Kysymyksiä ja vastauksia työaikajoustoista
Julkaistu
Heta-liitto ja JHL eivät ole päässet ratkaisuun henkilökohtaisia avustajia koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen eli HetaTES:n neuvotteluissa. Merkittävin kiistakysymys koskee työaikajoustoista maksettavia korvauksia. Työaikajoustot ovat olleet osa työehtosopimusta sen alusta saakka.
Olemme koonneet tähän artikkeliin työaikajoustoja koskevia kysymyksiä sekä vastaukset niihin. Löydät vastauksen muun muassa kysymykseen siitä, miksi ratkaisu ei voi olla se, että pitkistä työvuoroista maksettaisiin automaattisesti ylityökorvausta.
1. Onko Heta-liiton työehtosopimuksen työaikajoustoissa kyse ylityöstä?
Työaikajoustot perustuvat kaikissa tilanteissa siihen, että työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Kyse ei siis ole ylityöstä. Pitkien työvuorojen tekeminen tarkoittaa sitä, että työntekijä saa enemmän yhdenjaksoista vapaa-aikaa työvuorojen vastapainona. Työntekijä ei siis menetä vapaa-aikaansa työlle, vaan hän tekee työtunneissa laskettuna aivan saman määrän työtä kuin silloin, jos työaikajoustoja ei käytetä. Työaikajoustot perustuvat aina työntekijän kanssa tehtyyn sopimukseen, eli ne ovat työntekijälle täysin vapaaehtoisia.
2. Miksi mahdollisuus laajoihin työaikajoustoihin tarvitaan Heta-liiton ja JHL:n työehtosopimukseen?
Henkilökohtaisen avun työnantajamallin työsuhteet eivät ole verrattavissa työhön suuremman organisaation kuten esimerkiksi hyvinvointialueen palveluksessa. Isommassa organisaatiossa on paljon mahdollisuuksia työaikojen järjestämiseen eri tavoilla. Työnantajamallin työssä vammaiselle ihmiselle on myönnetty rajallinen määrä henkilökohtaista apua, joten työntekijöille tarjolla olevia työtunteja on ensinnäkin kokonaisuutena paljon vähemmän kuin suurissa organisaatioissa, ja toiseksi työtunnit voivat ajoittua hyvin erilaisilla tavoilla vammaisten ihmisten erilaisten tarpeiden mukaan.
Lue täältä työnantajien omia kokemuksia työaikajoustojen merkityksestä heidän elämässään.
Työaikajoustot ovat olleet osa työehtosopimusta heti ensimmäisestä työehtosopimuskaudesta lähtien, ja ne ovat olleet ratkaiseva tekijä sille, että alalle on ylipäänsä neuvoteltu työehtosopimus. Ne mahdollistavat sen, että työajat voidaan järjestää niin työn, vammaisen ihmisen kuin parhaimmillaan myös avustajan tarpeiden ja toiveiden kannalta mielekkäällä tavalla.
Työehtosopimuksen solmiminen alalle oli työnantajille merkittävä riski, sillä työehtosopimus sisälsi lukuisia uusia velvoitteita työnantajille. Ensimmäistä työehtosopimusta tehtäessä ei ollut varmuutta siitä, että kunnat tulevat korvaamaan työehtosopimuksessa sovitut palkat ja muut korvaukset. Joissakin tapauksissa kävikin niin, että palkat korvattiin oikein vasta pitkällisten oikeudellisten toimien jälkeen. Työehtosopimuksesta työnantajille aiheutuvan riskin vastapainona työehtosopimuksessa sovittiin mahdollisuudesta työaikojen paikalliseen sopimiseen. Työaikajoustojen mahdollisuus on edelleen yksi keskeisimmistä syistä työnantajien järjestäytymiselle Heta-liittoon.
Työehtosopimuksen olemassaolo on myös työntekijöiden etu. Ilman työehtosopimusta työsuhteessa noudatettaisiin vain työlainsäädäntöä, jossa ei ole säännöksiä esimerkiksi lomarahasta, arkipyhäkorvauksista tai useimmista palkanlisistä.
3. Onko muiden alojen työehtosopimuksissa vastaavia mahdollisuuksia työaikajoustoihin?
Esimerkiksi HetaTES:n lähimmät verrattavissa olevat sopimukset, eli hyvinvointialueiden noudattama SOTE-sopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus mahdollistavat sen, että paikallisesti sovitaan pidempien työvuorojen tekemisestä työntekijän säännöllisenä työaikana, joka ei siis ole ylityötä.
HetaTES:n mahdollistama, jopa 48 tunnin mittainen työvuoro ei myöskään ole työehtosopimusmaailmassa täysin poikkeuksellinen. Pitkiin työvuoroihin sisältyvistä työntekijän lepo- ja nukkumisajoista on HetaTES:ssä kattavat määräykset.
4. Miksei ratkaisu ole se, että pitkästä työvuorosta saisi ylityökorvauksia?
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on katsonut, että vammaispalvelu on korvausvelvollinen ylityöstä vain, jos työtuntien ”kasautumista” ei ole voitu estää. KHO:n mukaan työnantajan tulee siis pyrkiä välttämään ylityön syntyminen esimerkiksi työvuorosuunnittelulla.
Jos työaikajoustoja ei olisi tai niiden perusteella olisi oikeus ylityökorvauksiin, työnantajan tulisi siis ensi sijassa pyrkiä suunnittelemaan työ niin, että ylityötä ei synny. Tämä johtaisi käytännön elämän kannalta erittäin hankaliin tilanteisiin sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Esimerkiksi jos vammaispalvelu on palvelutarpeen arvion ja palvelusuunnitelman perusteella päättänyt myöntää vammaiselle ihmiselle henkilökohtaista apua 10 tunniksi päivässä, ei vammainen ihminen voi omalla päätöksellään kasvattaa tarjolla olevan työn määrää esimerkiksi 16 tuntiin päivässä (eli kahteen täyteen työvuoroon). Jos 10 tunnin työvuoro tulisi ylityökorvauksen välttämiseksi pyrkiä jakamaan kahdelle työntekijälle, he molemmat joutuisivat tekemään alle 8 tunnin työvuoron.
Toinen ongelma on se, että ylityökorvausten maksu edellyttää tällä hetkellä sitä, että hyvinvointialue käsittelee asiaa koskevan hakemuksen erikseen. Hakemuksessa ylityölle pitää esittää erillisiä perusteluja. Päätöksen saamiseen voi kulua useita kuukausiakin. Tällä välillä työnantajan pitäisi käytännössä maksaa ylityökorvaukset itse, jos haluaa välttää viivästysseuraamukset.
Tällä hetkellä KHO on siis ylimpänä oikeusasteena rajannut ylityökorvausten korvausvelvollisuutta merkittävästi. Heta-liitto haluaa kaikin käytettävissä olevin tavoin edistää ja kehittää henkilökohtaisen avun työsuhteita, mutta pitkien työvuorojen määrittely työehtosopimuksessa ylityöksi ei ole toimiva ratkaisu.
5. Millä tavalla työaikajoustot hyödyttävät työntekijää?
Työaikajoustot tarkoittavat esimerkiksi sitä, että työnantajan ei tarvitse palkata useita osa-aikaisia työntekijöitä tekemään erillisiä lyhyempiä työvuoroja. Tällöin enemmän työtunteja voidaan tarjota työsuhteessa jo oleville työntekijöille, minkä vuoksi heidän ansiotasonsa on parempi kuin ilman työaikajoustoja. On myös tilanteita, joissa työntekijä itse kaipaa joustoa työaikoihinsa ja tekee mieluummin pidempiä työvuoroja harvemmin, jolloin myös työntekijän vapaa-aikajaksot voivat olla pitemmät. Pitkistä työvuoroista sopiminen on työntekijälle aina vapaaehtoista.
6. Työvuoro venyi suunnitellusta, onko kyse työaikajoustosta vai ylityöstä?
Työehtosopimuksen työaikajoustot ovat etukäteen sovittuja. Jos työvuoro on venynyt yllättäen siitä mitä on suunniteltu, voi vuoron pitenemisestä syntyä ylityötä, jolloin työntekijällä on oikeus ylityökorvaukseen. Nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa tällaiset tilanteet eivät ole olleet neuvottelukysymyksenä. Heta-liitto pitää erittäin tärkeänä, että työntekijälle maksetaan ylityökorvaus silloin, kun hän on tehnyt ylityötä. Tähän työehtosopimus tälläkin hetkellä velvoittaa.
7. Miten työsuojelu on huomioitu pitkissä työvuoroissa?
Työntekijällä on pitkissä työvuoroissa oikeus kaikkiin normaaleihin taukoihin ja työvuoron pituuteen perustuviin ylimääräisiin palkallisiin taukoihin. Yöajalla on lisäksi varattava yli 10 tunnin työvuoroissa mahdollisuus nukkumiseen, ja tämä aika on palkallista työaikaa.
Työehtosopimuksessa on määräykset ylimääräisistä palkallisista lepotauoista. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on oikeus pitää puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Jos esimerkiksi työntekijän sovittu työaika olisi 24 tuntia, työvuoroon sisältyy 6 kahvitaukoa, 2 ruokataukoa ja 2 puolen tunnin lepotaukoa. Yöaikana työntekijällä on lisäksi mahdollisuus nukkua, mutta hän on tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistoimiin. Koko työvuoron aika on siis palkallista työaikaa, ja työntekijä saa esimerkiksi ilta- ja yölisät. Esimerkiksi yöajan osalta kyse on päivystysluonteisesta ajasta, eikä vuoro sisällä jatkuvaa työntekoa.
Myös pitkiä työvuoroja koskevat työehtosopimuksen määräykset siitä, että työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla arvioitava työssä ilmenevät haitta- ja vaaratekijät ja käytettävä tässä arvioinnissa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon laatima työpaikkaselvitys tulee olla tehtynä ja työpaikalla työntekijöiden saatavilla.
Heta-liitto ja JHL ovat ohjanneet jäseniään työajoissa julkaisemalla Työaikaoppaan, jossa on käyty läpi työsuojelua ja työehtosopimuksen oikeaa soveltamista.