Hyvinvointialueet tulevat – ja vaalit
Julkaistu
Vuosikymmeniä suunniteltu sote-uudistus on viimein etenemässä suurin harppauksin. Tammikuussa 2022 pääsemme äänestämään hyvinvointialueiden valtuustojen vaalissa – paitsi helsinkiläiset, jotka muodostavat oman alueensa ihan yksin. Vuonna 2023 alueet tulevat – olemmeko valmiit?
Mitä tämä uudistus tarkoittaa Hetan jäsenille ja Hetalle yhteisönä? Uskon, että se tuo mukanaan yhtenäistyviä päätöksiä ja parempia käytäntöjä. Toisaalta pelkään, että se voi merkitä palvelujen heikentymistä ja kankeaa hallintoa.
Todellisuus on jotain noiden ääripäiden väliltä. Haluan uskoa, että se on lähempänä paratiisia kuin helvettiä. Mutta meitä kaikkia tarvitaan varmistamaan, että niin tapahtuu.
Tarvitaan hetalaisia, jotka asettuvat ehdolle ja nostavat henkilökohtaisen avun tärkeyden esiin vaaleissa ja hyvinvointialueiden päättävissä elimissä. Hetan jäseniä, jotka haluavat edistää kaikkien eri tavoin vammaisten mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään.
Kyllä, kaikkien vammaisten. En näet osaa enkä halua ajatella, että henkilökohtaisen avun työnantajuus olisi erillinen asia vammaisten palvelujen kokonaisuudessa. Entistä useammat henkilökohtaisen avun käyttäjät toimivat hybridimallissa, osittain työnantajina, osin palvelusetelin tai ostopalvelujen käyttäjinä. Haluan luottaa siihen, etteivät eri järjestämistavat ole toistensa kilpailijoita, vaan täydentävät toisiaan.
Vain harva henkilökohtaisen avun käyttäjä ei tarvitse mitään muita vammaispalveluja. Hyvä elämä on kokonaisuus, jossa tarvitaan joustavia ratkaisuja ja jokaisen vammaisen erityisiin tarpeisiin räätälöityjä palvelukokonaisuuksia. Henkilökohtainen budjetti voi joskus olla osa sitä, vaikka en toistaiseksi olekaan ymmärtänyt, miten se parantaisi palveluja. Hebun hyvinä puolina pidetyt ratkaisut kun voidaan toteuttaa muutenkin tekemällä joustavia päätöksiä.
Vammaispalvelut ovat aina yksilöllisiä. Näkövammainen tarvitsee ehkä ruudunlukuohjelmaa, liikuntarajoitteinen kuljetuspalveluja, sähkömopoa ja/tai auton käsihallintalaitteita. Kuulovammainen hyötyy implantista tai värinäherätyskellosta. Moni hyötyy työikäisenä Kelan, ikääntyneenä kunnan järjestämästä kuntoutuksesta.
Osa palveluista ja tuotteista saadaan jatkossakin terveydenhuollon kautta, osa vammaispalvelujen, osa Kelan. Varsinainen terveydenhuolto jakaantuu tulevaisuudessakin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Mielenterveys- ja päihdepalvelut säilyvät edelleen omana haaranaan.
Tavallaan mikään ei siis muutu, vaikka kaikki muuttuu. Palvelujen siiloutuminen on edelleen uhka, joka valittavien aluevaltuustojen pitää pystyä estämään. Muuten suunnitellut toiminnan tehostumisen kautta saavutettavat laatu- ja kustannushyödyt eivät toteudu.
Uudistuksen tavoitteena on:
· turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
· parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
· kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
· turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
· vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
· hillitä kustannusten kasvua.
Kun palvelujen järjestäjiä on jatkossa 22 eikä noin 300, on toimintojen kehittäminen isommilla hartioilla. Liikkuvat ja digitaaliset palvelut ovat mahdollisia, koska alueen väestö on moninkertainen yksittäiseen kuntaan verrattuna. Henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää paremmin, kun jokaisen ei tarvitse hallita kaikkea. Viranhaltijat voivat hallita kapeampia kokonaisuuksia: vammaisten lasten tarpeet tunteva, osatyökyisiin keskittyvä, omaisten jaksamista tukeva, ikääntyvien vammaisten tai vammaisurheilijoiden erityisiin tarpeisiin perehtynyt jne.
Meillä on siis lupa odottaa vammaispalvelujen parempaa asiantuntemusta ja osaamista, parempia päätöksiä, ja siten parempaa omaa elämää jokaiselle meistä. Tee siitä totta: vaikuta, asetu ehdolle ja äänestä aluevaaleissa!
Maija Aatelo
Hetan puheenjohtaja