Esteettömyys työelämässä – miksi osaamista hukataan kynnyksiin?
Julkaistu
Millaisia kynnyksiä tämän päivän työelämässä on, ja miten niistä voitaisiin päästä eroon?
Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestettiin syys-lokakuun taitteessa kaksipäiväinen Hyvin sanottu -keskustelufestivaali, jossa käytiin monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluita tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista.
Hämeenlinnan vammaisneuvosto isännöi keskustelua työelämän esteettömyydestä otsikolla: ”Esteettömyys työelämässä – miksi osaamista hukataan kynnyksiin?”
Tässä artikkelissa minä (Mirka) jaan työelämän esteettömyyteen liittyviä ajatuksia keskustelun pohjalta.
Tietoisuuden lisääminen on tärkeää
Vaikka esteettömyydellä tarkoitetaan usein fyysistä esteettömyyttä, on olemassa myös näkymättömiä esteitä, joista yksi on tietämättömyys. Pelko itselle vierasta asiaa kohtaan saattaa estää vammaisen henkilön palkkaamisen, sillä monilla työnantajilla ei ole minkäänlaista kokemusta vammaisesta henkilöstä työntekijänä. Isoin kynnys työpaikalla ei siis välttämättä aina olekaan fyysinen, vaan se voi myös olla ennakkoluulo.
On myös edelleen paljon tietämättömyyttä siitä, millaista tukea työnantaja voi saada vammaisen henkilön palkkaamiseen. Työnantajan on mahdollista hakea esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytukea, mikäli palkattavan tai töissä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua toiselta työntekijältä.
Lisäksi on paljon muita työllistämisen tukitoimia, kuten palkkatuki. Vammainen henkilö voi siis jäädä palkkaamatta vain tiedon puutteen vuoksi – työnantaja ajattelee, että palkkaamiseen ei ole resursseja, vaikka kyse olisi siitä, että hän ei tiedä olemassa olevista resursseista ja tukitoimista tarpeeksi. Tämän vuoksi tarvitaan edelleen paljon tietoisuuden lisäämistä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomea edistämään vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksia ja työmarkkinaosallisuutta. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu, sillä suuri osa vammaisista henkilöistä on edelleen työelämän ulkopuolella.
Ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat vastikään julkaisseet käsikirjan vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi ja oikeuksien vahvistamiseksi työelämässä.
Lue täällä: Suuntana vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus työelämässä.
Käsikirjan tavoitteena on tukea työnantajia sekä KELAn, TE-toimistojen ja vammaispalvelujen asiantuntijoita vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä. Siinä on paljon hyvää tietoa myös työnantajille.
Annetaan jokaiselle mahdollisuus
Perinteisesti on ajateltu, että vammaiset henkilöt siirtyvät koulun penkiltä suoraan eläkkeelle. Tällainen asenteellisuus vaikuttaa väkisinkin negatiivisesti vammaisen nuoren käsitykseen omasta itsestä. Jos ympärillä olevat aikuiset eivät kannusta lasta tai nuorta, niin miten hän oppii luottamaan itseensä ja omaan pärjäämiseensä? On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden kokeilla siipiään työelämässä. Monet vammaiset henkilöt pystyvät kyllä suoriutumaan työssä, kunhan saavat tarvittavat apuvälineet siihen.
Jotta jokainen vammainen henkilö voisi jo pienestä pitäen uskoa potentiaaliinsa, tarvitaan myös paljon enemmän vammaisia henkilöitä esikuviksi yhteiskunnan näkyville paikoille. Jos vammaiset lapset näkisivät enemmän kaltaisiaan esimerkiksi televisiossa, lehdissä tai vaikka mukana politiikassa, kasvaisivat he jo pienestä pitäen näkemään, miten monet asiat ovat heillekin mahdollisia.
Tällä hetkellä vammaiset henkilöt ovat näkyvillä liian usein vain sellaisissa tilanteissa, joissa he kertovat omasta vammastaan. Sillä on suuri merkitys, millaisessa kontekstissa ihmiset ovat näkyvillä yhteiskunnassa.
On myös tärkeää, että vammaiselta henkilöltä ei edellytetä superosaamista, jotta hänet voidaan palkata. Monet vammaiset henkilöt kokevat, että heidän pitää todistella kelpaavuuttaan ja kompensoivat vammaisuuttaan esimerkiksi ylisuorittamisella, mikä helposti uuvuttaa kenet tahansa ihmisen. Keneltäkään ei pidä vaatia yli-inhimillistä suoriutumista, vaan päinvastoin tukea jokaista työskentelemään oman jaksamisensa ja terveydentilansa sallimissa puitteissa.
Lisää joustoa työelämään
Työkyky vaihtelee elämän aikana kaikilla, ei pelkästään vammaisilla henkilöillä. Työelämään kaivattaisiin siis kautta linjan lisää joustoa! Korona-aika näytti, että esimerkiksi etätyö voidaan monilla työpaikoilla ottaa pysyväksi käytännöksi. Ei ole mitään hyvää syytä pitää kiinni vanhoista käytännöistä vain siksi, että on aina ennenkin toimittu tietyllä tavalla. Maailma muuttuu, mikä kannattaisi nähdä työpaikoilla mahdollisuutena eikä uhkana.
Täytyykö kaikkien työntekijöiden esimerkiksi tehdä tietty määrä tunteja viikossa? Voidaanko toimenkuvia mukauttaa? On monia tapoja tehdä työelämästä joustavampaa ja käytännöistä vähemmän syrjiviä, jotta mahdollisimman moni pääsee mukaan työelämään.
Esteettömyys on vastuullisuutta
Vastuullisuus on yritysmaailmassa jatkuvasti nouseva trendi, mutta esteettömyyttä ja saavutettavuutta ei aina sisällytetä vastuullisuusstrategioihin. Tähän tarvitaan muutosta! Tässä me voimme järjestöinä olla eturintamassa näyttämässä esimerkkiä. Tällä hetkellä esteettömyys on vielä valitettavasti asia, jolla voi erottautua positiivisesti – olkoon tavoitteemme se, että jonain päivänä kyse on kaikille yrityksille ja yhteisöille itsestäänselvyydestä, eikä keinosta näyttää hyvää esimerkkiä.
P.S. Jos kaipaat itse boostia omaan työnhakuusi, voit tutustua Hetan Tietopankissa vähitellen täydentyvään artikkelikokonaisuuteen, jossa on vinkkejä työnhakun tueksi.
Mirka Kallio
Hetan viestinnän asiantuntija