Suojautuminen ja varotoimet työpaikalla

Päivitetty viimeksi 31.1.2022

Voinko saada kunnalta suojavarusteita itseäni ja henkilökohtaisia avustajia varten?

On suositeltavaa olla yhteydessä kuntaan ja pyytää suojavarusteita, jos niitä ei syystä tai toisesta ole mahdollista itse hankkia. Vammaispalvelulain nojalla kunnan tulee joka tapauksessa korvata työsuojelusta aiheutuvia kuluja. Kunnilla on ollut eri käytäntöjä asiasta, eli joskus varusteita on voinut saada suoraan tai joskus kulut on korvattu vain kuitteja vastaan.

Miten työpaikoilla tulisi toimia koronatilanteessa?

Henkilökohtaisen avun työnantaja vastaa avustajien työturvallisuudesta ja koronaviruksen vaatimista varotoimista. Työntekijä on puolestaan velvollinen noudattamaan työpaikan suojauskäytäntöjä.

Kunnan on huolehdittava, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä vastaavasti kuin kotihoidossa. Tällä hetkellä työterveyslaitoksen ohjeen mukaan suojavarusteita tulee käyttää myös henkilökohtaisessa avussa.

Sekä työnantajien että työntekijöiden on suositeltavaa tutusta Työterveyslaitoksen ohjeisiin sekä THL:n ohjeisiin hengitystiesairauden kotihoidosta:

Työterveyslaitoksen ohjeet yrityksille (Kannattaa lukea, vaikka onkin yrityksille!)

Työterveyslaitos: Ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen

THL: Koronavirustartuntojen torjunta kotiin annettavissa palveluissa

Millaisia suojavarusteita tulee käyttää henkilökohtaisen avun työssä?

Jos henkilökohtaisen avun käyttäjällä ei ole hengitystieoireita, tulee THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan toimia seuraavasti:

  • Työntekijä käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kasvomaskia tai kasvot peittävää visiiriä.
  • Varmista, että henkilökunnalla on saatavilla alkoholipitoista käsihuuhdetta tai mahdollisuus käsien vesi-saippuapesuun.
  • Varmista suojainten saatavuus.

Ohjeet koskevat kaikkea henkilökohtaista apua, eivät vain riskiryhmiin kuluvien henkilöiden avustamista.

Saatavilla on lisäohjeita suojavarusteiden oikeasta käytöstä, eli niihin kannattaa tutustua:

Työterveyslaitos: Ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen

THL: Koronavirustartuntojen torjunta kotiin annettavissa palveluissa

Millaiset suojavarusteet työntekijällä tulee olla, jos työnantajalla on koronavirustartuntaan viittaavia oireita?

THL ja Työterveyslaitos ovat antaneet seuraavia ohjeita henkilökohtaiseen apuun, jos henkilökohtaisen avun käyttäjällä on Covid-19-tautiin sopivia oireita:

  • Kirurginen suu-nenäsuojus. Jos kirurgisia suu-nenäsuojuksia ei ole, käytetään kasvot peittävää visiiriä. Jos COVID-19-infektio on varmistunut ja potilaalla on voimakkaita hengitystieinfektion oireita, käytetään pitkäaikaisessa lähityössä FFP2- tai FFP3-hengityksensuojaintakirurgisen suu-nenäsuojuksen sijaan työnantajan riskinarvion perusteella.
  • Suojalasit tai kasvot peittävä visiiri.
  • Suojatakki. Jos pitkähihaista suojatakkia ei ole, käytetään lyhythihaisen työasun päällä suojaesiliinaa. Tällöin myös käsivarret on desinfioitava riisumisen jälkeen.
  • Tarvittaessa muovinen esiliina. Muovista esiliinaa tarvitaan, jos suojatakki ei ole nestettä läpäisemätön tai -hylkivä. Jos käytetään hihatonta esiliinaa suojatakin sijaan, on myös käsivarret desinfioitava riisumisen jälkeen.
  • Suojakäsineet

Saatavilla on lisäohjeita suojavarusteiden oikeasta käytöstä, eli niihin kannattaa tutustua:

Työterveyslaitos: Ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen

THL: Koronavirustartuntojen torjunta kotiin annettavissa palveluissa

Onko kunta velvollinen korvaamaan työnantajan hankkimat suojavarusteet ja käsidesin?

Kunta on velvollinen korvaavaan avustajasta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät menot. Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttämättömät kulut voivat tulla korvattaviksi.

Työnantajan kannattaa toimittaa selvitys aiheutuneista kuluista kuntaan ja hakea korvausta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kunnalla ei ole ollut korvausvelvollisuutta esimerkiksi käsidesistä, koska meno ei ollut erotettavissa työnantajan perheen omasta kulutuksesta. Koronatilanteessa asiaa voisi olla perusteltua arvioida toisinkin, koska kustannus liittyy keskeisesti työturvallisuuteen työpaikalla – valittavasti oikeuskäytäntöä asiasta ei kuitenkaan vielä ole. Mikäli kuluja syntyy, ne kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan erillään omista muista kuluista. Työntekijöille kannattaa esimerkiksi hankkia erikseen oma käsidesi.

Miten työterveyshuolto voi auttaa koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä?

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu muun muassa neuvonta siinä, miten työn terveellisyys ja turvallisuus varmistetaan. Mahdollista on siis ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos tarvitaan käytännön neuvoja koronavirukselta suojautumiseen kyseisessä työssä. Henkilökohtaisen avun sisältö vaihtelee, eli suojautumisen tarve ja tavat voivat vaihdella tehtävän mukaan.

Heta-liitto kokoaa yleistä tietoa mahdollisuuksien mukaan, mutta työterveyshuollossa on terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat ottaa kantaa konkreettisiin tilanteisiin ja huomioida työnantajan ja työntekijän yksilöllisen tilanteen.

Mitä velvoitteita kunnalla on tilanteessa?

Kunnan tulee varmistaa, henkilökohtaisen avun varassa olevien henkilöiden hoito ja apu jatkuvat, vaikka apua saava henkilö sairastuu koronavirusinfektioon. Kuntien on tarvittaessa ohjattava ja autettava henkilökohtaisten avustajien työnantajia myös koronapandemiaan liittyvissä kysymyksissä. 

Edelleen kunnan on huolehdittava, että avustajien sijaisjärjestelyihin on varauduttu ja että sijaistamistilanteet hoituvat asianmukaisesti. Kunnan on lisäksi huolehdittava, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä. 

Kunnilla ovat voimassa myös normaalit velvollisuudet, kuten esimerkiksi työnantajien ohjaus ja auttaminen tarpeen mukaan sekä velvollisuus varmistaa asiakkaan edun toteutuminen.