Usein kysyttyjä kysymyksiä kompensaatioerästä
Julkaistu
Tällä työehtosopimuskaudella työntekijöille maksetaan joulukuussa 2023 kompensaatioerä. Kompensaatioerän maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2023, ja että hän on erää maksettaessa palkanmaksun piirissä.
Kokoaikaista työtä tekevälle työntekijälle maksetaan 400 euron kompensaatioerä 15.12.2023, tai sen jälkeisenä lähimpänä työpaikan normaalina palkanmaksupäivänä. Osa-aikaiselle, kiinteää työaikaa tekevälle työntekijälle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa ajanjaksolta 1.11.–30.11.2023. Vaihtelevaa työaikaa tekeviltä työaika lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona väliltä 1.8.–31.10.2023.
Heta-liitto on julkaissut 26.10.2023 tiedotteen kompensaatioerään liittyen. Tiedotteen löydät täältä. Kompensaatioerä on herättänyt paljon kysymyksiä, joten tässä uutisessa vastaamme useimmin esitettyihin kysymyksiin kompensaatioerään liittyen.
K: Miksi erän nimi on kompensaatioerä?
V: Erä kompensoi eli korvaa työntekijöille sitä, että sopimuskauden palkkoja muutoin tarkistetaan vasta vuoden 2024 alussa. Palkkojen tarkistus tehdään samaan aikaan palkkaryhmäuudistuksen kanssa. Tämän takia erän nimi on kompensaatioerä. Kompensaatioerä ei korota työntekijälle maksettavaa henkilökohtaista tuntipalkkaa, eikä sillä ole vaikutusta vähimmäispalkkoihin, lisiin tai korvauksiin.
K: Milloin kompensaatioerä maksetaan?
V: Työehtosopimuksen määräyksen mukaan kompensaatioerä maksetaan ”15.12.2023, tai sen jälkeisenä lähimpänä työpaikan normaalina palkanmaksupäivänä.” Kompensaatioerän maksuaikataulussa ilmeni teknisiä haasteita, joita selvitettiin viime viikolla. Useiden työnantajamallilla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien palkkahallintoa hoitava yritys Oima Oy on kertonut Heta-liitolle viime perjantaina, että kompensaatioerä pystyttäisiin teknisistä haasteita huolimatta maksamaan avustajille työehtosopimuksen maksuaikataulussa.
K: Kuka kompensaatioerän maksaa, Heta-liitto vai hyvinvointialue?
V: Kun henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla, hyvinvointialue korvaa vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien työehtosopimuksen mukaiset palkkakulut. Näin ollen hyvinvointialue maksaa myös työntekijöiden kompensaatioerän.
K: Tarvitseeko työnantajan laskea työntekijä kompensaatioerän määrä itse tai erikseen hakea kompensaatioerän maksamista hyvinvointialueelta? Vai laskeeko ja maksaako hyvinvointialue erän automaattisesti työntekijöille?
V: Lähtökohtaisesti työnantajan ei tarvitse laskea kompensaatioerää itse tai hakea sen maksamista hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueiden (ml. Helsingin kaupungin) tulisi laskea ja maksaa työntekijöiden kompensaatioerät oma-aloitteisesti. Työntekijän on kuitenkin hyvä tarkistaa palkkalaskelmasta, että kompensaatioerä on maksettu oikean suuruisena ja oikeana päivänä.
K: Voiko hyvinvointialue kieltäytyä maksamasta työntekijälle kompensaatioerää?
V: Heta-liiton ja JHL:n solmima henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus, joka sisältää määräyksen kompensaatioerästä, sitoo hyvinvointialueita. Jos kompensaatioerän maksamisen edellytykset työntekijän osalta täyttyvät, hyvinvointialue ei voi kieltäytyä maksamasta kompensaatioerää.
K: Maksetaanko kompensaatioerä myös sijaiselle?
V: Kompensaatioerä maksetaan työntekijälle siitä riippumatta, onko hänen työsuhteensa toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Myös toisen työntekijän sijaisena toimiva työntekijä voi siis saada kompensaatioerän.
K: Saako osa-aikainen työntekijä ollenkaan kompensaatioerää?
V: Maksamisen edellytysten täyttyessä kyllä. Osa-aikaisen työntekijän kompensaatioerän suuruuteen vaikuttaa tehtyjen työtuntien määrä sekä se, onko osa-aikaisella työntekijällä kiinteä vai vaihteleva työaika.
Työehtosopimuksen mukainen täysi työaika on 40 tuntia viikossa. Osa-aikaiselle työntekijälle, jolla on kiinteä työaika, maksettavan kompensaatioerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa (työntekijän viikkotyöaika : 40 h) * 400 euroa. Jos kiinteää työaikaa tekevän työntekijän kanssa on esim. sovittu lisätyön tekemisestä, osa-aikaisuutta tarkastellaan marraskuun 2023 tilanteen perusteella.
Mikäli osa-aikaisen työntekijän palkasta on sovittu kuukausitasolla, kompensaatioerän suuruus voidaan laskea seuraavasti: ((työntekijän kuukausityöaika : 4,35) : 40 h) * 400 euroa.
Mikäli osa-aikaisella työntekijällä on vaihteleva työaika, työaika lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona väliltä 1.8.–31.10.2023.
K: Jos vakituinen osa-aikainen työntekijä on aloittanut yhdenjaksoisessa työsuhteessa 30.10.2023, saako hän kompensaatioerän?
V: Kompensaatioerän maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2023, ja että hän on palkanmaksun piirissä. Kun työntekijän työsuhde on alkanut 30.10.2023, työntekijä on oikeutettu kompensaatioerään, mikäli erän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
K: Paljonko työntekijän kompensaatioerän suuruus on, jos työntekijällä on kiinteä työaika 35 tuntia viikossa?
V: Täyden kompensaatioerän suuruus on 400 euroa. Osa-aikaiselle työntekijälle, jonka työaika ei vaihtele, maksettavan kompensaatioerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Työehtosopimuksen mukainen täysi työaika on 40 tuntia viikossa. Jos työntekijän kiinteä työaika on 35 tuntia viikossa, lasketan kompensaatioerä seuraavasti: (35 h : 40 h) * 400 euroa = 350 euroa.
K: Miten pyöristyssäännöt menevät kompensaatioerää laskettaessa?
V: Kompensaatioerää laskettaessa pyöristys tehdään vasta laskun lopussa kahden desimaalin tarkkuuteen eli kompensaatioerää laskettaessa ei tehdä välipyöristyksiä kesken laskutoimituksen. Esimerkiksi jos työntekijän työaika on 50 h/kk, kompensaatioerän suuruus on: ((50 h : 4,35) : 40 h) * 400 euroa = 114,9425… euroa = 114,94 euroa.
Kompensaatioerän laskenta tehdään siis ilman välipyöristyksiä niin, että vasta lopullinen kompensaatioerän määrä pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. Heta-liiton ja JHL:n välillä on yhteisymmärrys tämän pyöristystavan käyttämisestä.
Heta-liiton aikaisemmin julkaisemassa kompensaatioerää koskevassa tiedotteessa on esimerkissä 2 laskettu työntekijä B:n kompensaatioerän suuruus väärin niin, että esimerkissä on tehty välipyöristys kesken laskun. Oikea kompensaatioerä työntekijä B:lle olisi esimerkissä 183,91 euroa.
K: Mikä on kompensaatioerän yhteydessä esiin tullut jakaja 4,35?
V: Työehtosopimuksen mukainen täysi työaika on 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksessa ei ole kuitenkaan erikseen määritelty sitä, milloin työntekijän työsuhde on kokoaikainen silloin, jos hänen työajastaan on sovittu kuukausitasolla. Jos työntekijän työaika on sovittu kuukausitasolla, kompensaatioerän laskemiseen voidaan hyödyntää työehtosopimuksen luvussa 6.4. olevaa laskentaohjetta niin, että kompensaatioerän suuruus lasketaan seuraavasti: ((työntekijän kuukausityöaika : 4,35) : 40 h) * 400 euroa. Tässä luku 4,35 on kuukauden keskimääräinen viikkomäärä kalenterivuoden aikana.
K: Miten kompensaatioerän suuruus lasketaan, jos työntekijän työaika vaihtelee? Kesäisin työntekijä työskentelee 40 tuntia viikossa, mutta talviaikaan vain 20 tuntia viikossa?
V: Kompensaatioerän suuruus riippuu työntekijän työajasta. Vaihtelevaa työaikaa tekevillä työntekijöillä kompensaatioerän suuruus perustuu työaikaan, joka on kolmen kuukauden työajan keskiarvo. Keskiarvo lasketaan elokuun, syyskuun ja lokakuun 2023 työajasta. Jos työntekijä on elokuussa työskennellyt esimerkiksi 40 tuntia viikossa ja syyskuussa ja lokakuussa 20 tuntia viikossa, lasketaan hänen keskimääräinen työaikansa näistä. Työajan lisäksi laskennassa huomioidaan työssäolon veroinen aika, esimerkiksi työntekijän vuosilomapäivät.
K: Maksetaanko työntekijälle kompensaatioerä, jos vaihtelevaa työaikaa tekevä työntekijä on ollut sairauslomalla koko tarkastelujakson ajan (elokuu-lokakuu), eikä hänelle ole kertynyt lainkaan työtunteja?
V: Kompensaatioerää laskettaessa huomioidaan myös työntekijän työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroinen aika on määritelty vuosilomalaissa 7 §:ssä. Sairauspoissaolojen osalta työssäolon veroisen ajan laskemiseen vaikuttaa se, onko työntekijä vuosiloman määräytymisen osalta 14 päivän vai 35 tunnin säännön piirissä.
Jos työntekijä on 14 päivän säännön piirissä, työssäolon veroisena aikana pidetään enintään 75 työpäivää, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi. Jos työntekijä on 35 tunnin säännön piirissä, työssäolon veroisena aikana pidetään enintään 105 kalenteripäivän jaksoa.
Työssäolon veroinen aika huomioidaan kompensaatioerää laskettaessa myös sellaisten työntekijöiden työsuhteiden osalta, joille ei kerry vuosilomaa (ns. vapaaoikeuden piirissä olevat henkilöt).
Mikäli yksittäisessä tapauksessa on epäselvää, onko tällaisen henkilön poissaoloaika työssäolon veroista aikaa vai ei, on asiaa syytä tarkastella työntekijän eduksi.
Sairauslomalla ollut työntekijä on siis lähtökohtaisesti oikeutettu kompensaatioerään edellä mainitut työssäolon veroiset ajat huomioiden, jos kompensaatioerän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
K: Maksetaanko työntekijälle kompensaatioerä, jos hän on sairauslomalla silloin, kun kompensaatioerä tulee maksuun?
Kompensaatioerän maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on kompensaatioerän maksupäivänä palkanmaksun piirissä. Palkanmaksun piirissä oleminen tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että työntekijä tekee työsopimuksen mukaisesti työtä, tai työntekijän poissaolo työstä kompensaatioerän maksuajankohtana on vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa. 26.10. lähetetyssä tiedotteessamme on käsitelty tarkemmin palkanmaksun piiriin kuulumista.
Jos työntekijän sairauspoissaolo on työssäolon veroista aikaa, työntekijällä on oikeus saada kompensaatioerä.