Vammaispalvelun asiakkaan asema

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla lakiuudistus, jossa yhdistettäisiin nykyiset sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki ja lisättäisiin tähän aikaisemmin kaavaillun itsemääräämisoikeuslain sisältöä.

Heta lausui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslaista ja valvontalaista

2023

Heta-liitto toimitti tammikuussa 2023 sote-valiokuntaan lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaista ja asiakastietolaista. Vammaispalvelulain käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa.

Lue lisää aiheesta täältä.

2022

Heta-liitto jätti syksyllä 2022 kaksi lausuntoa ajankohtaisista lakihankkeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä ollaan uudistamassa kokoamalla uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta on valmisteilla uusi laki.

Lue lisää aiheesta sekä Hetan lausunnot.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista

Heta-liitto jätti elokuussa 2022 lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista.

Heta-liitto katsoo, että lakiuudistuksessa on joitakin nykytilaan nähden positiivisia muutoksia. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan riippumattomuus ja vaikuttavuus tulee kuitenkin turvata ehdotettua voimakkaammin. Toiminnalla tulee olla todelliset mahdollisuudet edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista. Lakiuudistukseen tulee sisällyttää vammaisvaikutusten arviointi.

Lue Hetan lausunto:

Lausunto sosiaali- ja potilasasiavastaavista DOCX
Lausunto sosiaali- ja potilasasiavastaavista PDF

Lausuntopyynnön sekä kaikki vastaukset siihen voit lukea täältä.

Henkilökohtaisen avun tarvetta ei tule selvittää yksityisyyttä loukaten

Heta-liittoon on tullut kysymyksiä henkilökohtaisen avun käyttäjän arjessa tehtävistä kartoituksista, joissa arvioidaan avun tarvetta. Kartoitusjaksojen pituudet ovat vaihdelleet joistakin päivistä kuukausiin. Kartoittaja havainnoi tällä ajalla vammaisen henkilön toimintaa ja koostaa asiasta raportin kunnan vammaispalvelun käyttöön.

Heta-liiton näkemys on, että kartoituksissa loukataan vammaisen henkilön ja hänen perheensä yksityiselämän suojaa ja kotirauhaa.

Lue vuonna 2022 kirjoitettu kannanotto täältä.

Heta-liitto antoi lausunnon lakiluonnoksesta syyskuussa 2018

Itsemääräämisoikeuslakihankkeessa on ollut kyse siitä, että Suomessa ei ole riittäviä säännöksiä siitä, missä tilanteissa ja miten voidaan puuttua siihen, jos henkilö vaarantaa itseään tai muita esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyksessä tai muualla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyse on siis siitä, milloin henkilöä voidaan pitää kiinni, yhteydenpitoa rajoittaa tai esimerkiksi ottaa vaaralliset esineet haltuun.

Lakiluonnoksen rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset eivät koskisi henkilökohtaista apua, sillä henkilökohtaista apua ei mainita palveluna, johon niitä voisi sisältyä. Nyt lausunnoilla olevasta asiakas- ja potilaslain luonnoksesta ei käy ilmi, kuinka paljon henkilökohtaiseen apuun liittyy rajoitustoimenpiteiksi tulkittavia tilanteita tai muita tilanteita, joissa henkilön itsemääräämisoikeutta on tosiasiassa rajoitettu. Kyse ei ole välttämättä aina niin dramaattisista tilanteista, vaan esim. pyörätuolin vyön kiinni laittaminen voidaan lakiluonnoksen perustelujen mukaan lukea liikkumisen rajoitukseksi.

Hetan lausunnon pääkohdat

Heta-liitto kiinnitti kommenteissaan huomiota muun muassa asiakkaiden yksityisyyden suojaan ja erilaisten tietojen keräämiseen. Henkilökohtaisessa avussa tällä hetkellä ongelmana on, että kunnat saattavat pyytää palvelun tuottamisen aikana asiakkailta hyvin eri tyyppisiä ja joskus varsin pitkälle meneviä tietoja henkilökohtaisen avun käytöstä tai muuta avustajan työsuhteeseen liittyvää selvitystä. Tässä on muutama keskeinen huomio Hetan lausunnosta:

1. Sosiaalihuoltoa koskevassa hallintopäätöksessä on yksilöitävä tiedot, joiden toimittamista palvelun toteuttaminen edellyttää. Kiireellisissä tilanteissa palvelu on toteutettava päätöksen laajuudessa käytettävissä olevilla tiedoilla, vaikka asiakas ei olisi toimittanut kaikkia päätöksessä mainittuja tietoja. Palvelujen järjestäjä tai palveluyksikkö ei saisi palvelujen tuottamisen aikana hankkia asiakkaalta hänen yksityiselämäänsä koskevia tietoja, ellei tietojen hankkimiseen ole palvelun toteuttamiseen liittyvää painavaa syytä.
2. Asiakkaalle soveltuvista palveluvaihtoehdoista on valittava asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen parhaiten mahdollistava palvelu. Lähtökohta palvelun ja sen toteuttamistavan valinnassa on asiakkaan oma mielipide. Jos esimerkiksi vammaispalvelun asiakas voisi sinänsä käyttää ruokailuun joko ateriapalvelua tai muihinkin tarkoituksiin myönnettyä henkilökohtaista avustajaa, on näistä vaihtoehdoista valittava henkilökohtainen apu, sillä henkilökohtainen apu mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen ruokailussa ateriapalvelua tehokkaammin.
3. Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa ei ole kyse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä tapahtuvasta toiminnasta, eli lakiluonnoksessa mainitut rajoitustoimenpiteet eivät voisi missään tilanteissa koskea ainakaan henkilökohtaisen avun työnantajamallilla tapahtuvaa henkilökohtaista apua. Jos asumispalveluun tai asiakkaan muuhun palveluun kuuluu vammaispalvelulain 8d §:n mukaista henkilökohtaista apua, ei henkilökohtainen avustaja ei voisi käyttää asiakas- ja potilaslaissa tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä, vaikka hän olisi palveluyksikössä työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö.
4. Heta-liitto pitää tärkeänä rajausta, että rajoitustoimenpiteet eivät ole mahdollisia silloin, kun asumispalvelut toteutetaan henkilön kotona. Heta-liitto pitää kuitenkin kyseenalaisena, onko tarkoituksenmukaista, että laki mahdollistaa näin laajamittaisen rajoittamistoimenpiteiden käytön vammaisten palveluasumisessa, vaikka laissa korostettaan, että kaikkien rajoittamisen edellytysten on täytyttävä. Heta-liitto on huolissaan siitä, että näin laaja rajoitustoimien mahdollistaminen vaikuttaa palvelukulttuuriin ja asiakastyöhön vammaisten palveluissa siten, että laissa mainitut toimet nähdään lähtökohtaisesti sallittuina eri tilanteissa. Rajoitustoimenpiteiden mahdollisuuksia pitäisi siis merkittävästi karsia tai esimerkiksi rajata rajoitustoimet vammaisten palveluissa ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joille on ehditty tehdä asiaa koskeva valituskelpoinen päätös.

Hetan lausunto kokonaisuudessaan löytyy Lausuntopalvelu.fi-sivulta.