuksena maksetaan tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Sunnuntaityökorotus maksetaan vain, jos työntekijällä on työvuoro kyseisenä päivänä. 

1.1.2024 alkaen sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 21.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhannus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä. 

Kannattaa kuitenkin huomata, että osa edellä todetuista päivistä on myös arkipyhiä (ks. kohta arkipyhät), joiden ajalta Heta-liiton jäsenten työntekijöillä on pääsääntöisesti oikeus arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen.