YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea otti kantaa
Julkaistu
YK:n vammaisoikeuskomitea otti kantaa henkilökohtaisen avun voimavaraedellytykseen. Nykyisen vammaispalvelulain rajaus todettiin syrjiväksi ja komitea vaatii Suomelta toimia.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea julkisti 7. huhtikuuta 2022 Suomea koskevan ratkaisun vammaisen henkilön henkilökohtaisen avun voimavaraedellytystä koskevassa asiassa. Komitean ratkaisu on merkittävä kannanotto.
Heta-liitto katsoo, että vammaispalvelulain uudistuksessa tulee varmistaa YK:n vammaissopimuksen toteutuminen. Hetassa myös analysoidaan tuoreen ratkaisun merkitystä henkilökohtaisen avun kannalta, sillä ratkaisusta on jo syntynyt erilaisia tulkintoja.
Henkilökohtainen apu omaan asuntoon evättiin
Valituksen tehnyt henkilö oli hakenut henkilökohtaista apua asuakseen itse valitussa asunnossa, mutta hänelle oli myönnetty apua vain kodin ulkopuolisiin toimiin.
Valittaja katsoi vammaissopimuksen artikloissa 5 (tasa-arvo ja yhdenvertaisuus), 14 (henkilön vapaus ja turvallisuus) ja 19 (eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) turvattuja oikeuksia loukatun asettamalla henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytykseksi se, että henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.
Ratkaisussa todetaan Suomen loukanneen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen artiklaa 19 ja artiklan 5 ensimmäistä ja toista kohtaa luettuna erikseen ja yhdessä artiklan 19 kanssa. Suomen tulee nyt muun muassa turvata valituksen tehneelle henkilölle oikeus henkilökohtaisen avun hakemuksen uudelleenkäsittelyyn.
Komitealta suosituksia tilanteen korjaamiseksi
Komitea antoi Suomelle yleisen tason suosituksia velvoittaen toimiin, joilla estetään vastaavat loukkaukset tulevaisuudessa. Henkilökohtaista apua koskevan lainsäädännön ja sen soveltamisen osalta tulee varmistaa, ettei lainsäädäntö tarkoitukseltaan eikä vaikutukseltaan heikennä tai tee tyhjäksi kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden vammaisten henkilöiden kanssa, kun on kyse henkilökohtaisen avun hakemisesta.
Komitea suosittelee erityisesti, että Suomi muuttaa vammaispalvelulakia varmistaakseen, ettei lain voimavarakriteeri, joka perustuu avunsaajan kykyyn määritellä tarvittavan avun sisältö ja toteutustapa, estä itsenäistä elämää henkilöiltä, jotka tarvitsevat tukea päätöksenteossaan.
Vammaisoikeuskomitea edellyttää, että Suomen valtio raportoi komitealle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, mihin toimiin vammaisoikeuskomitean päätöksen johdosta on ryhdytty.
Mitä ratkaisu tarkoittaa vammaispalvelulain uudistuksen kannalta?
Ratkaisu tarkoittaa, että nyt vastikään lausuntokierroksella olleen vammaispalvelulain niin sanottu voimavaraedellytys ja palvelujen kokonaisuus tulee miettiä uudelleen. Henkilökohtaisen avun lainsäädäntö ja myöntämiskäytännöt eivät saa johtaa välilliseen syrjintään.
On myös tärkeää nyt analysoida ratkaisu sellaisten vammaisten henkilöiden kannalta, joilta on evätty riittävä kotiin järjestettävä henkilökohtainen apu sillä perusteella, että henkilö tarvitsee joiltakin osin hoivaa, hoitoa tai valvontaa. Vammaiskomitean ratkaisussa kuvattu syrjivä asetelma koskee tätäkin henkilökohtaisen avun kriteeriä, jota on eri asteisesti toteutettu, vaikka sitä ei ole mainittu laissa.
Lisäksi ratkaisu haastaa yleisemminkin suomalaista palveluasumisjärjestelmää ja ryhmämuotoisen asumisen roolia. Suomen valtio vetosi siihen, että saatavilla on apua palvelutaloissa ja palveluasuminen voidaan järjestää kotiin.
Suomi ei kuitenkaan välttynyt komitean moitteilta vetoamalla siihen, että henkilöllä voisi olla mahdollisuus saada paikka ryhmämuotoisesta asumisesta tai kotiin annettavaa palveluasumista. Kotiin annettava palveluasuminen jäi komitean mukaan teoreettiselle tasolle. Vammaisoikeuskomitea vetosi myös näihin palveluasumista koskeviin huomioihin, kun se totesi Suomen rikkoneen vammaissopimuksen 19 artiklaa.
Heta-liitto on yleisesti ottaen nähnyt tärkeänä, että henkilökohtaisesta avusta tehdään nykyistä joustavampi palvelu, sillä henkilökohtaiseen apuun on kohdistunut liiallisia ja YK:n vammaissopimuksen kanssa ristiriidassa olevia rajoituksia. Heta-liitto on vammaispalvelulain kuulemisessa vuonna 2021 nostanut esiin, että vammaissopimusta koskevaa yleiskommenttia numero 5 ei tule lukea siten, että siinä asetetaan velvollisuuksia ja edellytyksiä vammaiselle henkilölle.
Vammaissopimus ei valtiosopimuksena aseta vammaisille henkilöille velvollisuuksia tai tiettyä roolia henkilökohtaisen avun käyttäjänä. Vammaissopimus sen sijaan velvoittaa sopimusvaltiot edistämään ja tarjoamaan yksilöllistä ja käyttäjälähtöistä palvelua.