Heta-liitto eduskunnan sote-valiokunnan kuultavana vammaispalvelulaista
Julkaistu
Esillä kuulemisessa olivat mm. itsenäinen elämä, palvelujen saatavuus ja maksuttomuus.
Heta-liitto oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana 8.11.2024. Kuulemisessa Heta-liiton lausuntoa esitteli juristi Elisa Weckman.
Hetan lausunnossa katsotaan, että esitetyt muutokset eivät ole yksinomaan selkeyttäviä, vaan sisältävät heikennyksiä vammaispalveluihin. Vammaisten ihmisten itsenäisen elämän, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden turvaaminen on nostettava takaisin lain soveltamisen johtavaksi periaatteeksi. Yksinkertaisimmin ja parhaiten se toteutuisi luopumalla kokonaan soveltamisalan tarkentamisesta ja saattamalla jo hyväksytty vammaispalvelulaki voimaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee lakiesitystä karsia ja muuttaa.
On Heta-liiton mukaan riski, että hyvinvointialueet valitsevat hallituksen esityksen perusteluista tiukimman tulkinnan, ja vammaispalvelulain mukaisia palveluita järjestetään vain, jos yleispalvelut osoittautuvat mahdottomiksi. Tästä syystä Heta ehdotti pykälämuutosta, jonka mukaan palvelujen sopivuutta ja riittävyyttä arvioitaisiin lain tavoitteiden, esimerkiksi siis itsenäisen elämän ja yhdenvertaisuuden kannalta. Riittävyyttä ei siten arvioitaisi esimerkiksi hengissä pysymisen, selviämisen tai ns. eksistenssiminimin kannalta. Lain 1 §:n tavoitteet on muotoiltu YK:n vammaissopimuksen pohjalta, ja niitä tulee tulkita harmoniassa vammaissopimuksen kanssa.
Palvelujen saatavuus ja maksullisuus
Hallituksen esityksen perusteluissa on korostettu, että palveluiden saatavuus ei saa vaikuttaa siihen, järjestetäänkö palveluita vammaispalvelulain nojalla. Heta-liitto esitti kuulemisessa, että sote-valiokunnan on tarve todeta hallituksen esityksen perusteluista poiketen, että palveluiden saatavuus ja tosiasiallinen käytettävyys tulee ottaa huomioon palveluja järjestettäessä. Tämä juontuu mm. julkisen vallan velvollisuudesta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. On ns. perusteluilla säätämistä, jos tällainen asiakkaiden oikeuksiin vaikuttava, muun lainsäädännön kanssa ristiriidassa oleva linjaus pyritään tekemään lain perusteluissa.
Eduskunnan ei tule säätää ehdotettua sosiaalihuoltolain muutosta siitä, että jatkossa palvelusta määrättävää maksua ei oteta huomioon asiakkaan etua arvioitaessa. Muutoksella olisi vaikutusta varsinkin asumisen palveluihin. Jos jatkossa varsin samansisältöiset palvelut voidaan järjestää maksullisina sosiaalihuoltolain nojalla, on mahdollista, että uuden vammaispalvelulain mukaista asumisen tukea ei toteuteta käytännössä juuri lainkaan.
Elämänvaiheen käsite ja tavanomainen elämä
Paljon keskustelua on herättänyt aikaisemman ns. ikääntymisrajauksen korvaaminen elämänvaiheen käsitteellä. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että lakia tuolta osin muokataan.
Hetan lausunnon mukaan elämänvaiheen käsitettä tai taustalla olevaa ajatusmallia ei millään tavalla tule kirjata vammaispalvelulakiin. Käsite on muun muassa liian tulkinnanvarainen.
Lisäksi tavanomaisen elämän käsite (2 § 1 mom.) tulee Hetan mukaan ensisijassa poistaa soveltamisalasta. Se rajoittaa itsenäisen elämän mahdollisuuksia ja alistaa elämän viranomaisten arvioinnille. Jos tavanomaisen elämän käsitettä aiotaan käyttää laissa, on tarpeen rajata, että sitä käytetään vain lain soveltamisalan piiriin kuuluvien henkilöiden tunnistamiseen, ei sen arviointiin, onko esimerkiksi jokin harrastus tavanomaista elämää vai ei.
Heta-liiton lausunto on luettavissa alla.