Yle kertoo henkilökohtaisen avun ongelmista Jyväskylässä 

Julkaistu

Ylen esiin tuomia tilanteita on Heta-liiton tietojen mukaan muillakin paikkakunnilla

Ylen MOT-ohjelma käsittelee henkilökohtaisen avun työnantajamallin ongelmia Jyväskylässä.
Asiaa käsittelevä jakso on katsottavissa Yle Areenassa.

Lisäksi Yle on julkaissut kaksi uutisjuttua nettisivuillaan.

Lue ensimmäinen artikkeli Ylen sivuilta.
Lue toinen artikkeli Ylen sivuilta.

Ylen saamien tietojen mukaan Jyväskylässä on painostettu vammaisia henkilöitä työnantajiksi. Myönnettyä henkilökohtaista apua ei ole välttämättä toteutettu lainkaan, jos henkilö ei ole suostunut työnantajamallin käyttöön. Lisäksi MOT:n selvitys osoittaa, että Jyväskylän päätöksistä keskimääräistä suurempi osa muuttuu hallinto-oikeuteen valitettaessa. Tämä viittaa siihen, että kunnan päätöksenteossa rajat pidetään liian tiukalla henkilökohtaista apua myönnettäessä. 

Heta-liiton tietojen mukaan Jyväskylä ei ole ainoa paikkakunta, jossa on vastaavia ongelmia. Jyväskylän asiat ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana korostuneet myös Heta-liiton neuvontapalvelussa ja jäsenpalveluissa. Jyväskylässä on myös muita pitkäaikaisia ongelmia muun muassa työterveyshuollon kulujen korvaamisessa. 

Ongelmat tulee korjata heti

Vaikka uutta vammaispalvelulakia tehdään parhaillaan, ja palvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueille, tulee henkilökohtaisen avun ongelmat korjata viipymättä. Erityisen ongelmallista on, jos apua ei järjestetä lainkaan, kuten ohjelmassa haastatellulle perheelle on käynyt. Ei ole poissuljettua, että kyse voi olla jopa virkarikoksista, jos kunta tarkoituksellisesti jättää myönnetyt palvelut toteuttamatta. 

Kuten ohjelmassa todetaan, kunnalla on oikeus tehdä päätös siitä, millä tavalla palvelu järjestetään. Tämä on usein kunnissa ymmärretty niin, että kunta voi vapaasti valita henkilökohtaisen avun järjestämistavan.  Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan päätöksessä tulee ottaa huomioon lainsäädäntö ja asiakkaan yksilöllinen tilanne. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on vammaispalvelulain mukaan otettava muun muassa huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan. Lisäksi asiassa tulee ottaa huomioon asiakkaan etu siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään.  

Ratkaisuja sekä lainsäädäntöä että käytäntöjä kehittämällä

Työnantajamalli on erittäin tärkeä vammaispalveluiden järjestämistapa, jossa on lukuisia hyviä puolia. YK:n vammaissopimus edellyttää yksilöllisten palvelujen järjestämistä, ja työnantajamalli tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisempään apuun. Vammaispalvelulakia tulee kuitenkin kehittää niin, että työnantajamalliin ei enää ole mahdollista pakottaa ketään, ja että työnantajaksi ryhtyvällä on käytännön mahdollisuudet toimia hyvänä ja vastuullisena työnantajana. Lisäksi tulee varmistaa, että kaikkien järjestämistapojen mukaiset palvelut ovat toimivia ja mahdollistavat yksilöllisen elämän. 

Työnantajien neuvonnan tulee olla sisällöltään riittävää ja oikeaa, ja neuvontakanavien tulee olla toimivia. Tämä tarkoittaa, että työnantajien ohjaukseen ja muihin palveluihin tulee myös kohdentaa riittävät resurssit. Mahdolliset epäkohdat tulee myös korjata ja hyvittää asiakkaille aiheutuneet vahingot. Heta-liitto on ottanut muun ohella näihin kysymyksiin kantaa vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä.