Apuvälinemessut Helsingin Messukeskuksessa
Julkaistu
Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 11.–13.5.2022 Apuvälinemessut. Messuille mahtui paljon mielenkiintoista ohjelmaa sekä hyviä kohtaamisia.
Apuvälinemessut on järjestetty perinteisesti kahden vuoden välein Tampereella, ja tapahtumalla on jo 30 vuoden mittainen historia. Tällä kertaa messut järjestettiin poikkeuksellisesti Helsingissä ja myös eri vuodenaikaan kuin yleensä. Itse osallistuin tapahtumaan ensimmäistä kertaa.
Ympäri messualuetta tapahtui monenlaista. Oli muun muassa apuvälinerata, erilaisien hoitojen (kuten huippukylmähoito ja lymfa) ja apuvälineiden testailua, pimeä kahvila sekä tietenkin monien yritysten, palveluiden ja järjestöjen esittelyä osastoilla.
Paralympiakomiten järjestämän Liikuntamaan alueella pääsi kokeilemaan jos jonkinlaista lajia – itse testasin keilaamista ilman näköaistia ja suuntavaisto sotkettuna. Ei muuten ollut helppoa!
Messuilla riitti mielenkiintoista ohjelmaa
Apuvälimessuilla riitti ohjelmaa eri lavoilla ja osastoilla, minkä lisäksi Henkilökohtaisen avun päivät järjestettiin Messukeskuksessa samaan aikaan. Näin ollen oli mahdotonta seurata läheskään kaikkea sitä ohjelmaa, mitä olisi tahtonut.
Onneksi ehdin kuitenkin kuulla monta mielenkiintoista puhetta. Yhden niistä pitivät Atso Ahonen ja Anni Kyröläinen Riesa Consultativesta, joka on esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen keskittynyt yritys. Esteettömyys on ajankohtainen ja paljon esillä oleva aihe juuri tänään, kun vietetään Kansainvälistä esteettömyys- ja saavutettavuuspäivää.
Atso ja Anni kertoivat konsultointityöstään, jota he tekevät sellaisille yrityksille, jotka haluavat kehittää esteettömyyttään. Lisäksi he totesivat, että he haluavat olla edistämässä yhdenvertaista työelämää myös omassa yrityksessään. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Riesan kuudesta työntekijästä neljä käyttää pyörätuolia.
Anni kertoi eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan sellaiset yritykset, jotka olivat kirjanneet strategiaansa vammaisten henkilöiden palkkaamisen, olivat seurantajakson aikana palkanneet 3,4 kertaa muita todennäköisemmin vammaisia henkilöitä. On siis merkityksellistä, että näihin asioihin kiinnitetään ihan tarkoituksella ja tavoitteellisesti huomiota työpaikoilla.
Tässä kohtaa ilahduin miettiessäni, että myös Heta-liitossa työskentelee sekä vammaisia että vammattomia, ja pyrimme myös rekrytoinneissamme edistämään yhdenvertaista työelämää. Haluamme myös rohkaista kaikkia jäseniämme työnhaussa, minkä vuoksi olemme avanneet Tietopankkiimme osion, jossa kerrotaan vinkkejä työllistymisen tueksi. Vinkkejä pääset lukemaan täältä.
Esteetön matkailu on mahdollista (ja ihanaa)
Apuvälinemessuilla kuultiin monia esteettömään matkailuun liittyviä puheenvuoroja, ja luonnollisesti kaikki alan toimijat iloitsivat siitä, että vihdoin ihmiset taas matkustavat niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmari piti useita puheenvuoroja ja painotti moneen otteeseen, että esteetön matkailu on mahdollista – sekä tietenkin myös ihanaa.
– Esteettömän matkailun innostaja on lempitittelini, totesi Sanna.
Ja innostaja hän todella on! Olen oppinut esteettömästä matkailusta vuosien varrella Sannalta enemmän kuin keneltäkään muulta. Näillä messuillakin oivalsin taas uutta esteettömästä matkailusta ja apuvälineiden käytöstä matkoilla. Yksi tärkeä muistutus oli se, että omien apuvälineiden kuljettamisesta ei peritä lisämaksuja lentoyhtiöillä.
Esteetön matkailu koskettaa tavalla tai toisella isoa osaa ihmisistä ainakin jossain vaiheessa elämää, joten kyse ei ole pienen vähemmistön asiasta. Aiheeseen liittyy paljon erilaisia näkökulmia ja huomioitavia asioita etenkin silloin, kun matkustaa henkilökohtaisen avustajan kanssa. Esiin nousi myös se, että Heta-liiton jäsenyydestä on hyötyä matkoilla, koska jäsenyys mahdollistaa avustajien työaikajoustot matkoilla.
Useita puheenvuoroja piti myös Elämys Cruisesin Petri Sirén, jolla on takanaan 124 risteilyn kokemus maailman meriltä. Risteilyt ovat useimmiten hyvinkin esteetön tapa matkustaa, joten mikäli joku pohtii, uskaltaisiko lähteä (mahdollisesti ihan ensimmäistä kertaa) ulkomaille apuvälineen käyttäjänä, on risteily helppo, matalan kynnyksen vaihtoehto. Risteilyllä on myös mahdollisuus päästä näkemään useita maita/kohteita helposti, ja halutessaan voi osallistua sellaiselle risteilylle, jossa on matkanjohtaja mukana.
Scandicin edustaja puolestaan kertoi hotellien esteettömyydestä, jota on alettu tietoisesti kehittää Scandic-ketjussa vuonna 2003. Ketjulla on tällä hetkellä 159 esteettömyysstandardin lista, ja kaikkien näiden standardien tulee toteutua uusissa hotelleissa. Oli hienoa kuulla ihan konkreettisten esimerkkien kera, että kotimaassakin palveluiden esteettömyyttä huomioidaan jatkuvasti enemmän.
Mistä sitten tietää, minne kannattaa lähteä, jos esteetön matkailu kiinnostaa? Espanja nostettiin messuilla esille yhtenä, positiivisena esimerkkinä. Sinne saa paljon suoria lentoja, ja esteetöntä joukkoliikennettä sekä takseja on hyvin saatavilla. Siellä on myös paljon esteettömyydestä palkittuja kaupunkeja sekä esteettömiä kansallispuistoja, rantoja, viinitiloja, hotelleja ja aktiviteetteja. Myös apuvälineitä on monessa paikassa vuokrattavissa.
Mikäli esteetön matkailu kiinnostaa, kannattaa tutustua esimerkiksi:
esteetonmatka.fi
HAP – Henkilökohtaisen avun paraati
Torstai-iltapäivänä messuosastoilla näkyi monia uteliaita ilmeitä, kun Henkilökohtaisen avun paraati kulki Messukeskuksen läpi viirit ja banderollit heiluen. Neljättä kertaa järjestettävä järjestöjen yhteinen tempaus voitiin järjestää nyt toista kertaa livenä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma puolestaan on järjestetty kokonaan virtuaalisesti koronapandemian vuoksi.
Kulkueen jälkeen alkoi varsinainen ohjelma. Ensin kuultiin Resonaarigroupin musisointia. Muusikot esiintyivät tällä kertaa duona.
Heta-liiton puheenvuoron piti puheenjohtaja Maija Aatelo.
– Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa sellaisen elämän, jonka minä haluan elää. Minun osaltani se tarkoittaa ihan konkreettisesti sitä, että me teemme kiinalaista ruokaa, emmekä siskonmakkarakeittoa, kertoi Maija Aatelo esimerkinomaisesti puheensa alussa.
Hän pohti puheessaan omannäköistä elämää ja sen merkitystä. Palveluihin, joita vammaispalvelu myöntää, liittyy valitettavan paljon sellaisia tilanteita, joissa joku muu arvottaa vammaisen ihmisen elämää. Maija muistutti siitä, miten tärkeää on, että jokainen saa elää niin kuin itse parhaaksi näkee. Jotkut yksilön valinnat ovat hyviä, jotkut ehkä vähemmän hyviä, mutta jokaisella tulee olla oikeus tehdä päätökset omasta elämästään itse.
Muut puheenvuorot pitivät Jari Mönkkönen, Kynnyksen lakimies Mika Välimaa sekä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén.
Kiitos kaikille järjestöille, jotka olivat Hetan kanssa toteuttamassa paraatia!
Hyviä keskusteluita Hetan osastolla
Heta-liitolla oli messuilla myös oma osasto, jossa käytiin hyviä keskusteluita. Osastolla myös pyysimme Hetan jäseniä kertomaan, mitä Hetan jäsenyys heille merkitsee. Alla olevasta kuvasta näet muutamia vastauksia. Vastausten joukossa nostettiin esimerksi avustajien parempi palkka, Hetan lomakkeet, jotka selkiyttävät käytäntöjä, tieto, videot, matkustamisen helpottuminen, turva, lakimiesten tietämys, asiantuntijuus, vertaistuki ja työaikajoustot.
Apuvälinemessuilla oli mielestäni varsin mukava tunnelma, ja erityisen hienoa oli se, että pääsi tapaamaan ihmisiä kasvotusten pitkästä aikaa. Tapasin muun muassa yhden työkavereistani ensimmäistä kertaa livenä vasta näillä messuilla, sillä työskentelemme eri kaupungeista käsin. Oli mukavaa nähdä monta muutakin sellaista ihmistä, joiden kanssa olimme aiemmin olleet yhteydessä vain Teamsin tai sähköpostin välityksellä!
Seuraavan kerran Apuvälinemessut järjestetään 2.–4.11.2023 Tampereen Messukeskuksessa.
Vielä tovi siis saadaan odotella seuraavaa messutapahtumaa. Toivottavasti kuitenkin ehdimme tavata kasvotusten ennen sitä.
Parhain alkukesän terveisin,
Mirka Kallio, Hetan viestinnän asiantuntija