Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu sijaispalkanmaksusta

Julkaistu

Heta-liitto pitää ratkaisua ongelmallisena.

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt henkilökohtaisen avun työnantajamallin sijaispalkanmaksua tuoreessa ennakkoratkaisussa KHO:2026:34.

Perehdy ratkaisuun täällä.

Kysymys koskee samaa aihetta, jota vain vähän aikaa sitten oli käsitelty apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa.

Lue uutinen aiheesta täällä.

Kyse on siitä, voiko hyvinvointialue edellyttää sijaispalkanmaksua, käytännössä tällä hetkellä siis Oiman käyttöä.

KHO:n käsittelemässä tapauksessa hyvinvointialueella henkilökohtaisen avun työnantajamalli oli toimeenpantu siten, että palkkakustannukset korvattiin maksamalla palkka suoraan avustajalle palkanmaksujärjestelmän kautta. Työnantajana toiminut henkilö ei saanut itse hoitaa palkanmaksua, mutta hän teki avustajan tunti-ilmoitukset ja hyväksyi tunnit, joihin palkanmaksu perustui. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hyvinvointialue oli voinut myöntää henkilökohtaista apua työnantajamallilla edellä kuvatulla tavalla toimeenpantuna.

Tapauksessa KHO päätyi eri tulkintaan kuin apulaisoikeusasiamies, joka katsoi, ettei hyvinvointialue voi edellyttää sijaispalkanmaksua ja valtakirjan antamista. Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan työnantajamallissa ainoana avustajakulujen korvaamistapana ei voi olla vammaisen henkilön antamaan valtuutukseen perustuva sijaispalkanmaksujärjestelmä, vaan vaihtoehtona tulisi olla myös muita korvaamistapoja. 

YK:n vammaisoikeuskomitea on katsonut, että henkilökohtaisen avun rahoituksen tulee olla vammaisen henkilön hallinnassa ja hänelle suunnattua kaiken tarvittavan avun kustannusten kattamiseksi. Palvelun tulee olla vammaisen henkilön määräysvallassa, mikä tarkoittaa, että henkilö voi tehdä sopimuksen henkilökohtaisesta avusta eri palveluntuottajien kanssa tai toimia itse työnantajana. Vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua voivat elämäntilanteeseensa ja mieltymyksiinsä perustuen vapaasti valita tason, jolla he haluavat henkilökohtaisesti vaikuttaa palvelun suorittamiseen. (Yleiskommentti nro 5 CRPD/C/GC/5)

Sijaispalkanmaksussa henkilökohtaisen avun rahoitus ei ole vammaisen henkilön hallinnassa, jos sijaispalkanmaksun käyttäminen ei perustu hänen omaan tahtoonsa vaan on hyvinvointialueen pakollinen järjestely. Tästä syystä KHO:n nyt esittämän linjan voidaan nähdä olevan ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen tulkinnan kanssa.

Heta-liitto pitää KHO-ratkaisua ongelmallisena ja tulee käymään läpi sitä, mitä mahdollisia toimia asiassa tehdään. KHO:n mukaan järjestely ei tosiasiassa vaikeuta tai estä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden toteuttamista. Palkanmaksu on työnantajan keskeisiä velvoitteita ja jos sijaispalkanmaksussa on ongelmaa, eivät velvoitteet tule oikein hoidetuiksi. Tästä syystä Heta-liitto pitää ratkaisua työnantajan oikeusturvan ja toimintamahdollisuuksien kannalta ongelmallisena. On myös mahdollista päätyä toisenlaiseen tulkintaan kuin KHO tässä tapauksessa, jos sijaispalkanmaksu ei ole toiminut siten, että työnantajan velvoitteet ovat tulleet hoidetuiksi.