Muutoksia työsopimuslakiin 1.6.2026
Julkaistu
Eduskunta on hyväksynyt työsopimuslakiin muutoksia koskien määräaikaisia työsopimuksia, lomautusilmoitusaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2026.
Työsopimuslain muutoksista kerrotaan tarkemmin tässä uutisessa. Suosittelemme olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä HetaHelp-neuvontaan, jos lakimuutokset herättävät kysymyksiä.
Neuvonnan yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä.
Määräaikaiset työsopimukset
Tähän asti työsopimuslaki on mahdollistanut määräaikaisen työsopimuksen tekemisen työntekijän kanssa vain perustellusta syystä. Tällainen perusteltu syy on voinut olla esim. sijaisuus.
Lakimuutosten myötä työnantajan on jatkossa mahdollista tehdä työntekijän kanssa määräaikainen työsopimus myös ilman perusteltua syytä. Edellytyksenä tällaisen työsopimuksen tekemiselle kuitenkin on, että kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsuhteesta, tai jos osapuolten välillä on aikaisemmin ollut työsuhde, edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi (5) vuotta.
Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.
Edellä kuvatun kaltaisen määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi (1) vuosi. Tätä ei voi pilkkoa, vaan kyseessä tulee olla yksi (1) määräaikaisuus. Jos työnantaja haluaa tehdä työntekijän kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen, tulee tämän tekemiseen olla perusteltu syy (esim. sijaisuus).
Ennen kuin ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus päättyy, työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Työsuhde voi jatkua toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai perustellusta syystä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.
Työnantajalla on myös velvollisuus tarjota kyseiselle työntekijälle työtä, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään.
Edellä mainitun työn tarjoamisvelvollisuuden kestoaika vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta. Jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on kestänyt sen enimmäisajan eli yhden (1) vuoden, työntarjoamisvelvollisuus on neljä (4) kuukautta.
Määräaikaista työsopimusta ei lähtökohtaisesti saa irtisanoa, ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu työsopimuksessa. Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on kuitenkin työnantajan ja työntekijän irtisanottavissa, vaikka tästä ei olisi erikseen sovittu, kun työsopimus on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta. Työntekijä voi irtisanoutua ilman eritystä syytä, kun taas työnantajalta edellytetään työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta.
Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Tämä koskee myös ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia. Työnantajan aloitteesta sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Aikaisemman sääntelyn mukaisiin perustellusta syystä tehtäviin määräaikaisiin työsopimuksiin ei ole tullut muutoksia. Työntekijän kanssa saa siis tehdä määräaikaisen työsopimuksen perustellusta syystä vastaavin säännöksin kuin ennenkin.
Lomautusilmoitusaika
Tähän asti työsopimuslaki on velvoittanut työnantajaa ilmoittamaan työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Lakimuutosten myötä lomautusilmoitusaikaa on nyt lyhennetty seitsemään (7) päivään.
HetaTESissä on sovittu vielä lyhyemmästä viiden (5) päivän lomautusilmoitusajasta. Tämä koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa työnantaja joutuu äkillisesti sairaalaan tai äkillisesti alkavalle kuntoutusjaksolle.
Henkilökohtaisen avustajan työnantaja voi soveltaa tätä viiden (5) päivän lomautusilmoitusaikaa jatkossakin edellä mainituissa tilanteissa (äkillinen sairaala- tai kuntoutusjakso).
Kun lakimuutokset tulevat voimaan, työnantaja voi jatkossa myös soveltaa seitsemän (7) päivän lomautusilmoitusaikaa esim. työ- tai lomamatkojensa yhteydessä.
Työnantajan takaisinottovelvollisuus
Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän (4) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi (6) kuukautta.
Edellytyksenä on, että työntekijä on edelleen työnhakijana.
Lakimuutosten myötä edellä mainittua takaisinottovelvollisuutta ei sovelleta jatkossa enää alle 50 henkilön organisaatioissa. Jos siis työnantajalla on alle 50 työntekijää, ei takaisinottovelvollisuus tulee enää sovellettavaksi (pois lukien ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus).