Voiko omainen tai muu henkilö toimia työnantajana vammaisen henkilön puolesta?

Vanhassa vammaispalvelulaissa ei ole ollut säännöksiä siitä, jos vammaisen henkilön puolesta joku muu, yleensä edunvalvoja tai lähiomainen, toimisi työnantajana.

Uuden lain mukaan alaikäisen lapsen huoltaja tai vammaisen henkilön edunvalvoja voi toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana vastaavin edellytyksin kuin vammainen henkilö itse. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäisen henkilön puolesta esimerkiksi omainen ei voi toimia työnantajana, ellei hän ole edunvalvoja.

On huomattava, että näissä järjestelyissä työnantajavastuussa ja työsuhteen osapuolena on huoltaja tai edunvalvoja. Työsopimukseen hänet merkitään työnantajaksi, ei avun käyttäjää.

Alaikäisen lapsen huoltajaa sekä vammaisen henkilön edunvalvojaa koskevat samat työnantajana toimimisen edellytykset kuin vammaista henkilöä itseään. Hänellä tulee siis olla suostumus ja kyky työnantajana toimimiseen, ja asia tulee huomioida ennen kuin työnantajamallista päätetään.
Heta-liiton neuvonta katsoo, että tässä yhteydessä on tarve arvioida myös huoltajan tai edunvalvojan käytännön mahdollisuudet vastata työsuhteen asioista, esimerkiksi työturvallisuusasioista ja mahdollisuuksista työnjohtoon käytännössä esimerkiksi työaikojen suhteen.

Suosittelemme ottamaan edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä yhteyttä ensi sijassa esim. suoraan Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).