Heta-liitto määritteli tavoitteita vaalikaudelle 2027–2031
Julkaistu
Heta-liitto vaatii henkilökohtaisen avun kehittämistä ja vammaisoikeuksien täysimääräistä toteutumista.
Heta-liitto esittää vaalikaudelle 2027–2031 kehitysideoita henkilökohtaiseen apuun ja vammaispalveluihin. Liiton tavoitteena on varmistaa, että YK:n vammaissopimus toteutuu Suomessa käytännössä ja että vammaisten ihmisten oikeus itsenäiseen elämään vahvistuu.
Heta-liitto painottaa muun muassa, että Suomen on pantava täytäntöön YK:n vammaisten oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset erityisesti henkilökohtaisen avun osalta. Henkilökohtaisen avun ja muiden palvelujen tulee perustua vammaisen ihmisen itseohjautuvuuteen ja itsemääräämisoikeuteen, eikä palveluissa saa olla tosiasiallisia ikärajoja.
Heta-liitto haastaa puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne aikovat edistää liiton esittämien tavoitteiden toteutumista tulevalla vaalikaudella.
Heta-liiton tavoitteita vaalikaudelle 2027–2031
1. YK:n vammaissopimus toteutumaan
Suomessa tulee toteuttaa YK:n vammaisten oikeuksien komitean osoittamat toimet henkilökohtaisessa avussa.
- Henkilökohtaisen avun ja muiden palvelujen tulee kunnioittaa vammaisen ihmisen itseohjautuvuutta ja itsemääräämisoikeutta. Palveluissa ei saa olla tosiasiallisia ikärajoituksia.
- Laitosten ja laitosmaisten palveluiden lakkauttamiseen keskittyvässä strategiassa tulee huomioida myös henkilökohtaisen avun toteutuminen.
- Yksityiselämän suoja ja kotirauha on turvattava henkilökohtaisen avun tarvetta kartoitettaessa ja palvelua käytettäessä.
- Vammaisjärjestöjen avustuksia ei tule leikata, jotta vammaisten ihmisten ääni tulee kuulluksi.
2. Vammaispalvelut hyvinvointialueilla kuntoon
Uuden vammaispalvelulain mukaisten oikeuksien toteutuminen on turvattava ohjaamalla hyvinvointialueiden toimintaa:
- Henkilökohtaisen avun tulee mahdollistaa täysimääräinen elämä yhteiskunnassa, ei vain hengissä pysymistä. Kotihoito ei sovi pitkäaikaisiin tarpeisiin eikä voi korvata henkilökohtaista apua.
- Rahoituksen vammaispalveluihin tulee olla riittävä ja se tulee kohdentaa itsenäistä elämää ja osallisuutta turvaaviin palveluihin niin, että vammaisoikeudet toteutuvat. Rahoitusta ei tule ohjata laitosmaisiin ja joustamattomiin palveluihin.
- Viivyttelyyn vammaispalveluasioissa tulee puuttua esim. vahvistamalla asiakkaan oikeutta saada palvelut ensisijaisesti hänen itse määrittelemällään tavalla ja laajuudella valitusprosessin ajalla.
- Uuden vammaispalvelulain osalta tarvitaan oikeuskäytäntöä ohjaamaan lain soveltamista. Valitusluvan saamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee helpottaa.
3. Työnantajamallia kehitettävä edelleen
Työnantajamallin käytäntöjä tulee kehittää ja sääntelyn aukkoja paikata:
- Hyvinvointialueita tulee ohjata henkilökohtaisen avun korvauskäytännöissä siten, että palvelua voidaan käyttää yhdenvertaisesti. Korvaus avustajakuluihin tulee voida saada ennen kulujen erääntymistä.
- Sairausvakuutuslain sääntelyä tulee muuttaa siten, että työnantajalle maksettava päiväraha voidaan maksaa suoraan sijaismaksajalle.
- Työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista tulee lieventää esim. lakisääteisellä vakuutuksella, jotta vammainen henkilö ei ole vastuussa henkilökohtaisen avustajan aiheuttamista vahingoista.