Suojautuminen ja varotoimet työpaikalla

Päivitetty viimeksi 9.7.2020 klo 9.37

HUOM! Sosiaali- ja terveysministeriön antamat päätökset ja ohjeet suojausten käytöstä henkilökohtaisen avustajan työssä eivät ole enää voimassa. Voimassa olevat päätökset ja ohjeet voi tarkistaa täältä:

https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

Tämä osio tullaan päivittämään elokuussa 2020 vastaamaan tuolloin voimassa olevia ohjeita.

Käsidesit ja hengityssuojaimet ovat loppu kaupoista. Voinko saada kunnalta suojavarusteita itseäni ja henkilökohtaisia avustajia varten?

Suositeltavaa on olla yhteydessä kuntaan ja pyytää suojavarusteita. Vammaispalvelulain nojalla kunnan tulee joka tapauksessa korvata työsuojelusta aiheutuvia kuluja.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan kunnan on koronapandemian vuoksi huolehdittava siitä, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä vastaavasti kuin kotihoidossa. Kunnan tulee siis järjestää asianmukaiset suojavarusteet.

STM on antanut suojavarusteita koskevia yleisiä ohjeistuksia ja 13.5.2020 mm. kuntia velvoittavan määräyksen, joka koskee suojavarusteiden käyttöä riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohdalla. Päätöksen mukaan kunnan on huolehdittava, että henkilökohtaisen avun työnantajalla on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä.

Päätöksen ja ohjeiden sisällöstä löydät lisätietoa alla olevista kysymyksistä.

STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa löytyvät osoitteessa: stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

Miten työpaikoilla tulisi toimia koronatilanteessa?

Ministeriön mukaan kunnan on huolehdittava, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä vastaavasti kuin kotihoidossa.

Kaikissa kotiin annettavissa palveluissa on ensisijaisen tärkeää, ettei työskennellä sairaana ja huolehditaan käsihygieniasta, käsienpesusta vedellä ja saippualla sekä alkoholipitoisen käsihuuhteen käytöstä.

Henkilöstön on kaikissa tilanteissa kiinnitettävä tehostetusti huomiota mahdollisen koronavirustartunnan havaitsemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Henkilökohtaisen avun työnantaja vastaa avustajien työturvallisuudesta ja koronaviruksen vaatimista varotoimista. Tarvittaessa kannattaa kääntyä kunnan puoleen (katso myös kysymys kunnan velvollisuuksista) ja kysyä neuvoa työterveyshuollosta.

Henkilökohtaiseen apuun voi kuulua myös enemmän palvelualojen työtä kuin hoivatyötä muistuttavia työnkuvia. Työterveyslaitoksen yleinen ohjeistus palvelutyössä on, että työntekijän tulee käyttää suojakäsineitä mahdollisuuksien mukaan. Jos tämä ei ole mahdollista, ovat vaihtoehdot käsienpesu ja toissijaisesti käsidesin käyttö.

Sekä työnantajien että työntekijöiden on suositeltavaa tutusta Työterveyslaitoksen ohjeisiin sekä THL:n ohjeisiin hengitystiesairauden kotihoidosta:

THL:n ohjeet

Työterveyslaitoksen ohjeet yrityksille (Kannattaa lukea, vaikka onkin yrityksille!)

Työterveyslaitoksen ohjeet palvelualalle

Ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen

Millaisia suojavarusteita tulee käyttää, jos työnantaja on terve, mutta kuuluu ns. riskiryhmään?

Sosiaali- ja terveysminiteriö on antanut 13.5. päätöksen koskien sosiaalihuollon asiakkaiden suojaamista koronavirustaudilta.

Päätöksen mukaan henkilökohtaista apua vammaiselle henkilölle annettaessa asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevien on käytettävä kertakäyttöistä kirurgista nenä-suusuojusta.

Jos edellä mainittuja suojuksia ei ole käytettävissä, tai niiden käyttö ei muusta syystä ole mahdollista, käytetään pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta taikka kasvot (ml. suu) peittävää visiiriä asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilöstön tai avustajan kantamalta taudilta.

Henkilöstö on perehdytettävä suu-nenäsuojusten ja visiirien tarpeenmukaiseen käyttöön.

Suojusten ja visiirien käytöstä sekä kankaisten suojusten ja visiirien desinfioinnista on annettava henkilökunnalle asianmukaiset ohjeet.

Päätös on velvoittava ja se koskee tilanteita, jossa henkilökohtaisen avun saajalla on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartunnan (covid-19) seurauksena eli hän kuuluu ns. riskiryhmään. Päätös on voimassa 30.6.2020 saakka.

Linkki itse päätökseen

Mikäli työssä ei olla lähikontaktissa, noudatetaan STM:n ohjeistusta, jonka mukaan riskiryhmään kuuluvien terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai pestävää kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen.

Kankaisten suojaimien käytöstä ja desinfioinnista on annettava henkilökunnalle ohjeet.

Linkki ohjeeseen

Millaiset suojavarusteet työntekijällä tulee olla, jos riskiryhmään kuuluvalla työnantajalla on hengitystiesairauden oireita?

Sosiaali- ja terveysministeriön 15.4.2020 antamalla ohjeistuksella on korvattu 31.3.2020 annettu ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaan tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa.

Ohjeen mukaan hengitystieinfektioon sairastunutta henkilökohtaisen avun saajaa avustettaessa on käytettävä kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä.

Ohjeessa todetaan edelleen, että henkilöstön on kaikissa tilanteissa kiinnitettävä tehostetusti huomiota mahdollisen koronavirustartunnan havaitsemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

linkki ohjeeseen

Onko kunta velvollinen korvaamaan työnantajan hankkimat suojavarusteet ja käsidesin?

Kunta on velvollinen korvaavaan avustajasta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät menot. Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttämättömät kulut voivat tulla korvattaviksi.

Työnantajan kannattaa toimittaa selvitys aiheutuneista kuluista kuntaan ja hakea korvausta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kunnalla ei ole ollut korvausvelvollisuutta esimerkiksi käsidesistä, koska meno ei ollut erotettavissa työnantajan perheen omasta kulutuksesta. Koronatilanteessa asiaa voisi olla perusteltua arvioida toisinkin, koska kustannus liittyy keskeisesti työturvallisuuteen työpaikalla – valittavasti oikeuskäytäntöä asiasta ei kuitenkaan vielä ole. Mikäli kuluja syntyy, ne kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan erillään omista muista kuluista. Työntekijöille kannattaa esimerkiksi hankkia erikseen oma käsidesi.

Miten työterveyshuolto voi auttaa koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä?

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu muun muassa neuvonta siinä, miten työn terveellisyys ja turvallisuus varmistetaan. Mahdollista on siis ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos tarvitaan käytännön neuvoja koronavirukselta suojautumiseen kyseisessä työssä. Henkilökohtaisen avun sisältö vaihtelee, eli suojautumisen tarve ja tavat voivat vaihdella tehtävän mukaan.

Heta-liitto kokoaa yleistä tietoa mahdollisuuksien mukaan, mutta työterveyshuollossa on terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat ottaa kantaa konkreettisiin tilanteisiin ja huomioida työnantajan ja työntekijän yksilöllisen tilanteen.

Mitä velvoitteita kunnalla on tilanteessa?

Nyt Koronapandemian aikana kuntien on STM:n mukaan laadittava toimintaohjeet henkilökohtaisen avun työnantajille. Ohjeista on tiedotettava aktiivisesti.

Kunnan tulee varmistaa, henkilökohtaisen avun varassa olevien henkilöiden hoito ja apu jatkuvat, vaikka apua saava henkilö sairastuu koronavirusinfektioon.

Kuntien on STM:n antamien ohjeiden mukaan myös ennakolta suunniteltava, missä ja miten henkilökohtaisen avun varassa olevien henkilöiden tarvitsemasta avusta ja tuesta huolehditaan, jos heidän tarvitsemansa palvelun toteuttaminen kotona käy syystä tai toisesta mahdottomaksi.

Edelleen kunnan on huolehdittava, että avustajien sijaisjärjestelyihin on varauduttu ja että sijaistamistilanteet hoituvat asianmukaisesti.

Kunnan on huolehdittava, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä.