Heta-liiton historia
Voit lukea Hetan historiikin kokonaisuudessaan täällä. (TULOSSA!)
Mikäli haluat tilata historiikin painettuna, voit tehdä sen täällä.
Heta-liitto perustettiin Helsingissä 8.10.2005. Mutta miksi? Henkilökohtaisen avun tilanne oli Suomessa huono. Avun määrärahasidonnaisuus pakotti monet vammaiset ihmiset asumaan laitosmaisissa asuinympäristöissä, mikä esti itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän toteutumisen. Henkilökohtaisen avun päätökset olivat epävarmoja ja sattumanvaraisia. Lainsäädäntö jätti kunnille mahdollisuuden päättää, miten ne järjestävät vammaisten avustamisen.
Pieni joukko asiaansa uskovia, sinnikkäitä aktiiveja päätti, että enää ei odoteta jonkun muun hoitavan asiat kuntoon. Kaikki sai alkunsa Jarmo Tirin, Elina Akaan-Penttilän (nyk. Nieminen) ja Terhi Toikkasen yhteisistä pohdinnoista, myöhemmin hieman isomman porukan tiiviistä kokoontumisista. Heta-liiton perustivat nämä vapaaehtoiset, jotka halusivat elää itsenäistä, omannäköistä elämää.
Perustamiskokouksessa Hetalle listattiin seuraavia tavoitteita:
- Apua tarvitsevalla henkilöllä on oltava subjektiivinen oikeus avustajaan.
- Apua on saatava riittävästi tarpeeseen nähden.
- Työnantajuus on säilytettävä vammaisella ihmisellä itsellään.
- On kehitettävä valtiollinen rahoitusmalli.
- Työnantajuutta on tuettava.
- On vaikutettava työmarkkinoihin.
Hetan ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Elina Akaan-Penttilä, varapuheenjohtaja Jarmo Tiri , Pyry Niemelä, Marita Tiri, Terhi Toikkanen sekä varajäsen Gunilla Sjövall. Liiton peruskirjan allekirjoitti 27 henkilöä, joista tuli Hetan ensimmäiset jäsenet.
Vaikuttamistyö oli aktiivista Hetan perustamisesta lähtien. Tärkeimpänä tavoitteena oli saada vaikeavammaisille subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Heti ensimmäisten toimintakuukausien aikana Heta sai vaikuttamistyönsä tueksi emeritusprofessori Kaarlo Tuorin lausunnon, joka toi panoarvoa vasta aloittaneen ja vielä tuntemattoman järjestön työlle. Vuonna 2025 Kaarlo Tuori palkittiin Vuoden Heta -tunnustuksella hänen tärkeästä panoksestaan Hetan alkumetreillä.
2006–2007
Ensimmäisinä vuosina Hetassa keskityttiin tärkeimmän tavoitteen läpiviemiseen: henkilökohtaisesta avusta haluttiin subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille. Isoimpia ja näkyvimpiä vaikuttamistempauksia olivat vuoden 2006 Avustajakapina sekä seuraavana vuonna käynnistetty Itsenäisyys vammaisille -kampanja.
Hetan ja muiden vammaisjärjestöjen tekemä työ noteerattiin usein myös mediassa. Heta näkyi esimerkiksi vuonna 2007 esitetyssä MOT:n jaksossa ”Vammaisten suuri kusetus”. Hetan tavoite sai tukea myös päättäjien taholta, mutta vielä avun subjektiivinen oikeus ei mennyt eduskunnassa läpi.
Vuoden 2007 lopulla Elina Akaan-Penttilä jätti Hetan puheenjohtajuuden ja Jarmo Tiristä tuli uusi puheenjohtaja. Vuoden päätteeksi Hetassa oli 334 jäsentä.
2008–2009
Vuoden 2008 syksy oli Hetan vaikuttamistyön kannalta merkittävä. Järjestöjen yhteinen Itsenäisyys vammaisille -vetoomus 35 000 allekirjoituksen kera luovutettiin eduskunnan puhemiehelle lokakuussa. Vetoomuksessa vaadittiin, että hallituksenon laitettava vaikeavammaisten avustaja-asiat kuntoon.
Sinnikäs ja aktiivinen vaikuttamistyö kantoi vihdoin hedelmää. Henkilökohtaisesta avusta tuli subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille ihmisille, kun eduskunta hyväksyi esityksen joulukuussa. Lakimuutoksen voimaantulopäiväksi tuli 1.9.2009. Vaikka lakiin jäi vielä paljon heikkouksia, oli Hetan ykköstavoite nyt saavutettu.
Heta jatkoi vaikuttamistyötään ja otti kantaa esimerkiksi siihen, että uudessa laissa ei ole määritelty tarpeeksi henkilökohtaisen avun sisältöä. Vuonna 2009 Hetan toiminnan painopistealue muuttui vaikuttamistyöstä työmarkkinatoimintaan. Heta aloitti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa neuvottelun ensimmäisestä työehtosopimuksesta.
Vuoden 2009 päätteeksi Hetaan kuului 389 jäsentä.
2010–2011
Vuonna 2010 Hetan toiminnan painopisteenä oli ensimmäisen henkilökohtaisia avustajia koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen valmistelu sekä sopimuksen voimaansaattaminen. TES-neuvottelut tiivistyivät syyskaudella 2010. Neuvottelutulos saatiin aikaan ja julkistettiin 25.10. Ensimmäinen HetaTES tuli voimaan 1.12.2010 ja oli voimassa 30.4.2012 saakka. Sopimus ei sisältänyt palkkaratkaisua, vaan se lisättiin mukaan vasta 1.5.2011.
Koska jokaisella kunnalla oli ollut omat ohjeensa ja toimintatapansa henkilökohtaisen avun toteuttamiseen, kesti työehtosopimuksen omaksuminen kunnissa aikansa. Hetassa tehtiin aktiivisesti töitä sen eteen, että työehtosopimusta noudatettaisiin kunnissa oikein.
Vuonna 2011 Heta hankki ensimmäistä kertaa palkattua työvoimaa. Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuorelta ostettiin lakiasioiden neuvontapalveluita, ja lisäksi Heta palkkasi osa-aikaisen järjestöassistentin.
Ensimmäinen HetaTESin myötä Hetan jäsenmäärä lähti ennakoidusti nousuun. Vuoden 2011 lopussa jäsenmäärä oli jo 1395, mikä oli yli 1000 jäsentä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
2012–2013
Vuonna 2012 Hetan toiminnan painopisteenä oli edelleen HetaTESin jalkauttaminen kuntiin. Myös uusi työehtosopimus neuvoteltiin, ja sen kaudeksi tuli 1.5.2012–31.5.2014.
Jukka Kumpuvuori, jonka yritykseltä oli vuonna 2011 ostettu Hetaan lakipalveluita, palkattiin nyt Hetan omaksi lakimieheksi vastaamaan neuvonnasta. Lisäksi Hetassa työskenteli järjestöassistentti.
Helmikuussa Heta vuokrasi toimitilan Turun Verkahovista, ja elokuussa muutettiin samassa talossa suurempaan tilaan. RAY:lle tehtiin kaksi kohdennettua toiminta-avustushakemusta, joista toinen hyväksyttiin. Heta sai vuodelle 2013 avustusta neuvontatoiminnan järjestämiseen, minkä myötä voitiin palkata lisää työntekijöitä.
Huhtikuussa 2013 Heta avasi kaikille avoimen HetaHelp!-neuvontapalvelun, joka tarjosi oikeudellista neuvontaa henkilökohtaisten avustajien työnantajuuteen liittyen. Palvelu tuli tarpeeseen, ja se oli suosittu alusta alkaen.
HetanTESin sopimuskautta oli vielä runsaasti jäljellä, kun neuvottelut uudesta sopimuskaudesta aloitettiin lokakuussa 2013. Heta ja JHL liittyivät uuteen, keskitettyyn työehtosopimukseen. Sopimus jakautui kahteen jaksoon, joista ensimmäinen oli 1.6.2014–31.3.2016 (22 kk). Sopimuksen toinen jakso oli 1.4.2016–31.1.2017 (10 kk).
Vuoden 2013 lopussa Hetassa oli 2292 jäsentä.
2014–2015
Hetassa ei ennen vuotta 2014 ollut viestinnästä vastaavaa työntekijää. Toiminta oli kuitenkin kasvanut siinä määrin, että nyt Hetaan rekrytoitiin tiedottaja-tuottaja kehittämään viestintää sekä tekemään videoita RAY:lta saadun hankeavustuksen turvin.
Järjestyksessään kolmas HetaTES astui voimaan 1.6.2014. Kesäkuussa Heta myös julkaisi lakimiestensä Tanja Alatainion ja Jukka Kumpuvuoren tekemän oikeustieteellisen tutkimuksen: ”Vieteriukkodilemma – Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia henkilökohtaisen avun työnantajamalliin ja sen häiriötilanteisiin”.
Syyskokouksessa Hetan puheenjohtajaksi vuosille 2015–2016 valittiin Sanna-Kaisa Patjas.
Vuonna 2015 Heta täytti 10 vuotta. Ensimmäisen vuosikymmenensä aikana Heta oli vakiinnuttanut asemansa merkittävänä ja tunnettuna alan toimijana, joka sai nyt myös säännöllisesti rahoitusta toiminnalleen RAY:ltä.
Hetan viestintä kehittyi, ja siinä hyödynnettiin erityisesti sosiaalista mediaa ja uutiskirjeitä. Hetan logo ja graafinen ilme uudistettiin, ja Hetalle avattiin YouTube-kanava.
Kaikille avoimessa HetaHelp-neuvonnassa annettiin vuoden aikana yhteensä 2447 vastausta, mikä oli kaikkien aikojen ennätysmäärä. HetaHelpin nimestä tiputettiin huutomerkki pois selkeyden vuoksi.
Lähes samoihin aikoihin kymppisynttäreiden kanssa HetaHelp-puhelinneuvonta täytti 5 vuotta. Näiden merkkipaalujen kunniaksi Heta järjesti seminaarin sekä iltajuhlan Helsingissä 10.10. Seminaarin teemana oli ”Henkilökohtaisen avun työnantajamalli – ennen, nyt ja tulevaisuudessa”.
Hetan jäsenmäärä oli vuoden 2015 päätteeksi 3357.
2016–2017
Vuonna 2016 Hetan toimintaan vaikutti sekä valtio- että kuntataloudessa vallitseva tiukka linja. Se näkyi henkilökohtaisen avun tuntimäärien leikkaamisena ympäri Suomen. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tuli Suomessa voimaan 10.6.2016. Nyt sopimus oli oikeudellisesti sitova, mikä mullisti vammaisten näkökulmasta suomalaisen oikeusjärjestyksen.
Keväällä 2016 Hetan toimisto muutti Turun Kupittaalle BioCityyn. Hetassa aloitettiin uusi Heta-Radio-hanke.
Heta ja JHL solmivat uuden työehtosopimuksen, joka oli voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Sopimukseen ei tehty kustannuksiin vaikuttavia muutoksia, eli esimerkiksi palkankorotuksia ei tehty. Muutenkin muutokset olivat pieniä. Työehtosopimus käännettiin ensimmäistä kertaa myös englanniksi ja ruotsiksi.
Syyskokouksessa 2016 Hetan uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2017–2018 valittiin Jukka Sariola (1963–2024).
RAY:n avustustoiminta siirtyi STM:n yhteyteen perustetulle STEAlle (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) vuoden 2017 alussa. STEAn rahoittamaa toimintaa Hetassa vuonna 2017 olivat HetaHelp ja Heta-Radio.
Vuonna 2017 käynnissä olivat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita laajasti koskeva sote-uudistus sekä pitkäaikainen vammaislainsäädännön uudistus. Heta teki vaikuttamistyötä varmistaakseen, että työnantajamalli säilyy yhtenä henkilökohtaisen avun järjestämistapana.
Työntekijöiden tehtävänimikkeissä tapahtui muutoksia. Järjestösihteeristä tuli hallintopäällikkö ja samalla työntekijöiden esihenkilö. Tiedottaja-tuottajasta tuli viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija.
Heta osallistui vammaisjärjestöjen Operaatio itsenäinen elämä -kampanjaan, joka julkistettiin lokakuussa 2017. Kampanjan tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen henkilökohtaisen avun työnantajamallista sekä sen kirjaaminen vammaislainsäädäntöön, että henkilökohtaisen avun työnantajamallia tulee tarjota kaikkialla Suomessa muiden järjestämistapojen rinnalla.
Hetan jäsenmäärä vuoden 2017 päätteeksi oli 3787.
2018–2019
Uusi HetaTES toi muutoksia alalle. Sopimus oli voimassa 1.2.2018–31.1.2020. Uusina määräyksinä sopimukseen tulivat muun muassa palkkaryhmät A ja B, jaksotyö sekä valtakunnallinen vähimmäispalkka. Lisäksi työehtosopimukseen lisättiin arkipyhiä ja oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen sekä koeajan pidentämiseen.
Hetassa aloitettiin uusi STEAn rahoittama Tietopankki-hanke, jossa koottiin nettisivuille eri aiheisiin liittyvää tietoa henkilökohtaisten avustajien työnantajille. Sivustolla julkaistavan materiaalin lisäksi työnantajille perustettiin Facebookiin keskusteluryhmä.
Vuoden 2018 Syyskokouksessa Hetan uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kahdelle vuodelle valittiin Erja Pentti.
Henkilökohtaisen avun paraati HAP järjestettiin vammaisjärjestöjen yhteistyönä Helsingissä kesäkuussa 2019. Paraatilla haluttiin lisätä henkilökohtaisen avun ja henkilökohtaisten avustajien työn tunnettuutta ja arvostusta.
Vuonna 2019 Hetalle päätettiin perustaa valtuusto. Valtuusto valittiin vaaleilla, joissa äänestäminen tapahtui postitse. Ehdolle asettui 64 Hetan jäsentä. Äänestysaika oli marraskuussa, mutta Postin valtakunnallinen lakko sotki äänestystä. Sen vuoksi äänten saapumista odotettiin seuraavan vuoden tammikuussa tapahtuneeseen ääntenlaskupäivään saakka. Vaaleissa ääntään käytti 18 % Hetan jäsenistä.
Hetan jäsenmäärä vuoden 2019 lopussa oli 4175.
2020–2021
Syksyllä 2019 järjestettyjen valtuustovaalien äänet laskettiin tammikuussa 2020. Hetan valtuustoon valittiin 14 jäsentä ja 14 varajäsentä. Valtuuston järjestäytymiskokous pidettiin Tampereella 1.2. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jukka Sariola ja varapuheenjohtajaksi Tiina Rinne.
TES-neuvottelut saatiin päätökseen 21.1., ja uusi HetaTES astui voimaan 1.2.
Uusi vuosikymmen ehti vasta käynnistyä, kun COVID-19-koronavirus levisi vauhdilla ympäri maailman. Kevättalvella koronavirus laittoi kiihtyvällä tahdilla Suomea kiinni, ja tilannekuva tuntui muuttuvan päivittäin. Hetan toimintaa ja työskentelytapoja muokattiin, ja monia toimintasuunnitelmaan kirjattuja asioita jouduttiin perumaan, siirtämään tai mukauttamaan. Maailmantilanteen lisäksi Hetaa haastoivat yhdistyksen sisäiset tilanteet. Sen seurauksena vaihtuvuus oli poikkeuksellisen suurta niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden keskuudessa.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi maaliskuussa. Hetan työntekijät siirtyivät pääosin etätyöhön, ja kaikkien työtehtävät pyörivät keväällä tavalla tai toisella koronaviruksen ympärillä. Tiedottamista ja vaikuttamistyötä tehtiin paljon.
Hetan hallituksen sisällä oli suuria ongelmia, minkä vuoksi hallitus erosi kesäkuussa 2020. Elokuussa järjestettiin valtuuston ylimääräinen kokous, jossa valittiin uudet jäsenet hallitukseen loppuvuodeksi. Maija Aatelosta tuli Hetan puheenjohtaja. Loppuvuodesta valtuuston syyskokouksessa hänet valittiin jatkamaan tässä tehtävässä seuraavan kauden ajan.
Syyskuussa Hetassa käynnistettiin STEAn rahoittama vertaistukihanke. Alkuperäinen suunnitelma oli, että hanke alkaisi vertaistukihenkilöiden koulutuksella, mutta koronapandemian vuoksi suunnitelmaa mukautettiin, ja koulutuksen aloitus siirrettiin vuoden 2021 kevääseen. Vertaistukitoiminta käynnistettiin virtuaalisilla kahvitauoilla.
Syksyllä Hetan strategian kehittämisen yhteydessä Hetan sloganiksi päätettiin: Sujuva apu – oma elämä.
Myös vuonna 2021 Hetassa seurattiin koronapandemian kehittymistä. Vuoden aikana valmisteltiin esimerkiksi kannanottoja liittyen vastikään kehitetyn koronarokotteen rokotusjärjestykseen. Poikkeusjärjestelyihin ja etätyöhön oli jo totuttu, ja isommalla joukolla työntekijät tapasivat ainoastaan kahdesti vuoden aikana. Myös tapahtumat järjestettiin edelleen virtuaalisesti.
Keväällä käytiin etäyhteyksien välityksellä TES-neuvottelut, ja uusi HetaTES astui voimaan 1.5.
Heta sai Paikka auki -hankkeen kautta rahoituksen järjestölähettilään palkkaamiseen, ja syksyllä 2021 palkattiin ensimmäinen Paikka auki -työntekijä. Työnantajakumppanit-vertaistukihankkeessa koulutettiin vertaistukihenkilöitä, minkä jälkeen tarjolla oli vertaiskahvien lisäksi myös kahdenkeskistä vertaistukea.
Hetan jäsenmäärä oli vuoden 2021 lopussa 4384.
2022–2023
Vuonna 2022 koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitteet alkoivat hellittää, ja Hetassakin päästiin tapaamaan ihmisiä enemmän kasvotusten, vaikka enimmäkseen toimittiin etänä.
Kuntien TES-ratkaisun pitkittyminen heijastui myös HetaTESin neuvottelupöytään. Neuvotteluja ei saatu päätökseen ajallaan, vaan Heta siirtyi ensimmäistä kertaa sopimuksettomaan tilaan 1.5. Sopimukseton tila kesti vain muutaman päivän, ja uusi työehtosopimus tuli voimaan 9.5.
Toukokuussa järjestettiin Apuvälinemessut Helsingin Messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestettiin myös Henkilökohtaisen avun päivät ja Henkilökohtaisen avun paraati. Marraskuussa pidettiin ensimmäinen, Hetan jäsenille suunnattu Lakimieslive-webinaari (seuraavan vuoden alussa nimeksi vaihtui Juristilive).
Hetan historian toiset valtuustovaalit käytiin syksyllä 2022. Syyskokouksessa valtuuston puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jukka Sariola ja varapuheenjohtajaksi valittiin Elina Lehtonen. Maija Aatelo valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2025 saakka.
Vuonna 2023 käytiin Hetan historian vaikeimmat TES-neuvottelut. Koska neuvottelutulosta ei saavutettu ajallaan, siirryttiin 1.5. sopimuksettomaan tilaan jo toisissa neuvotteluissa peräkkäin. Erona edellisvuoteen oli, ettei neuvottelutulosta ollut näköpiirissä. JHL käynnisti työtaistelutoimia, ja toukokuussa sovittelija tuli mukaan ratkomaan vaikeaa tilannetta. Neuvotteluissa ei saatu ratkaisua ennen kesälomia, ja sopimukseton tila venyi lopulta viiden kuukauden mittaiseksi. Neuvottelutulos saatiin lopulta aikaan syyskuussa. Uuden työehtosopimuksen kaudeksi tuli 1.10.2023–30.4.2025.
Heta oli tehnyt läpi historiansa vaikuttamistyötä vammaispalvelulain parissa. Eduskunta hyväksyi uuden vammaispalvelulain 1.3.2023, ja lain oli tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023. Syyskuun lopussa lain voimaantuloa päätettiin siirtää, ja uudeksi voimaantulon ajankohdaksi tuli 1.1.2025.
Hetan jäsenmäärä vuoden 2023 oli 4365.
2024
Hetan valtuuston kevätkokouksessa hyväksyttiin päivitetty strategia kaudelle 2024–2026. Strategiassa Hetan arvoiksi määriteltiin rohkeus, avoimuus ja vastuullisuus.
Kevätkaudella päästiin kehittämään uutta. Toukokuussa lanseerattiin HetaTuki-palvelu, joka tarjoaa Hetan jäsenille yksilöllistä neuvontaa työnantajuuteen liittyvissä, ei-juridisissa kysymyksissä. Vertaistukitoiminnan uudeksi nimeksi tuli VertaisHeta.
Elokuussa Helsingin keskustassa järjestettiin vammaisjärjestöjen yhteinen VammaisVoimaa! FunkisKraft! -tapahtuma, jonka järjestelyissä myös Heta oli mukana.
Marraskuu alkoi surullisilla uutisilla. Hetan valtuuston puheenjohtaja Jukka Sariola oli menehtynyt sairauskohtaukseen. Syyskokouksessa varapuheenjohtaja Elina Lehtonen valittiin Hetan valtuuston puheenjohtajaksi jäljellä olevalle valtuustokaudelle eli vuoden 2025 loppuun. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kristiina Karhos.
Vammaispalvelulain parissa tehtiin edelleen tiiviisti vaikuttamistyötä. Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa jännitettiin joulukuulle saakka. Lopulta eduskunnassa hyväksyttiin uuden vammaispalvelulain muutokset vasta 17.12.2024. Laki tuli voimaan 1.1.2025.
Vuoden lopussa Hetaan kuului 4508 jäsentä.
Vuoden Heta -tunnustuksen saajat
2006 Marjo Heinonen
2007 Päivi Nurmi-Koikkalainen
2008 Jaana Huhta ja Paula Risikko
2009 Jari Mäkelä
2025 Kaarlo Tuori