Sijaispalkanmaksu ei voi olla ainut palkkakulujen korvaamistapa
Julkaistu
Apulaisoikeusasiamies antoi maaliskuussa 2026 ratkaisun henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan hyvinvointialueen menettelyä, koska hyvinvointialue ei ollut korvannut hänelle henkilökohtaisten avustajien palkkaamisesta aiheutuneita kustannuksia 1.3.2023 alkaen.
Asiassa kantelija arvosteli hyvinvointialueen yksipuolista ilmoitusta siitä, että avustajakorvauksen maksamisen edellytyksenä oli palkanmaksun hoitaminen sähköisen Oima-järjestelmän kautta. Kantelijan olisi tullut lisäksi antaa valtakirja hyvinvointialueelle palkanmaksuun liittyvien työantajavelvoitteiden hoitamiseksi. Hyvinvointialue oli siirtynyt vuodesta 2023 alkaen käytäntöön, jossa henkilökohtaisten avustajien palkanmaksu hoidettiin ainoastaan Oima-järjestelmän kautta.
Kantelija arvosteli myös sitä, ettei hyvinvointialue ollut tehnyt muutoksenhakukelpoista päätöstä, vaikka hän oli vaatinut, että hän haluaa hoitaa palkkahallinnon aiemmin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Aikaisemmin palkkauskustannuksia oli korvattu kantelijan tilille.
Vaihtoehtona tulisi olla ainakin perinteinen korvaamistapa
Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan työnantajamallissa ainoana avustajakulujen korvaamistapana ei voi olla vammaisen henkilön antamaan valtuutukseen perustuva sijaispalkanmaksujärjestelmä, vaan vaihtoehtona tulisi olla myös muita korvaamistapoja. Ratkaisun mukaan hyvinvointialueella tulisi olla vaihtoehtona ainakin perinteinen korvaamistapa, jossa työnantaja voi itse hoitaa avustajan palkanmaksun hyvinvointialueelta saamallaan avustajakorvauksella. Työnantaja voisi myös hakea hyvinvointialueelta korvausta palkkahallinnon kustannuksista, jos hän esimerkiksi haluaa ulkoistaa nämä tehtävät valitsemalleen tilitoimistolle.
Johtopäätöksenään apulaisoikeusasiamies totesi, ettei pitänyt lainmukaisena hyvinvointialueen kategorista linjausta (käytäntöä), jonka mukaan henkilökohtaisen avun työnantajamallin käytön yleisenä ja ehdottomana edellytyksenä on vammaisen työnantajan antama valtuutus avustajan palkanmaksuun ja lakisääteisten vakuutuksiin liittyvien työnantajavelvoitteiden hoitamiseen.
Apulaisoikeusasiamies kuitenkin korosti, että työnantajamallissa työnantaja voi halutessaan vapaaehtoisesti siirtää esimerkiksi palkkahallintoon liittyviä tehtäviä hyvinvointialueen tai muun tahon hoidettavaksi.
Lisäksi apulaisoikeusasiamies katsoi, että hyvinvointialue oli laiminlyönyt päätöksentekovelvollisuuden avustajakulujen korvaamistavan muuttamista ja kantelijan korvausvaatimusta koskevassa asiassa.
Ratkaisussa todetaan, että viranhaltijan on päivitettävä henkilökohtaisen avun päätöstä, mikäli työnantajamallissa avustajakulujen korvaamistapaa asiakkaan kohdalla muutetaan. Näin hyvinvointialueen päätöksen lainmukaisuus on mahdollista viedä tuomioistuimen tutkittavaksi.