Heta-liitto jätti kaksi lausuntoa
Julkaistu
Heta-liitto on jättänyt tällä viikolla kaksi lausuntoa. Voit tutustua lausuntoihin tässä uutisessa ja tarkemmin lausuntopalvelussa, johon löydät linkit uutisesta.
Sosiaali- ja terveysalaan liittyvien tutkintojen rakenneuudistaminen
Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry katsoo, että tutkintorakenteiden uudistus ei välttämättä palvele vammaisalaa ja erityisesti henkilökohtaisen avun osaamisalaa. Hankkeen tavoitteista tarvittaisiin kattavampaa tietoa ja vaikutusten arviointia.
Ammattitutkinnon suorittamisen tavoitteena on osoittaa työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Tutkintorakenteiden yhdistämisestä herää kysymys, voivatko opinnot uudistuksen jälkeen jäädä liian yleispiirteisiksi.
Henkilökohtaisen avun osaamisalan opinnoissa korostuu esim. itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen avun ihmisoikeusperustan ymmärtäminen. Muissa mahdollisen sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osissa painottuvat päinvastoin hoito ja ohjaava työote. Riskinä voi olla, että osana laajempaa tutkintorakennetta vammaistyön ja henkilökohtaisen avun lähtökohdat jäävät vähemmälle huomiolle.
Edellä mainituista syistä Heta-liitto ei ainakaan tässä vaiheessa ota hankkeeseen puoltavaa kantaa. Hankkeesta kaivataan lisää taustatietoa ja lisäksi tarvitaan vuoropuhelua alan toimijoiden ja vammaisjärjestöjen kanssa.
Voit lukea Hetan lausunnon kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa.
Hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain 72 a §:n muuttamisesta ja ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 72 §:n muuttamisesta
Heta-liitto ei kannata esitystä ulkomaalaisten työntekijöiden tulorajojen tiukentamisesta vähintään 1600 euroon kuukaudessa. Sote-ala on jo nyt hätätilassa työvoimapulan vuoksi. Uudistuksella saattaa olla kielteisiä vaikutuksia vammaisiin henkilöihin, eikä sitä tule toteuttaa.
Vammaisten henkilökohtainen apu on yksi työtehtävä, joka voi olla mahdollinen ulkomailta tulevalle henkilölle. Jo tällä hetkellä työvoimapulan vuoksi alan työtä jää tekemättä, mikä tarkoittaa sitä, että vammainen henkilö jää ilman hänelle myönnettyä palvelua. Työvoimapula sote-alalla uhkaa pahentua tulevaisuudessa vielä nykyisestä, eikä tilannetta pidä entisestään vaikeuttaa.
Vammaisten henkilökohtaisessa avussa on paljon osa-aikaisia työsuhteita, sillä henkilökohtaista apua myönnetään usein vähemmän kuin 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi suurten kaupunkien vuoden 2020 (ns. Kuusikkokunnat) tilastosta ilmenee, että 77,5 %:lla asiakkaista henkilökohtaista apua oli myönnetty alle 20 tuntia viikossa. Henkilökohtaiset avustajat tekevät usein osa-aikaista työtä ja työajat saattavat vaihdella. Tästä syystä on mahdollista, että esim. ajoittain tuloraja alittuisi.
Henkilökohtaisessa avussa on lisäksi ajoittaisia tarpeita lomauttaa työntekijä esim. avun käyttäjän sairaalajaksojen ajalle. Jatkolupaharkinnassa TE-toimistot arvioivat myös sitä, onko toimeentuloedellytys edellisen luvan aikana täyttynyt. Olisi kohtuutonta, jos esim. yksittäinen lomautus tai tilapäinen vaihtelu työmäärässä johtaisi siihen, että työntekijä ei enää täytä oleskeluluvan ehtoja.
Hallitusohjelman toimilla voi olla kokonaisuutena jyrkkiä ja hallitsemattomia seurauksia sote-alan työmarkkinoihin, sillä samaan aikaan tehdään leikkauksia useisiin eri etuuksiin ja korotetaan tulorajoja. Mikäli henkilökohtaista apua ei saada toteutumaan, voidaan joutua turvautumaan raskaampiin palveluihin. Näissä tehtävissä tarvitaan usein koulutettua työvoimaa, mikä lisää sote-alan koulutetun työvoiman kysyntää. Hankkeen vaikutuksia mm. vammaisiin henkilöihin ei ole arvioitu. Näistä syistä nyt lausunnoilla olevaa lainsäädäntöä ei tule viedä eduskunnan käsittelyyn.