Joustoa vuosilomiin ja työaikoihin koronapandemian vuoksi

Koronapandemian vuoksi työnantajamallilla järjestetyssä henkilökohtaisessa avussa on mahdollista tehdä väliaikaisesti työsuhteisiin tiettyjä poikkeuksia.

Ketkä poikkeuksia saavat tehdä?

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt, että tiettyjä poikkeuksia voidaan tehdä sote-alalla työskentelevään henkilöstöön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tässä henkilökohtaisen avun työnantajamalli lasketaan kuuluvaksi sote-alaan, eli poikkeukset koskevat myös henkilökohtaisen avun työnantajamallia.

Kuinka pitkään poikkeustoimenpiteitä voi tehdä?

Poikkeukset ovat voimassa 30.6.2020 saakka. Mahdollisesta jatkosta päätetään erikseen. Tiedotamme mahdollisista muutoksista nettisivuillamme.

Millä perusteilla poikkeustoimenpiteitä voi tehdä?

Poikkeustoimenpiteiden käyttöönotto edellyttää seuraavia asioita:

  • Toimenpiteiden tulee olla tarpeen nimenomaan koronapandemian vuoksi.
  • Toimenpiteillä ei saa vaarantaa työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.
  • Työnantajan on huolehdittava, että poikkeukset voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Poikkeustoimenpiteiden käyttö on siis mahdollista vain, jos työaikalain ja vuosilomalain tavallisilla toimimismahdollisuuksilla ei selvitä.

Poikkeustoimenpiteet vuosilomaan

Työnantaja saa poikkeuksellisesti

  1. poiketa vuosiloman säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa,
  2. siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa,
  3. keskeyttää jo aloitetun vuosiloman.

Käytännössä on siis mahdollista ilmoittaa vuosiloman ajankohta tavallista lyhyemmällä varoitusajalla tai jopa kutsua työntekijä töihin kesken loman. Tietysti edellä kuvattujen perusteiden täytyy täyttyä.

Pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Asetus koskee kaikkea vuosilomaa eli kesälomaa, talvilomaa ja mahdollisia säästövapaita.

Poikkeustoimenpiteet työaikaan

Työnantaja saa poikkeuksellisesti

  1. teettää ylityötä ilman työntekijän suostumusta,
  2. poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä,
  3. poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä.

Edellytyksenä näille poikkeustoimenpiteille on, että ne ovat välttämättömiä toiminnan eli henkilökohtaisen avun turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. Tauko- ja lepotilojen järjestämistä työpaikalle ei edellytetä, vaan kyse voi olla muustakin tilasta.

Työnantaja voi siis esimerkiksi määrätä työntekijän ylityöhön. Tavallisesti ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta. Edellytyksenä on kuitenkin muun muassa, että työnantaja järjestää ruokaa ylityöhön jäävälle henkilökohtaiselle avustajalle.

Suositeltavaa on, että työnantaja säilyttää itsellään työaikatietojen yhteydessä lisäselvitystä siitä, jos työntekijä on esimerkiksi määrätty ylityöhön ja minkälainen tilanne on käytännössä ollut. Näin on tarvittaessa helpompaa selventää, minkälaisessa tilanteessa ylityötä on edellytetty.

Huom! Ylityö on eri asia kuin henkilökohtaisen avun myönnettyjen tuntien kokonaismäärä. Ylityössä on kyse yhden työntekijän työajan määrästä. Henkilökohtaisen avun tuntien määrä ei siis kasva tämän lakimuutoksen vuoksi.

Irtisanomisajan pidentäminen

Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa poikkeuksellisesti neljään kuukauteen. Edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.
Irtisanomisajan pidentäminen olisi henkilökohtaisessa avussa niin poikkeuksellinen toimenpide, että suosittelemme neuvonnan hankkimista, jos irtisanomisajan pidentäminen alkaa vaikuttaa välttämättömältä.

Lisätietoja

Valtioneuvoston asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje poikkeustoimenpiteistä


Tästä linkistä pääset Hetan koronasivulle.