YK:n vammaisoikeuskomitea antoi Suomelle suosituksia määräaikaisraportissaan 

Julkaistu

Vammaisoikeuskomitea oli yleisesti hyvin huolissaan Suomen vammaispolitiikan suunnasta ja tehdyistä leikkauksista. 

YK:n vammaisoikeuskomitea käsitteli Suomen vammaispoliittista tilannetta ja vammaissopimuksen toimeenpanoa elokuussa Genevessä järjestetyssä kuulemisessa. Komitea julkisti loppupäätelmänsä ja suosituksensa 3.9. Heta-liitto on ollut vaikuttamassa asiaan osallistumalla Vammaisfoorumin rinnakkaisraportin valmisteluun henkilökohtaisen avun ja itsenäistä elämää koskevan 19 artiklan osalta.  

Henkilökohtaisen avun tulee kunnioittaa itsemääräämisoikeutta 

 
Komitean kuulemisessa käsiteltiin mm. hyvinvointialueiden aikarajoituksia henkilökohtaisen avun käytölle. Suosituksissa katsotaan, että henkilökohtaisen avun tulee kunnioittaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta sekä mahdollistaa hänen määräysvaltansa avun suhteen. 

Kotiin annettavien palvelujen ja henkilökohtaisen avun tulee olla maksuttomia, eivätkä palvelut saa sisältää ikärajoja ja jonotuslistoja. Lisäksi tulee taata palveluiden yhdenvertaisuus eri hyvinvointialueilla sekä suhteessa siihen, järjestetäänkö palvelu vammaispalvelulain vai sosiaalihuoltolain nojalla. Komitean kuulemisessa keskusteltiin mm. hyvinvointialueiden soveltamisohjeista ja vaihtelevista käytännöistä. 

Suositusten lopussa komitea kiinnittää erityisesti huomiota mm. artikla 19 vaatimiin kiireellisiin toimenpiteisiin.  

Henkilökohtaisen avun kartoitusten on turvattava yksityiselämän suoja 

 
Kuulemisessa käsiteltiin vammaisjärjestöjen esiin nostamana henkilökohtaisen avun kotikartoituksia. Komitea katsoo, että Suomen on taattava yksityiselämän kunnioittaminen myös henkilökohtaisen avun ja muiden palvelujen tarvetta arvioitaessa. Vammaisille ihmisille tulee tarjota tietoa menettelyistä, joilla yksityiselämän loukkauksiin voi puuttua. 

Uuden vammaispalvelulain soveltamisala tarkastelussa 
 

Komitea katsoo, että vammaispalvelulain 2 §:n eli soveltamisalan tulee mahdollistaa pääsy kaikkiin vammaissopimuksen mukaisiin oikeuksiin. Lisäksi on taattava yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä, sovelletaanko vammaiseen henkilöön vammaispalvelulakia vai sosiaalihuoltolakia. Vammaispalvelulain soveltamisala mahdollistaa tällä hetkellä sen, että esimerkiksi henkilökohtaista apua pyritään perusteetta korvaamaan sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla.  

Komitean mukaan Suomen ei tule säätää ns. elämänvaihemallia vammaispalvelulakiin. Elämänvaihemallin on tarkoitus rajata varsinkin ikääntyneiden oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Hallituksen on tarkoitus antaa asiasta esitys eduskunnalle nyt tänä syksynä. 

Laitosten ja laitosmaisten järjestelyjen purkaminen 

Suomessa on keskitytty pitkälti laitosten purkuun eikä ole puututtu muihin laitosmaisiin järjestelyihin vammaisten palveluissa. Kuulemisessa komitea puuttui esimerkiksi Suomen väärään käsitykseen siitä, että ryhmäkodit olisivat itsenäisen elämän muoto. Komitean mukaan tarvittaisiin laitosten ja laitosmaisten järjestelyjen purkuun keskittyvä strategia (”deinstitutionalisaatiostrategia”), joka kattaisi esim. nykyiset asumisyksiköt.  

Suomen toimenpiteet itsenäisen elämän ja osallisuuden turvaamisessa ovat komitean mukaan tähän mennessä olleet riittämättömiä. Heta-liitto on nostanut esiin esimerkiksi sitä, millä tavalla rajoitukset henkilökohtaisen avun sisältöön ja kotihoidon suosiminen johtavat itsenäisen elämän periaatteen vastaiseen laitosmaiseen toimintaan. Vammaisoikeuskomitea vahvisti nyt, että rajoitukset henkilökohtaisen avun käyttöön ovat osa laitoskulttuuria, josta tulee päästä eroon. 

Leikkaukset ja järjestöjen rahoitus  

Vammaisoikeuskomitea oli yleisesti hyvin huolissaan Suomen vammaispolitiikan suunnasta ja tehdyistä leikkauksista. Komitea vaatii perumaan vammaisten henkilöiden oikeuksiin tehdyt heikennykset. Jo tehtyjä järjestöjen rahoitusta heikentäviä päätöksiä on kompensoitava ja vammaisjärjestöille on turvattava riittävä rahoitus, jotta ne voivat osallistua täysimääräisesti yleissopimuksen täytäntöönpanoon. 

Raportissa käsitellään lukuisia muita myös henkilökohtaiseen apuun vaikuttavia aiheita. Suosituksissa huomioitiin mm. oikeuskäsittelyiden hitaus, vammaisjärjestöjen rahoitus ja itsemääräämisoikeuslainsäädännön hidas eteneminen.  

Määräaikaisraporttiin voi tutusta täällä. 

Asiasta on kerrottu myös Ihmisoikeuskeskuksen nettisivuilla. 

Täällä voit lukea Vammaisfoorumin uutisen rinnakkaisraportista. 

Täällä voit lukea Vammaisfoorumin nostoja YK:n vammaisoikeuksien komitean suosituksista.