Vammaisten henkilökohtaisessa avussa on paljon korjattavaa
Julkaistu
Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen ja Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja Marja Kaitaniemi (HS 4.10.2021) nostivat esiin ilman henkilökohtaista apua jääneen opiskelijan tapauksen, joka surullisella tavalla kuvaa vammaisten henkilökohtaisen avun esteitä.
Lue Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus täältä.
Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka ja yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson (HS 6.10.21) toteavat aivan oikein, että henkilökohtaista apua käyttävien vammaisten ihmisten pitää kyetä ilmaisemaan ja määrittelemään omaa tahtoaan. Näin erityisesti, kun vammainen toimii avustajansa työnantajana.
Miten ihmisen olisi mahdollista tulla valituksi yliopistoon, ellei hän pysty ilmaisemaan tahtoaan? Voimavaroja on kunnan mukaan vapaa-ajalla, mutta opiskellessa ei. Tällaiset ratkaisut estävät opiskelun ja voivat aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia estäessään vammaisen työllistymisen ja itsenäisen elämän.
Tapaus kuvaa Heta-liiton tietoon tulevia ongelmia, miten oikeus henkilökohtaiseen apuun on kaventunut. Ongelmat liittyvät oikeuskäytännön tuomaan uuteen ulottuvuuteen: voimavarojen arviointi toimintokohtaisesti. On usein ristiriitaista, että henkilöllä katsotaan olevan voimavaroja vapaa-ajan avun käyttöön, mutta ei laajemmin.
Tulkinnat riittävistä voimavaroista ja hyväksyttävistä tavoista ilmaista tahtoaan vaihtelevat kunnasta toiseen mielivaltaisesti. Vammaispalvelulain uudistus tarjoaa mahdollisuuden edistää ja yhtenäistää henkilökohtaisen avun käytäntöjä. Kaavamaisesta ajattelusta pitää päästä eroon, nähdä jokaisen vammaisen henkilön yksilöllinen tilanne ja mahdollistaa osallisuus yhteisössä.
Maija Aatelo
Puheenjohtaja, Heta-liitto
Jukka Sariola
Valtuuston puheenjohtaja, Heta-liitto