Heta-liiton säännöt

I LUKU
NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA

1§ Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry ja lyhenne Heta-liitto.

Ruotsiksi Liitosta voidaan käyttää nimeä Heta – förbundet för personliga assistenters arbetsgivare i Finland ja englanniksi Heta – Union of the Employers of Personal Assistants in Finland. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä Liitto.

Liitto on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.

Liiton kotipaikka on Turku ja toimialue Suomi.

2§ Tarkoitus

Liiton tehtävänä on edistää jäsentensä

yhdenvertaisen ja itsenäisen elämän toteutumista
etujen toteutumista henkilökohtaisen avun alueella
valmiuksia toimia henkilökohtaisen avustajansa työnantajana
turvallista ja toimivaa henkilökohtaisen avustajan työnantajuutta
yhteistä etua alan työmarkkinaedunvalvonnassa.

Lisäksi Liiton tehtävänä on

kehittää henkilökohtaisen avun toimialaa ja lisätä sen arvostusta
varmistaa vammaisten itsemääräämisoikeus henkilökohtaisessa avussa
kehittää henkilökohtaisen avun työnantajamallin toimivuutta
toimia alan työehtosopimusosapuolena jäsentensä edustajana.

3§ Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto

toimii aktiivisesti henkilökohtaisen avun kehittämisessä
tuottaa neuvontapalveluita ja auttaa jäseniään ongelmatilanteissa
neuvottelee ja solmii henkilökohtaisen avun työehtosopimuksen
vaikuttaa toimialansa lainsäädännön ja muiden normien kehittämiseen
järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä neuvonta-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia
edustaa jäseniään erilaisissa yhteiskuntasuhteissa, verkostoissa ja työryhmissä
julkaisee tukimateriaalia ja ohjeita
seuraa henkilökohtaisen avun toteutumista
tiedottaa henkilökohtaisesta avusta ja sen merkityksestä
tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja
kehittää hyviä käytäntöjä ja ohjeita henkilökohtaisen avun työnantajamallin tueksi
toteuttaa muita Liiton toimialaan kuuluvia tehtäviä.

Toimintansa tukemiseksi Liitto voi

ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
hankkia, omistaa ja myydä toimintaansa varten tarpeellista kiinteää, irtainta ja aineetonta omaisuutta
perustaa tarkoitustaan edistäviä rahastoja, yhdistyksiä ja yhtiöitä
harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa
anoa apurahoja ja avustuksia sekä
toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Liitto on yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton, eikä sen tarkoituksena ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota.

II LUKU
JÄSENYYS

4§ Jäsenet

Liiton jäsenet voivat olla varsinaisia jäseniä, henkilökannatusjäseniä, yhteisökannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Liiton tarkoituksen hyväksyvä täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, joka toimii

oman henkilökohtaisen avustajansa työnantajana tai
vammaisen henkilön puolesta tämän henkilökohtaisen avustajan työnantajana.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, järjestö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Liiton tarkoitusta ja toimintaa.

Hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannattajajäsenet sekä jäsenryhmän muutokset hakemuksesta.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua valtuuston kokouksessa henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut Liiton toimintaa.

5§ Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä on oikeus äänestää yhdestä kolmeen ehdokasta valtuuston vaalissa. Jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta, ellei hän ole suorittanut koko erääntynyttä jäsenmaksuaan Liitolle vaalijärjestyksessä määrättyyn päivään mennessä. Kannattajajäsenellä ei ole oikeutta asettua ehdolle valtuustoon tai hallitukseen eikä äänioikeutta valtuuston vaalissa.

Varsinaisella jäsenellä ei ole oikeutta asettua ehdolle valtuustoon tai hallitukseen, jos hän ei ole suorittanut koko erääntynyttä jäsenmaksuaan Liitolle.

Varsinainen jäsen ja kannattajajäsen maksavat liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Maksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä niihin ja liiton tekemiin sopimuksiin ja päätöksiin perustuvat velvollisuutensa.

6§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Varsinaisen jäsenen tulee ilmoittaa, jos hän ei pysyvästi enää toimi henkilökohtaisena avustajan työnantajana. Tällöin jäsenyys muuttuu henkilökannatusjäsenyydeksi jäsenen suostumuksella. Muutoin jäsenen on erottava Liitosta.

Jäsen voi erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta valtuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen ei poista erääntyneitä jäsenmaksuvelvoitteita.

Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt edellisen vuoden erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka

ei enää täytä näissä säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja
on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on Liittoon liittymällä sitoutunut
on menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Liittoa tai
on toistuvasti tai tahallisesti rikkonut Liiton solmimia työehtosopimuksia.

Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, on jäsenelle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.

III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

7§ Toimielimet

Liiton päätösvaltaa käyttää valtuusto. Toimeenpanevana elimenä on hallitus.

8§ Päätöksenteko ja kokousjärjestelyt

Valtuuston ja hallituksen kokousten päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä kannatetusti vaadita.

Asiaäänestyksessä voittaneeksi tulee ehdotus, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä, lukuun ottamatta näiden sääntöjen 22 § ja 23 § mainittuja asioita. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Valittaessa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajaa, on valituksi tulevan saatava yli puolet annetuista äänistä. Muissa henkilövaaleissa valituksi tulee suurimman äänimäärän saanut ehdokas.

Reaaliaikainen etäosallistuminen yhdistyksen, valtuuston ja hallituksen kokouksiin on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos hallitus niin päättää. Hallitus päättää toteutustavasta. Kokouskutsussa on mainittava, jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista ja miten se toteutetaan.

Jos kokoukseen etäosallistuvan puheoikeuden käyttäminen on tavalla tai toisella rajoitettua, myös siitä on mainittava kutsussa. Äänestyksen tai vaalien kyseessä ollessa hallitus päättää, miten etäosallistujan henkilöllisyys varmistetaan.

9§ Valtuusto

Liiton päättävänä elimenä on valtuusto. Valtuuston kokoukset ovat sääntömääräisiä ja ylimääräisiä kokouksia. Sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain 15.5. mennessä pidettävä kevätkokous ja 15.12. mennessä pidettävä syyskokous.

Järjestäytynyt valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä, mukaan lukien puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja.

Valtuuston jäsenen tai varajäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10§ Valtuuston kokoonpano

Valtuustoon valitaan 14–20 varsinaista jäsentä, jotka keskuudestaan valitsevat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi valitaan 14–20 varajäsentä. Tulevan valtuuston koosta päättää edellinen valtuusto viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessaan. Valtuusto valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuston toimikausi alkaa vaalituloksen julkistamista seuraavasta syyskokouksesta ja päättyy seuraavan vaalituloksen julkistamista seuraavaan syyskokoukseen.

Valtuuston jäsenen ja varajäsenen tulee olla Liiton varsinainen jäsen. Hänen tulee erota valtuustosta, jos tämä edellytys lakkaa. Valtuuston jäsenen tilalle nousee varajäsen, jos jäsen

tulee valituksi hallitukseen tai
on pysyvästi estynyt toimimasta valtuuston jäsenenä tai
menettää vaalikelpoisuutensa.

Valtuuston varajäsenillä ja hallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.

11§ Valtuuston vaali

Valtuuston jäsenet valitaan joka kolmas vuosi 1.9.–31.10. pidettävällä jäsenäänestyksellä, joka järjestetään erillisessä äänestystilaisuudessa, postitse, tietoliikenneyhteyden ja/tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaalista määrätään tarkemmin valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä.
Äänioikeutettuja ovat Liiton varsinaiset jäsenet, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa vaalijärjestyksessä määrättyyn päivään mennessä.

Suurimman äänimäärän saaneet tulevat valituksi valtuuston varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavaksi suurimman saaneet varajäseniksi.

12§ Valtuuston tehtävät ja sääntömääräiset kokoukset

Valtuusto hyväksyy henkilökohtaisten avustajien työnantajien työehtosopimuksen tai valtuuttaa hallituksen hyväksymään sen ohjeidensa mukaan.

Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

esitellään hallituksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta
esitellään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä toimintavuodelta
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
päätetään joka kolmas vuosi valtuuston jäsenten ja varajäsenten määrästä seuraavalle kolmivuotiskaudelle
käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3/4 määräenemmistöllä annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa todetaan vaalitulos ja vahvistetaan valtuuston kokoonpano
uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
käsitellään hallituksen tilannekatsaus
päätetään tarvittaessa strategiasta
päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
päätetään seuraavana vuonna eri jäsenryhmiltä perittävät liittymis- ja jäsenmaksut
päätetään valtuuston ja hallituksen jäsenten palkkioista ja korvauksista
päätetään seuraavan vuoden talousarvio
uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa päätetään hallituksen jäsenten määrästä seuraavalle kolmivuotiskaudelle
valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, sekä varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät ole erovuoroisia yhtä aikaa.
valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet, joiden toimikausi on kolme vuotta.
valitaan tilintarkastusyhteisö
käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3/4 määräenemmistöllä annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

13§ Valtuuston ylimääräinen kokous

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuusto tai hallitus niin päättää, tai vähintään 1/10 valtuuston äänioikeutetuista jäsenistä tai 1/10 Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen kokous on pidettävä 75 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

14§ Valtuuston kokouskutsut

Valtuuston kutsuu koolle hallitus.

Kutsu valtuuston sääntömääräiseen kokoukseen toimitetaan valtuuston jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimittaa kokousta edeltävänä päivänä, jolloin kutsu on lähetettävä sähköpostitse.

15§ Valtuustoaloitteet

Varsinainen jäsen voi tehdä aloitteen valtuustolle. Kevätkokousta varten aloite toimitetaan hallitukselle helmikuun ja syyskokousta varten syyskuun loppuun mennessä. Hallituksen on tuotava aloite valtuuston kokouksen käsiteltäväksi lausuntoineen.

16§ Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3–6 jäsentä, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Hallitukseen voidaan valita ainoastaan Liiton varsinainen jäsen. Jos hallituksen jäsen ei enää ole Liiton varsinainen jäsen, hänen kautensa päättyy valtuuston seuraavassa sääntömääräisessä kokouksessa, jossa hänen tilalleen jäljellä olevaksi kaudeksi valitaan uusi jäsen.

Hallituksen tulee hoitaa asioita huolellisesti yhdistyslain, näiden sääntöjen, valtuuston päätösten sekä hyvän yhdistyskäytännön ja hallintotavan mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, mukaan lukien puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Jos hallitus niin päättää, sen kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja/tai hallituksen siihen määräämä hallituksen jäsen on velvollinen olemaan läsnä valtuuston kokouksessa.

17§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa

edustaa Liittoa ja hoitaa sen operatiivisia asioita
neuvotella työehto- ja muita sopimuksia ja toimia muillakin tavoilla jäsentensä hyväksi heidän työnantaja-asemaansa koskevissa asioissa
valvoa alan työehtosopimuksen noudattamista
laatia ehdotus Liiton strategiasta
hyväksyä Liiton hallinnossa noudatettavat hallintosääntöä täydentävät ohjeet
huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta
valita keskuudestaan tai ulkopuolelta tarvittavat toimihenkilöt tai työryhmät
palkata ja erottaa Liiton toimihenkilöt sekä sopia heidän työsuhteensa ehdoista
kutsua koolle valtuuston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
laatia kutakin toimintavuotta varten toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset
esittää valtuustolle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta
vastata Liiton taloudesta ja omaisuudesta huolellisesti
päättää Liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä
huolehtia, että viranomaisrekistereissä on ajantasaiset tiedot Liitosta
hyväksyä ja erottaa jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa
valita Liiton edustajat järjestöihin ja muihin yhteistyö- ja valmisteluelimiin
hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu valtuustolle.

18§ Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö.

IV LUKU
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

19§ Tili- ja toimintakausi

Liiton tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastusyhteisölle viimeistään 30 päivää ennen kevätkokousta.

Tilintarkastusyhteisön tulee toimittaa tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston kokousta.

20§ Tilintarkastus

Liiton taloutta ja hallintoa tarkastamaan valitaan tilintarkastusyhteisö.

21§ Liiton ohjeet

Liitolla voi olla näitä sääntöjä täydentäviä ohjeita kuten hallintosääntö ja vaalijärjestys, jotka ja joiden muutokset hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä valtuuston kokouksessa.

22§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muutokset hyväksyy valtuusto. Sääntömuutosehdotuksen tulee esiintyä kokonaisuudessaan kokouskutsussa.

Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista ja hyväksytyistä äänistä kannattaa sitä kokouksessa.

23§ Liiton purkaminen

Valtuusto voi päättää Liiton purkamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Purkamispäätöksen on saatava taakseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään Liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.