Uusi työehtosopimus on tullut voimaan
Julkaistu
Uusi henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus on tullut voimaan 9.5.2022. Työehtosopimusta sovelletaan Heta-liiton varsinaisten jäsenten henkilökohtaisten avustajien työsuhteisiin. Työehtosopimus on voimassa 9.5.2022–30.4.2023.
Työehtosopimuksen keskeisimpiä muutoksia ovat mm.
- Koeaikaa koskevat ehdot määräytyvät työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.
- Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.
- Työehtosopimuksen muutoksella ei ole vaikutusta ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa sovittuihin koeaikoihin.
- Mikäli työnantajalla on äkillisen sairaalaan joutumisen tai äkillisestä syystä alkaneen kuntoutusjakson vuoksi peruste lomauttaa työntekijä, eikä hän tästä syystä ole voinut antaa lomautusilmoitusta työsopimuslain mukaisessa ajassa, lomautusilmoitus voidaan antaa lyhyemmällä ajalla, kuitenkin vähintään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista.
Työnantajalla ei ole edellä mainituissa äkillisissä tilanteissa velvollisuutta antaa ennakkoselvitystä tai varata työntekijälle tilaisuutta tulla kuulluksi. Ennakkoselvityksen antaminen ja työntekijän kuuleminen on kuitenkin suositeltavaa.
- Työvuoroluettelo voidaan antaa toistaiseksi voimassa olevana, jos säännöllisen työajan sijoittelu ei vaihtele. Työnantaja voi muuttaa toistaiseksi voimassa olevaa työvuoroluetteloa toistaiseksi tai väliaikaisesti antamalla uuden työvuoroluettelon vähintään viikkoa ennen muutoksen ajankohtaa. Jos työnantaja haluaa lakata käyttämästä toistaiseksi voimassa olevaa työvuoroluetteloa, hän voi irtisanoa sen päättymään vähintään viikon mittaisella irtisanomisajalla.
- Ylityökorvauksesta poikkeamisesta sopiminen voimaan 1.8.2022.
Työnantajan ja työntekijän on mahdollista kirjallisesti sopia ylityön tekemisestä ilman ylityökorvausta kalenterivuoden aikana enintään 168 tuntia eli keskimäärin 14 tuntia kalenterikuukautta kohden. Työntekijällä on oikeus saada tekemiltään työtunneilta ylityökorvausta lukuun ottamatta muut työaikakorvaukset (lisät).
Ylityökorvauksesta poikkeamista koskeva sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Työnantajan ja työntekijän tekemästä sopimuksesta tulee ilmetä, että kyse on työehtosopimuksen mukaisesta ylityökorvauksesta poikkeamisesta sopimisesta, sekä sopimuksen osapuolet ja sopimuksen voimassaoloaika. Kummankin osapuolen on myös allekirjoitettava sopimus.
Ylityökorvauksesta poikkeamista koskevasta sopimuksesta huolimatta jokaisesta ylityökerrasta on erikseen sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
Työnantaja vastaa työaikakirjanpidon ylläpitämisestä sekä siitä, ettei työaika ylitä työaikalaissa säädettyä työajan enimmäismäärää.
- Ilta- ja yötyökorvauksen kellonajat muuttuvat 1.8.2022 alkaen
Kello 18.00 ja 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena 15 %:lla korotettu työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka
Kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauksena 30 %:lla korotettu työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka.
- Palkankorotukset 1.8.2022 alkaen
– Palkankorotus työntekijöillä, joille ei ole kertynyt kokemuslisää, on kaikissa palkkaryhmissä 23 senttiä. Muutamassa kokemuslisäluokassa palkankorotus on pyöristynyt ylöspäin 24-25 senttiin.
- Uusi kokemuslisä 11 vuoden työkokemuksesta 1.8.2022 alkaen
- B palkkaryhmään 1.8.2022 alkaen uusia työtehtäviä
– Lääkkeiden jakaminen itsenäisesti lääkeannostelijaan (erityyppiset pumput)
– Hengitysteiden imujen suorittaminen imulaitteen avulla
– Saattohoitovaiheessa olevan avun käyttäjän avustaminen
- Palkanmaksun aikataulu tarkentuu
Palkka maksetaan lähtökohtaisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Kaksi kertaa kuukaudessa maksettavan palkan osalta kuukauden ensimmäisellä puoliskolla tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään saman kuukauden viimeisenä päivänä ja vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä.
Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa, jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika (täyttä työaikaa tekevät) tai peruspalkan muodostus muutoin on säännönmukainen. Tällöin peruspalkka maksetaan kuukausittain viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä ja palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä. Palkka lasketaan tällöin seuraavasti: 4,35 x viikkotyöaika x henkilökohtainen tuntipalkka. Jos työaika on määritelty työsopimuksessa kuukautta kohden, lasketaan palkka kertomalla työsopimuksen mukainen kuukausittainen työtuntimäärä henkilökohtaisella tuntipalkalla.
Palkka voidaan maksaa työnantajan ja työntekijän kanssa yhteisesti sopien myös kerran kuukaudessa siten, että palkka maksetaan jälkikäteen niin, että kalenterikuukaudelta tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) viimeistään seuraavan kalenterikuukauden 15. päivä.
- Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan viimeistään seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.
- Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti. Lomakaudella 2022 lomakorvauksesta maksettava lomaraha maksetaan työntekijälle lomakauden päättyessä, ellei työntekijän kanssa sovita, että lomaraha maksetaan vapaan yhteydessä.
- Muutoksia 16 §:ään
Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. (Aiemmin edellytyksenä on ollut se, että tarkastuksia ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja ne on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.)
Lisätty uutena kohtana se, että työn edellyttämässä rokotuksessa käynti työaikaa, mikäli rokotuksia ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja ne on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettu ilman aiheetonta viivytystä etukäteen työnantajalle.
- Työvaatetusta koskevaa 20 §:n määräystä on muutettu, määräyksen otsikko on nyt työturvallisuus ja määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan vastuulla.
Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla arvioitava työssä ilmenevät haitta- ja vaaratekijät ja käytettävä tässä arvioinnissa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi työterveyshuoltoa.
Työterveyshuollon laatima työpaikkaselvitys tulee olla tehtynä ja työpaikalla työntekijöiden saatavilla. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön (esim. suojakäsineet) ja välineet esim. siirtoihin silloin, kun työturvallisuuslaki tätä edellyttää, sekä perehdytettävä näiden käyttöön.
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.
Työaikana työntekijän on käytettävä sellaista tavanomaista vaatetusta, joka ei estä työtehtävien hyvää suorittamista. Työntekijän on otettava huomioon työnantajan ilmoitukset erityisistä työtehtävistä, esimerkiksi ulkoilussa tai liikunnassa avustaminen, jotka voivat vaikuttaa pukeutumiseen.
Tähän määräykseen ei sovelleta työehtosopimuslain 7–10 §:ää.”
Lukuisia selkeytyksiä mm.
- Soveltamisalan 1§:n määräyksen vaikeaselkoista sisältöä on selkeytetty.
- Työehtosopimuksen kohtien numerointi muuttunut esimerkiksi työehtosopimuksen 12 §:n 4 kohta on nyt 12.4.
- Omailmoituskäytäntöä on selkeytetty työehtosopimuksen 17.1 kohdan 2 kappaleen mukaan “Työnantaja voi omalla päätöksellään mahdollistaa työntekijän poissaolon korkeintaan kolmen poissaolopäivän sairaustapauksissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuen.”
- Ylityötä koskevaa 10.2 kohdan määräystä on selkeytetty, selkeytyksellä ei vaikutusta tosiallisesti maksettavan ylityökorvauksen määrän. Samoin 6 §:n määräystä on selkeytetty, työehtosopimus ei enää tunne yhden viikon tasoittumisjakson käsitettä.