Ylityöjärjestelmän ehdot

1. Rekisteröityminen

”Työnantajan tulee rekisteröityä tässä pykälässä tarkoitetun järjestelmän käyttäjäksi työnantajaliiton (Heta-liitto) internetsivuilla.”

Työnantajan tulee rekisteröityä ylityöjärjestelmän käyttäjäksi Heta-liiton internetsivuilla kirjautumalla omiin tietoihinsa ja täyttämällä lomake. Löydät kirjautumislinkin myös Heta-liiton internetsivujen oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä ”Jäsensivuille”. Kirjaudu sisälle ja klikkaa omista tiedoistasi välilehteä ”Ylityöjärjestelmä”.

On tärkeä huomioida, että neuvontapalveluihin rekisteröityminen on eri asia ja se ei siis riitä! Ylityösopimuksen käyttäjäksi rekisteröityminen on oma rekisteröitymisensä, jonka tekevät vain ne työnantajat, jotka ovat sopineet yhden tai useamman työntekijänsä kanssa ylityöjärjestelmän käyttöönotosta.

Rekisteröityminen tulee tehdä erikseen jokaisen työntekijän kohdalla, jolla on ylityöjärjestelmä käytössä. Työnantajan tulee pitää rekisteröitymistä ajan tasalla. Mikäli järjestelmä on esimerkiksi yhden työntekijän kohdalla irtisanottu, tulee työnantajan käydä poistamassa tieto jäsentiedoistaan. Työnantaja voi poistaa rekisteröinnin kirjautumalla Heta-liiton sivuilla omiin tietoihin ja poistaa kyseisen Ylityösopimuksen.

Rekisteröinnissä jokaiselle sopimukselle tulee antaa viite, jotta työnantaja tietää, kenen työntekijän ylityösopimus on kyseessä. Viitteenä ei kuitenkaan saa käyttää työntekijöiden koko nimiä, syntymäaikoja tai henkilötunnuksia. Nämä ovat meidän kannaltamme tarpeettomia tietoja. Tärkeintä on, että työnantaja itse tietää, kenen työntekijän ylityösopimuksesta rekisteröinnissä on kyse. Rekisteröinnin voi tehdä antamalla viitteeksi esimerkiksi ”Ylityösopimus Anna” tai ”Ylityösopimus nro 1.”.

Esimerkki 1: Työnantaja on sopinut ylityösopimuksen kahden työntekijänsä kanssa. Hän rekisteröi ensiksi toisen työntekijänsä työsopimuksen antamalla viitteeksi ”Ylityösopimus 1”. Tämän jälkeen hän rekisteröi toisen ylityösopimuksen antamalla viitteeksi ”Ylityösopimus 2”. Samalla työnantaja kirjaa ylös itselleen, kumman työntekijän sopimus on kirjattu milläkin viitteellä.

Rekisteröitymisellä haluamme seurata, kuinka paljon ylityöjärjestelmän mukaisia sopimuksia tehdään ja kuinka monelle työnantajalle tämä kokeilu on ylipäätään ollut tarpeellinen. Otamme toki mielellämme vastaan myös palautetta ylityökokeiluun liittyen!

2. Ylityösopimus

”Ylitöiden tekemisestä työnantaja ja työntekijä sopivat erillisellä työehtosopijapuolten vahvistamalla kirjallisella Ylityösopimuksella. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja irtisanottavissa yhden kuukauden irtisanomisajalla.”

Ylityöjärjestelmän käyttämisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä sopivat ylityöjärjestelmän käyttöönotosta erillisellä työehtosopimusosapuolten vahvistamalla kirjallisella Ylityösopimuksella, joka löytyy Heta-liiton nettisivuilta.

Kyseisessä sopimuksessa ja siihen liittyvissä ohjeissa on käyty tarkasti sopimisen edellytykset läpi, minkä vuoksi sopimus tulee tehdä juuri tämän kyseisen kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Sopiminen edellyttää, että liitteenä olevat ohjeet on luettu ja ymmärretty.

Jotta työntekijä voisi tehdä ylityöjärjestelmän mukaista ylityötä ilman ylityökorvauksen maksamista, tulee taustalla olla tämä ”kehyssopimus”. Jokaisesta ylityökerrasta sovitaan vielä erikseen. Tämän ylityösopimuksen tekeminen ei siis velvoita työnantajaa tarjoamaan tai työntekijää tekemään ylityötä, vaan sopimus voidaan sopia taustalle myös varmuuden vuoksi. Järjestelmään liittyvien ehtojen vuoksi suositeltavaa on, että järjestelmää ei oteta käyttöön hätiköidysti vasta, kun tarvetta tällaiselle ylityölle tulee, vaan siihen perehdytään etukäteen.

Ylityösopimuksia on allekirjoitettava kaksi kappaletta: yksi kullekin sopijapuolelle. Ylityöjärjestelmän mukaisesta työstä voidaan sopia ja sitä alkaa tehdä vasta sopimuksen molemminpuolisen allekirjoittaminen jälkeen.

3. Lisätyön tarjoaminen

”Ennen ylityön tarjoamista kokoaikaiselle työntekijälleen, työnantajan on tarjottava lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen.”

Jos työnantajalla on työsuhteessa useitakin osa-aikaisia työntekijöitä, on työnantajan tiedusteltava heidän mahdollisuuksiaan lisätyön tekemiseen ennen sopimista yksittäisestä ylityökerrasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätyön tekeminen on siten ensisijaista suhteessa ylityöhön.

Tämän velvollisuuden täyttämiseksi riittää, että työntekijä yrittää tavoitella työntekijää esimerkiksi soittamalla tai tekstiviestillä.

Esimerkki 2: Kokoaikaisen työntekijän työvuorolla on ilmennyt, että työnantajalle on tullut kiireinen meno, johon tarvitsee avustajaa kahdeksi tunniksi. Lisätyön tarjoamisvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että työnantaja on tavoitellut osa-aikaisia työntekijöitä tekemään työn. Jos työnantaja saa kieltävän vastauksen tai ei tavoita työntekijöitä, on lisätyön tarjoamisvelvollisuus täytetty. Tämän jälkeen kokoaikainen työntekijä voi jäädä tekemään ylityötä, jos se hänelle käy ja kun siitä on sovittu hänen kanssaan.

4. Ylityöstä sopiminen

”Jokaisesta ylityökerrasta sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta ylityöstä.”

Ylityöjärjestelmän käyttäminen ja Ylityösopimuksen tekeminen eivät tuo työnantajalle mahdollisuutta teettää ylityötä työntekijällä automaattisesti. Työnantajan on syytä myös painottaa työntekijälle, että ylityöjärjestelmän ollessa käytössä, ei ylityöstä makseta ylityökorvausta, jotta työntekijä voi arvioida todellisen halukkuutensa ylityön tekemiseen.

Saattaa syntyä myös tilanne, jossa työntekijän halukkuus ylityön tekemiseen hankaloituu, koska työntekijä ei ylityöjärjestelmästä johtuen saa tehdystä ylityöstä ylityökorvausta. Järjestelmä ei kuitenkaan estä sitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat, että ylityöstä poikkeuksellisesti maksetaan normaalisti ylityökorvaus, vaikka järjestelmä olisikin käytössä. Tällaisessa sopimisessa on tärkeää, että ylityökorvauksen maksaminen on myös kunnan suunnalta hyväksytty ja palkanlaskenta saa tiedon tästä poikkeustilanteesta.

5. Ylityön määristä huolehtiminen

”Työnantaja vastaa työaikakirjanpidon ylläpitämisestä ja siitä, ettei työaika ylitä työaikalaissa säädettyä työajan enimmäismäärää.”

Työnantajan on tärkeä pitää huolta siitä, että ylityöjärjestelmän mukaiset tunnit pysyvät alle työehtosopimuksen määrittelemässä 168 tunnissa kalenterivuotta kohden. Tämän jälkeen ylityökorvaukset tulisi maksaa normaaliin tapaan. Myös kunnalle ja palkanlaskentaan on tärkeä ilmoittaa siitä, milloin ylityökorvauksettoman ylityön määrä on ylitetty, jotta ylityökorvaukset tiedetään tästä eteenpäin maksaa. 168 tuntia kalenterivuotta kohden vastaa keskimäärin 14 tuntia kuukaudessa. 14 tuntia kuukaudessa ei kuitenkaan ole ehdoton raja, mutta auttaa hahmottamaan järjestelmän mukaisen ylityön enimmäismäärää.

Esimerkki 3: Työnantaja voi esimerkiksi pitää erillistä kirjanpitoa siitä, kuinka paljon ylityöjärjestelmän mukaista ylityötä on tehty. Myös tuntilistaan on hyvä erikseen merkitä, mikä on ylityöjärjestelmän mukaista ylityötä.

Työaikalaissa on lisäksi määrätty työajan enimmäismääristä, joita ei saa ylittää. Tästä työnantajan tulee joka tapauksessa huolehtia, mutta erityisesti silloin, kun ylityötä tehdään runsaasti. Työaikalain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

On tärkeää pitää mielessä, että ylityön ja ylityöjärjestelmän mukaisten tuntien määrä ja ylittyminen on eri asia kuin myönnettyjen henkilökohtaisen avun tuntien määrä ja henkilökohtaisen avun tuntien ylittyminen!