Työnantajaksi 18-vuotiaana

Julkaistu

Avustaja, apulainen, seuralainen, kanssaihminen. Rakkaalla avustajalla on monta nimeä…

Minä ryhdyin työnantajaksi täytettyäni 18 vuotta. Se oli vasta aikuistuvalle, nuorelle naiselle kova paikka. Tiesin, että työnantajuuden myötä vastuita tulee paljon. Koin olevani vastuussa siitä, että pidän työntekijäni perheineen leivässä ja tarjoan heille mahdollisimman mukavan työpaikan. Juuri 18 vuotta täyttäneenä itsenäistyvänä nuorena myös kaikki muu työnantajuuteen liittyvä aiheutti huolta ja stressiä. Olin tehnyt tuohon ikään mennessä muutaman kesän erilaisia kesätöitä, mutta muuten omaa työkokemusta ei ollut. Miten johtaa ihmisiä ja toimia heille työnantajana, kun ei itsekään kovin hyvin tunne työelämän saloja?

Koen, että avustajan työnantajaksi ryhtyvät nuoret tarvitsevat aivan erityistä tukea johtajaksi ja työnantajaksi kasvamisen prosessissa. Rooliin liittyy niin paljon uutta, mistä ei välttämättä vielä ole minkäänlaista kokemusta. Pitää omaksua työehtosopimus, työaikalaki, hallita oikeanlaisten työsopimusten teko ja luoda itselleen ja ympärilleen organisaatio, jossa on hyvä olla ennen kaikkea työntekijänä mutta myös työnantajana. Se vaatii melko paljon, varsinkin silloin, kun olet etsimässä itsellesi ja elämällesi suuntaa ja keskellä muutenkin haastavaa itsenäistymisen prosessia.

Ei se työnantajuus kuitenkaan pelkkää hankaluutta ole. Kaikki on vaikeaa niin kauan kunnes se on helppoa! Jopa henkilökohtaisen avustajan työnantajuus. Faktahan on, että avustaja on arjen mahdollistaja. Todellinen arjen sankari. Hän mahdollistaa avustettavan arjen sujuvuuden ja ylipäätään sen, että avustettava voi elää mahdollisimman oman näköistään elämää vamman tai sairauden rajoissa.

On sanoinkuvaamattoman ihanaa, että hyvinvointivaltiomme on mahdollistanut henkilökohtaisen avun käytön Suomessa. Siitä olen ikuisesti kiitollinen koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja heille, jotka ovat henkilökohtaisen avun mallin Suomeen tuoneet ja tekevät töitä sen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Kiitos kaikille henkilökohtaisille avustajille, teette mittaamattoman arvokasta työtä. Henkilökohtainen apu on arvokas asia meille kaikille, vaikka se ei juuri tällä hetkellä olisikaan osana elämää. Millä hetkellä tahansa, kuka tahansa meistä saattaa olla avun ja vaikka nimenomaan henkilökohtaisen avun tarpeessa.

Vaalikaamme henkilökohtaista apua ja olkaamme ylpeitä Suomesta, tuosta kauniista ja niin upeasta hyvinvointivaltiostamme, joka pitää huolta meistä kaikista.

Anna Alho
Hetan hallituksen jäsen

Anna Alho istuu pyörätuolissa ja katselee seinällä olevia tauluja.
Anna Alho ihastelee taidetta Pietarissa.