Heta-liitto osallistui VANEn kuulemiseen
Julkaistu
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kuuli vammaisjärjestöjä 4.5.2023 järjestetyssä tilaisuudessa siitä, miten YK:n vammaissopimuksen toimeenpanossa on onnistuttu.
Kuulemisessa kysyttiin vammaisjärjestöjen näkemyksiä vuosien 2019–2023 toimintaohjelmasta, jossa oli määritelty YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanon keskeiset tavoitteet ja niitä edistävät keinot. VANE pyysi vammaisjärjestöiltä lyhyitä kommentteja siitä, miten toimintasuunnitelman toteutumisessa on onnistuttu.
Toimintaohjelma ei ollut sisällöltään Hetan näkemyksen mukaan kovin kunnianhimoinen, eli enemmänkin olisi voitu tavoitella. Vammaispalvelulain uudistus oli keskeisin henkilökohtaiseen apuun vaikuttava toimintaohjelman toimi, ja Heta-liitto katsoi, että uusi laki oli tarpeen. YK:n vammaissopimuksen toimeenpanon kannalta haaste oli, että lainvalmistelun aikana ei riittävästi pystytty käsittelemään mm. sitä, mitä tarkoittaa vammaissopimuksen vammaisen henkilön käsite. Suomessa on tarve koota tietoa YK:n vammaissopimuksen tulkinnasta lain valmistelun ja soveltamisen taustaksi.
Heta nosti kuulemisessa esiin alan oikeuskäytännön tiukkenemisen joiltakin osin. Viranomaiset hakevat kielteisille päätöksille aktiivisesti tukea oikeudesta, mikä johtaa siihen, että eräät henkilökohtaisen avun tulkinnat ovat muuttuneet liian tiukoiksi lain ja vammaissopimuksen tavoitteisiin nähden. Sama kierre on mahdollinen uuden vammaispalvelulain aikana, mikäli vammaissopimus ei edelleenkään juuri lainkaan vaikuta viranomaispäätöksiin ja tuomioistuinten ratkaisuihin.
Lisäksi Heta-liiton lausunnossa käsiteltiin asumisen palveluja ja hyvinvointialueiden aloittamista. Heta-liittoa edusti kuulemisessa juristi Arlene Eräheimo.
Koko lausunnon voi lukea täältä: