Vammaispalvelulain lausuntokierros: muutoksilla lisätään vammaispalvelujen maksullisuutta
Julkaistu
Vammaisjärjestöt korostivat lausunnoissaan vammaispalvelujen maksuttomuuden merkitystä.
Olemme uutisoineet vammaispalvelulain muutoksia käsittelevistä lausunnoista kesän ja syksyn aikana. Voit lukea edelliset uutiset tästä:
Muutokset vaarantaisivat palveluiden saannin
Moni kritisoi YK:n vammaissopimuksen unohtamista
Vammaispalvelulain lausuntokierroksen tuloksena suuri määrä kriittisiä lausuntoja
Arvio on, että eduskunta alkaisi käsitellä muutoksia viikolla 39.
Laki nähdään säästölakina
Lakiluonnoksen julkaisun jälkeen on käyty keskustelua siitä, tavoitellaanko muutoksilla säästöjä. Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut, että tarkoitus ei ole tuottaa säästöjä nykytilaan nähden. Monissa lausunnoissa kuitenkin katsottiin, että ehdotukset tarkoittavat palvelujen käyttäjien näkökulmasta säästöjä, sillä ehdotuksessa painotetaan voimakkaasti maksullisten palvelujen, kuten kotihoidon järjestämistä.
Oikeuskanslerin mukaan esitystä on perusteltua tarkastella ainakin säästöjä potentiaalisesti sisältävänä lakina. Hänen mukaansa muutosten tarkoituksena on yhtenäistää ja tiukentaa soveltamiskäytäntöä niin, että lakia sovellettaessa ei otettaisi huomioon esityksessä kuvattuja kustannuksia enemmän aiheuttavia tulkintoja.
Muun muassa henkilökohtaisia avustajia edustava ammattiliitto JHL katsoo, että nykyinen hallitus haluaa heikentää vammaispalveluja säästöjen vuoksi. JHL ei kannata näitä säästöjä, sillä ne heikentävät vammaisten oikeuksia sekä alan työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa työtään hyvin ja eettisesti. Keväällä 2023 hyväksytyn uuden vammaispalvelulain tavoite on perustunut tarpeeseen vastata paremmin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. JHL kertoo kannattavansa tätä periaatetta.
Vammaispalveluiden maksuttomuutta ei saa heikentää
Vammaisjärjestöt puolustivat lausunnoissaan voimakkaasti vammaispalvelujen maksuttomuutta. Vammaisfoorumin mukaan sosiaalipalveluiden maksullisuus pohjautuu siihen ajatteluun, että kyse on lyhytaikaisesta palvelusta, joka mahdollistaa pärjäämisen lyhyen ajan jakson elämästä. Vammaispalveluiden maksuttomuus on keskeistä, jotta vammainen henkilö voi hyödyntää hänelle myönnettyjä palveluita.
Ihmisoikeuskeskus katsoi, että taloudelliset vaikutukset vammaisiin ihmisiin tulisi arvioida uuden soveltamisalapykälän yhteydessä osin uudelleen. Vammaispalvelulain muutoksen lisäksi käynnissä on useita uudistuksia, jotka toteutuessaan heikentävät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten hyvinvointia. Hallituksen kehysriihessä päättämät vammaispalveluiden ja sosiaalipalveluiden leikkaukset tulevat kohdentumaan jo nyt haavoittuvassa asemassa oleviin. Hallituksen esitys merkitsee, että sosiaalipalveluiden (mm. kotihoito) piiriin siirtyisi enemmän henkilöitä, ja kilpailu riittämättömistä sosiaalipalveluiden resursseista lisääntyisi entisestään.
Lakiin on ehdotettu uutta ”suojasäännöstä”, jonka nojalla asiakasmaksuja voitaisiin alentaa tai jättää perimättä. Monissa lausunnoissa tämä ehdotus nähtiin riittämättömänä muun muassa sen vuoksi, että vastaavien järjestelyjen tiedetään käytännössä toimivan huonosti. Säännös ei Heta-liitonkaan arvion mukaan käytännössä juurikaan vaikuttaisi maksukäytäntöihin.
Asiakasmaksuja ei saisi jatkossa ottaa huomioon asiakkaan edun arvioinnissa
Palvelujen myöntämisessä olennaista on asiakkaan edun toteutuminen. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa asiakkaan edun arvioinnissa ei kuitenkaan otettaisi huomioon palvelusta määrättävää maksua. Lailla pyritään näin kieltämään tällainen harkinta kaikissa sosiaalipalveluissa, eli muutos ei koskisi vain vammaispalveluja.
Näkövammaisten liitto muistutti, että hyvinvointialueiden intressissä on koota tuloja asiakasmaksuilla. Tämän vuoksi sosiaalihuoltolakiin lisättävä kategorinen säännös siitä, että asiakkaan edun arvioinnissa ei oteta huomioon palvelusta määrättävää maksua, johtaa todellisuudessa, eli hyvinvointialueisiin kohdistuvissa säästöpaineissa, siihen, että vammaisia henkilöitä tullaan ohjaamaan maksullisten ja määrärahasidonnaisten palvelujen piiriin silloinkin, kun heidän tarpeisiinsa parhaiten vastattaisiin vammaispalvelulain mukaisilla maksuttomilla palveluilla.
Näkövammaisten liitto on huolissaan myös siitä, onko esitysluonnosta valmisteltaessa lainkaan huomioitu, että esimerkiksi esityksessä vammaispalvelujen tilalle tarjotun kotihoidon maksut ovat tulosidonnaisia, ja niitä määritettäessä otetaan asiakkaan tulojen lisäksi huomioon myös muiden hänen talouteensa kuuluvien tulot. NKL:n esittämät huomiot koskisivat yhtä lailla muitakin vammaryhmiä.
Hengitystuki ry tiivisti hyvin lausunnossaan vammaisjärjestöjen huolen. Soveltamisalan tarkennukset asiakkaan edun ja palvelun maksuttomuuden suhteesta on kirjoitettu vammaispalveluista ulos sulkemisen näkökulmasta, pyrkien estämään vammaispalvelulain mukaisten maksuttomien palvelujen määrän lisääntyminen. Hengitystuki ry korostaa, että Vammaispalvelujen maksuttomuus on usein vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edellytys.