Heta-liiton kommentteja Ylen uutiseen
Julkaistu
Avun käyttäjän tulee voida määritellä henkilökohtaisen avun sisältö.
Yle julkaisi 8.2.2025 jutun henkilökohtaisesta avusta.
Uutisessa kerrottiin ongelmista avun saamisessa sekä henkilökohtaista apua koskevista ristiriitaisista tulkinnoista.
Heta-liitto on nostanut esiin näitä teemoja vammaispalvelulakia koskevissa lausunnoissaan sekä lähiaikoina aihetta käsitelleissä webinaareissa. Suomen vammaispolitiikan onnistumisen kannalta on olennaista, että väärät käsitykset henkilökohtaisesta avusta saadaan oikaistua.
Henkilökohtainen avustaja voi tehdä toimia avun käyttäjän puolesta
Uutisen mukaan yleinen kiistanaihe on, mitä henkilökohtainen avustaja voi tai ei voi tehdä. Lähtökohta Ylen artikkelin mukaan on, että avustaminen ei ole puolesta tekemistä. Jutussa kuvattiin henkilökohtaisen avustajan kieltäytyneen kauppakassin kantamisesta.
Uudesta vammaispalvelulaista ei kuitenkaan voi johtaa tulkintaa, että henkilökohtainen avustaja ei voisi tehdä toimia vammaisen henkilön puolesta, esimerkiksi siis kantaa kauppakasseja. Lainvalmistelun aikana lakiluonnoksesta poistettiin Heta-liiton kommenttien myötä sanamuodot, joista olisi saattanut tulkita, että vammaisen henkilön tulee suorittaa toimia, joihin apua tarvitaan. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeastikin vammaisille henkilöille, ja palvelun luonteeseen voi väistämättä kuulua sitä, että henkilökohtainen avustaja tekee toimia vammaisen henkilön puolesta. Yleistä ”puolesta tekemisen” kieltoa ole ollut vanhassakaan vammaispalvelulaissa.
Avun välttämättömyyden arviointi
Lisäksi uutisessa otettiin esiin keskustelu siitä, mitä tarkoittaa välttämätön apu. Asiaa on kuvattu uuden vammaispalvelulain perusteluissa. Apu tai tuki olisi välttämätöntä muun muassa, jos henkilö ei ilman sitä kykenisi suoriutumaan kulloinkin kyseessä olevasta toiminnosta. Apu tai tuki olisi arvioitava välttämättömäksi myös, jos henkilön terveys tai turvallisuus vaarantuisi ilman apua tai tukea.
Kyse siis ei ole sen arvioinnista, onko jokin toiminto (esim. kotityö tai harrastus) välttämätön vaan sen arvioinnista, tarvitaanko sen toteutumiseen välttämättä apua tai tukea. Sama tulkinta on ollut voimassa jo vanhan vammaispalvelulain aikaan. Tarkoitus ei siis ole arvioida esimerkiksi sitä, onko kaupassakäynti välttämätöntä, vaan tarvitaanko tilanteessa välttämättä toisen henkilön apua.
Työnantajamallissa vammaisella henkilöllä itsellään on työnjohto-oikeus. Henkilökohtaisen avun yleisenä tarkoituksena on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua. Esimerkiksi avun välttämättömyyden arviointi ei kuulu henkilökohtaiselle avustajalle. Ylen uutisessa kuvataan hyvin sitä, kuinka tällainen asetelma vaarantaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista.
YK:n vammaisoikeuskomitea korostaa avun käyttäjän määräysvaltaa
YK:n vammaisoikeuskomitean mukaan itsenäinen elämä tarkoittaa, että vammaisille henkilöille tarjotaan kaikki ne tarvittavat keinot, jotka mahdollistavat valinnanvapauden toteuttamisen, elämän eri osa-alueiden hallitsemisen ja kaikkien omaa elämää koskevien päätösten tekemisen. Samoin komitea on katsonut, että henkilökohtaisessa avussa vammaiselle henkilölle tulee jäädä täysi määräysvalta avun käyttöön. Samoja näkökohtia on tuotu esiin uuden vammaispalvelulain perusteluissa.
Henkilökohtainen apu on YK:n vammaissopimuksessa tarkoitettu vammaisten ihmisten itsenäistä elämää ja osallisuutta laajasti mahdollistavaksi palveluksi. Sen yksi tarkoitus on mahdollistaa siirtyminen pois laitosmaisesti organisoiduista palveluista, ja se on tarkoitettu laajassa mielessä mahdollistamaan vammaisten henkilöiden eläminen osana yhteisöä. Tämän vuoksi alalla tulee katsoa tämän tavoitteen toteutumista eikä luoda lakiin perustumattomia rajoituksia henkilökohtaisen avun käyttöön.