Työsopimus
Kysymys
Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa. Olen aiemmin vain sopinut kaikki suullisesti. Nyt henkilökohtainen avustaja vaatii kirjallista työsopimusta. Onko minun pakko tehdä sellainen?
Vastaus
Työsopimuksesta ei ole laissa säädetty määrämuotoa. Näin ollen suullisesti tehty sopimus sitoo yhtälailla kuin kirjallinen. Suullisessa sopimuksessa ongelmana on kuitenkin se, että on hyvin vaikea jälkikäteen näyttää, mitä on sovittu. Tämän vuoksi on etusi mukaista ja suositeltavaa, että teet työsopimuksen kirjallisena.
Jos olet Heta-liiton jäsen, sinun on työehtosopimuksen mukaisesti tehtävä työsopimus kirjallisena tai sähköisesti, eli tällöin suullinen työsopimus ei ole riittävä.
Huomioi, että vaikka et tekisi kirjallista työsopimusta, tulee sinun työsopimuslain mukaan pääsääntöisesti antaa henkilökohtaiselle avustajalle selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Kysymys
Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa. Edellisen kanssa kävi niin, että hän kertoi minun henkilökohtaisista asioistani lähibaarissa muille ja sain kuulla siitä. Työsuhde loppui siihen. Emme olleet työsopimuksessa sopineet salassapitovelvollisuudesta. Nyt haluan uuden henkilökohtaisen avustajan kanssa tehdä asian heti selväksi. Teenkö sen suullisesti, pitääkö salassapidosta sopia työsopimuksessa vai onko se muutoinkin voimassa?
Vastaus
Henkilökohtaisen avustajan salassapitovelvollisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty laissa. Se sisältyy osana ns. työntekijän yleiseen lojaliteettivelvoitteeseen: työntekijän on toiminnassa vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kannalta. Koska tällainen velvoite on melko yleinen, on suositeltavaa sopia salassapitovelvollisuudesta työsopimuksessa kirjallisesti. Huomioitava on myös, että salassapito kannatta kirjata siten, että se koskee myös työsuhteen jälkeistä aikaa.
Työntekijöiden kanssa kannattaa myös keskustella salassapitovelvollisuuden tärkeydestä.
Kysymys
Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa sairausloman sijaiseksi. Sijaisuus kestää kolme kuukautta. Olen kuullut, että koeaika saa työehtosopimuksen mukaan olla neljä kuukautta, joten voinko laittaa työsopimukseen, että koeaika kestää koko työsuhteen ajan? Olen Heta-liiton jäsen.
Vastaus
Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.
Koeajan kanssa kannattaa olla tarkkana, kun tehdään määräaikaista työsopimusta. Sovittu koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta
Jos siis työsuhde kestää kolme kuukautta, voi koeaika olla enimmillään 1,5 kuukautta. Se voi siis myös olla tätä lyhyempi tai siitä ei ole pakko sopia lainkaan. Usein koeaika voi kuitenkin olla tarpeen sen selvittämiseksi, vastaako työsuhde työnantajan ja työntekijän tarpeita.
Kannattaa huomata, että koeajan kuluminen alkaa vasta työnteon aloittamisesta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.
Kysymys
Minulle on myönnetty henkilökohtaista apua ensimmäistä kertaa ja tuntimäärä on 50 tuntia kuukaudessa. Mielestäni määrä on riittämätön ja olen valittanut hyvinvointialueen päätöksestä. Olen tänään tekemässä työsopimusta uuden avustajan kanssa. Mitä minun tulisi merkitä sopimukseen työajasta? Olen kertonut tulevalle avustajalle, että tunteja voisi olla jatkossa enemmänkin.
Vastaus
Työsopimukseen merkittävä työaika kannattaa aina miettiä tarkkaan, sillä työsopimukseen merkitty työaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.
Mikäli työsopimukseen merkittävästä työajasta herää vähänkään epäselviä kysymyksiä, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Heta-liiton lakimiehiin ennen sopimuksen tekemistä.
Työsopimukseen voidaan kysytyssä tilanteessa merkitä esimerkiksi viikoittaisen työajan vaihteluväli siten, että työntekijän työaika olisi esimerkiksi 5–15 tuntia viikossa. Tällöin olet velvollinen tarjoamaan työntekijälle vähintään 5 tuntia työtä joka viikko. Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen vähimmäistuntimäärä vastaa tosiasiallista työvoimatarvetta. Kannattaa kuitenkin huomata, että hyvinvointialue ei ole velvollinen korvaamaan palkkakustannuksia kuin päätöksen mukaiselta 50 tunnilta.