Julkilausuma: Henkilökohtaisen avun suojavarustepula pitää ratkaista

Julkaistu

Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry on huolissaan, miten henkilökohtainen apu on unohdettu suojavarustekeskustelussa ja ohjeissa. Henkilökohtaisen avun kentällä tarvitaan suojavarusteita eivätkä yksityiset henkilöt voi niitä tällä hetkellä vapailta markkinoilta hankkia. Kuntien vammaispalveluilta tarvitaan toimia, jotta henkilökohtainen apu ja työnteko voi jatkua turvallisesti myös poikkeusoloissa.

Lähikuvassa hengityssuojaimia.
Kuva: De an Sun, Unsplash

Valtion varmuusvarastot otettiin käyttöön tällä viikolla ja sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut yliopistollisia sairaanhoitopiirejä suojavarusteiden jakamisesta. Ohjeet ovat olleet ristiriitaisia ja aiheuttaneet hämmennystä erityisesti asiakkaan kotiin vietävissä palveluissa. Monilla alueilla henkilökohtainen apu on unohdettu kokonaan.

Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa apua vaikeavammaiselle henkilölle. Se on vammaispalvelulain mukainen palvelu, jonka yksi toteuttamistapa on ns. työnantajamalli. Työnantajamallissa henkilökohtaisen avun käyttäjä toimii omien avustajiensa työnantajana, mutta kunta vammaispalvelulain nojalla korvaa tästä aiheutuvat välttämättömät kulut, kuten palkan ja esimerkiksi työsuojelusta aiheutuvat kulut. Monet henkilökohtaisen avun käyttäjät kuuluvat koronavirus COVID-19:n riskiryhmään. Monet henkilökohtaiset avustajat puolestaan työskentelevät useammalla henkilökohtaisen avun käyttäjällä samaan aikaan.

Heta-liitosta pyydetään päivittäin apua suojavarustepulaan. Joissakin kunnissa ministeriön ohjeita on tulkittu niin, että suojavarusteita varataan vain suoraan kunnan tai kuntayhtymän palkkalistoilla oleville sote-alan työntekijöille. Henkilökohtaisen avun työnantajamalli on osa sote-rakenteita. Henkilökohtaisten avustajien työnantajat ovat itse olleet aktiivisia ja halunneet turvata avustajiensa terveyden tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Nyt siihen tarvitaan apua.

– On täysin riittämätöntä, että tällaisessa poikkeustilanteessa kuntien vammaispalveluista ohjeistetaan asiakasta itse hankkimaan suojavarusteet, kun me kaikki tiedämme, että esimerkiksi hengityssuojaimia ei vapailta markkinoilta tällä hetkellä saa. Kunnilla on vammaispalvelulaissa määrätty ohjaus- ja auttamisvelvollisuus. Me kyllä katsomme, että tässä tilanteessa velvollisuus tarkoittaa myös auttamista suojavarusteiden hankkimisessa, Hetan toiminnanjohtaja Maija Korhonen painottaa.

Myös Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia henkilökohtaisen avun järjestämisessä koronapandemian aikana. Kuntaliitto katsoo, että esimerkiksi suojavälineiden saannin varmistaminen voi olla toimenpide, johon kunnan vammaispalveluiden pitää ryhtyä.

– Olemme kuulleet myös hyvistä käytännöistä: joissakin kunnissa on oltu aktiivisesti yhteydessä henkilökohtaisen avustajan työnantajiin ja tiedusteltu tarvetta suojavarusteille. Vetoamme nyt loppuihinkin kuntiin, että nämä hyvät käytännöt leviävät ja erityisesti riskiryhmään kuuluville ihmisille taataan turvallinen henkilökohtainen apu myös poikkeusoloissa, toiminnanjohtaja Korhonen jatkaa.

Heta-liitto vaatii, että kunnat varmistavat suojavarusteiden saannin ja riittävyyden myös henkilökohtaisen avun käyttäjille ja henkilökohtaisille avustajille. Kuntien ohjeet ja toimintatavat ovat osin keskenään ristiriitaisia, mutta selvää on, että jokaisen kunnan henkilökohtaisen avustajan työnantajat tarvitsevat nyt pandemian aikana apua suojavarusteiden hankkimiseen. Kuntien tulee ohjeistaa henkilökohtaisten avustajien työnantajia selvästi, miten koronapandemian aikaisissa poikkeusoloissa vaikeavammaisen välttämätön, henkilökohtainen apu turvataan.


Lisätiedot:

Maija Korhonen
toiminnanjohtaja
Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry
maija.korhonen@heta-liitto.fi
puh. 050 570 8100