Heta-liitto lausui vammaispalvelulain uudistuksesta
Julkaistu
Lausunnossa korostettiin oikeutta yksilöllisiin palveluihin sekä työnantajamallin kehittämistä.
Heta-liitto ja lukuisat muut tahot ovat jättäneet lausuntonsa uuden vammaispalvelulain luonnoksesta. Lausuntoja jätettiin yli 200 kappaletta, eli lausuntokierros herätti paljon kiinnostusta ja ajatuksia. Hetan lausunnossa pääpaino oli työnantajamallin asioilla, mutta muihinkin palveluihin kuten asumisen tukeen ja kuljetuspalveluihin otettiin kantaa.
– Hyvää lakiehdotuksessa on mm. se, että palveluasuminen muuttuisi nimeltään asumisen tueksi, joka ei yhtä helposti johda ajatuksia laitosmaiseen asumiseen. Vammaisella henkilöllä ei kuitenkaan jatkossakaan olisi oikeutta valita asuinpaikkaansa ja -tapaansa vapaasti, vaan lopullinen päätösvalta olisi edelleen vammaispalvelulla. Mielestäni vammaispalvelun ei lähtökohtaisesti pitäisi voida päättää vammaisen henkilön toiveen vastaisesti. Tästä voisi poiketa kaikissa päätöksissä ainoastaan lakiin perustuvista aivan välttämättömistä syistä, toteaa Heta-liiton puheenjohtaja Maija Aatelo.
Lakiluonnoksessa on hyviä elementtejä, mutta kehitettäviäkin asioita on sekä laissa että sen perusteluissa. Heta-liitto on aikaisemmin tuonut näkemyksiään esille vammaispalvelulain kuulemisten yhteydessä, jolloin on laajemmin taustoitettu Hetan ehdotuksia.
Vammaispalveluiden piiriin pääsy ei saa jäädä liian vaikeaksi
Lakiluonnos on Heta-liiton mukaan liian rajaava siinä, kenellä olisi oikeus vammaispalveluihin, ja miten palveluja voisi käyttää. Lain valmistelussa tulee ottaa vielä paremmin pohjaksi YK:n vammaissopimus ja sen tulkintakäytäntö.
Vammaisen henkilön määritelmä on lakiluonnoksessa liian rajaava, mikä on nostettu esiin Hetan sekä monien muiden lausunnoissa. Ehdotuksessa esimerkiksi edellytetään toimintakyvyn olennaista heikentymistä, jotta henkilö olisi oikeutettu vammaispalveluihin. Heta ja monet muut järjestöt katsovat, että myös lievemmin vammaisilla tulee olla oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin kuten henkilökohtaiseen apuun.
– Laissa ja sen perusteluissa puhutaan liian monessa kohtaa välttämättä tarvittavasta avusta. Koko laki rajaa myönnettävät palvelut vain välttämättömään, mutta välttämättömyys nostetaan uudelleen vaatimukseksi mm. henkilökohtaisessa avussa. Toinen huolestuttava piirre on tavanomaisuuden edellytys. Apua voisi saada vain tavanomaiseen elämään ja tavanomaisiin harrastuksiin. Se johtaisi vammaisen henkilön elämänvalintojen supistamiseen, koska viranhaltija voisi mielivaltaisesti päättää esimerkiksi siitä, mikä harrastus on hänen mielestään tavanomaista ja mikä ei. Vammaispalvelun ei pitäisi lainkaan voida arvottaa harrastuksia, vaan pelkästään päättää siitä, miten paljon apua vammainen henkilö ylipäätään tarvitsee harrastamiseen, Maija Aatelo kommentoi.
Työnantajamallissa korjattavia yksityiskohtia
Heta-liiton lausunnossa esitetään useita muutoksia ja lisäyksiä työnantajamallin yksityiskohtiin. Heta katsoo, että kulut tulee korvata siten, ettei työnantajan tarvitse käyttää maksuihin ensin omia varojaan. Työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus käyttää muuta kuin hyvinvointialueen osoittamaa palkkahallintoa.
– Henkilökohtaista apua käyttävät vammaiset henkilöt ovat suurelta osin työkyvyttömyyseläkkeellä. Se on keskimäärin huomattavasti pienempi (1163 €/kk) kuin vanhuuseläke (1846 €/kk) tai ansiotulo (palkansaajien mediaanipalkka oli 3217 €/kk vuonna 2020). Uudessa laissa pitää varmistaa, ettei esimerkiksi eläkkeestä säästetyn lomamatkan toteutuminen vaarannu tai esty sen vuoksi, että avustajan matkakulut pitäisi ensin maksaa itse ja kunta, jatkossa hyvinvointialue, korvaisi kulut vasta jälkikäteen kuitteja vastaan, sanoo Maija Aatelo.
Lakiin tarvitaan ehdotettua tiukempi kirjaus hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää apua avustajan poissaolotilanteisiin. Lisäksi Hetan lausunnossa on otettu esiin muun muassa työnantajamallin ohjaus ja neuvonta, työehtosopimuksen mukaisten kulujen korvaaminen sekä tarve vastuuvakuutuksille.
Lakimuutos ja siirtymäaika eivät saa tarkoittaa päätösten perusteetonta muuttamista
Lakimuutoksessa olisi kahden vuoden siirtymäaika. Heta-liitto ehdottaa tätä pidennettäväksi kolmeen vuoteen. Päätösten muuttaminen vastaamaan uutta lakia ei saa tarkoittaa, että palveluihin voisi tehdä muita, lakiin perustumattomia muutoksia.
Heta-liitto katsoo, että oikeusturvakysymyksiä tulee käsitellä omana kokonaisuutena, jossa etsitään ratkaisuja esimerkiksi nykyisen oikaisuvaatimuskäytännön ongelmiin. Oikeusturvan saaminen kestää nykyisellään aivan liian pitkään.
Hetan lausunto PDF
Hetan lausunto DOCX
Lähteet: