Vammaisjärjestöt: vammaisten ihmisten palveluiden maksullisuutta ei tule lisätä
Julkaistu
Järjestöt vaativat, että palveluja myönnettäessä huomioidaan todellisuudessa saatavilla olevat palvelut.
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jolla muutettaisiin jo hyväksytyn uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa. Lisäksi hallitus on ehdottanut, että jatkossa asiakkaan edun arvioinnissa ei enää olisi sallittua huomioida palvelusta aiheutuvia maksuja.
Tämä olisi heikennys, jolla lisätään vammaisille ihmisille tarjottavien palvelujen maksullisuutta. Muutos veisi pohjan esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiselta asumisen tuelta, jos hyvin samanlaiset palvelut voidaan järjestää maksullisina sosiaalihuoltolain nojalla. Maksullisuus kannustaa järjestämään esimerkiksi kotihoitoa, joka ei mahdollista itsenäistä elämää ja osallisuutta.
Ehdotettu ns. suojasäännös eli mahdollisuus jättää asiakasmaksuja perimättä ei turvaa riittävästi vammaisten ihmisten oikeuksia. Säännös on myös liian tulkinnanvarainen ja siksi vaikeasti sovellettavissa. Monelle vähävaraiselle jo nykyiset asiakasmaksut ovat suuri ongelma. Maksullisuus ajaisi myös keskituloisia vammaisia ihmisiä köyhyyteen, sillä palveluiden tarve on pitkäaikaista, usein elämänmittaista.
Hallituksen esityksen mukaan sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden saatavuus ei saa jatkossa vaikuttaa siihen, järjestetäänkö henkilölle vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Tämä voi johtaa siihen, että vammaiset ihmiset jäävät välitilaan ilman apua. Lakiehdotus voi vaarantaa vammaisten ihmisten arkea ja perusturvallisuutta merkittävästi.
Esimerkiksi oikeuskansleri ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat jo lausuntokierroksella esittäneet kriittisiä lausuntoja ehdotuksesta, eikä esitys ole olennaisesti muuttunut. Eduskuntakäsittelyssä esitystä tulee muuttaa turvaamaan vammaisten ihmisten palvelujen maksuttomuus ja vammaisoikeuksien toteutuminen.
Funktionshinderorganisationerna: Öka inte avgifterna för funktionshinderservice
Organisationerna kräver att den verkliga tillgången till tjänster beaktas när service beviljas.
Riksdagen behandlar som bäst regeringens förslag om ändringar i tillämpningsområdet för den redan godkända nya lagen om funktionshinderservice. I förslaget ingår också att man i framtiden inte längre ska beakta tjänsternas eventuella avgifter vid bedömningen av klientens intresse.
Detta skulle vara en försämring som leder till att allt fler tjänster för personer med funktionsnedsättning blir avgiftsbelagda. Ändringen skulle undergräva till exempel stöd för boende enligt den nya funktionshinderlagen, om mycket liknande tjänster kan ordnas som avgiftsbelagda tjänster enligt socialvårdslagen. Till exempel kunde välfärdsområdena sporras att erbjuda avgiftsbelagd hemtjänst trots att den serviceformen inte möjliggör ett självständigt liv och delaktighet.
Den föreslagna så kallade skyddsbestämmelsen, det vill säga möjligheten att avstå från att ta ut klientavgifter, tryggar inte tillräckligt rättigheterna för personer med funktionsnedsättning. Skyddsbestämmelsen öppnar också upp för tolkningar och är därför svår att tillämpa. För många låginkomsttagare är de nuvarande klientavgifterna redan ett stort problem. Styrningen till de avgiftsbelagda tjänsterna skulle öka fattigdomen bland medelinkomsttagare, eftersom behovet av tjänster är långvarigt och behövs hela livet.
Enligt regeringens förslag ska tillgången, alltså att tjänsterna i socialvårdslagen faktiskt finns tillhanda, inte avgöra om en person får tjänster enligt funktionshinderlagen i framtiden. Det kan leda till att personer med funktionsnedsättning hamnar i ett mellanläge där de inte får hjälp av någondera lagen. Lagförslaget kan därför äventyra vardagen och grundtryggheten för personer med funktionsnedsättning avsevärt.
Även om bland annat Justitiekanslern och Diskrimineringsombudsmannen under remissrundan gav kritiska utlåtanden om förslaget, har det inte ändrats väsentligt. Vid riksdagsbehandlingen bör förslaget ändras så att avgiftsfria tjänster för personer med funktionsnedsättning säkerställs och deras rättigheter tryggas.
Allekirjoittajat / Undertecknare:
ADHD-liitto ry
Aivovammaliitto ry
Autismiliitto ry
Epilepsialiitto ry
FDUV rf
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Hengitystuki ry
Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kuuloliitto ry
Kynnys ry
Lihastautiliitto ry
Neuroliitto ry
Näkövammaisten liitto ry
SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
Suomen CP-liitto ry
Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry