Usein kysyttyjä kysymyksiä hyvinvointialueista

Eri alueilla on hyvin erilaisia käytäntöjä siinä, miten vammaispalvelut on järjestetty tähän saakka. Jos alueella on esimerkiksi jo ollut hyvinvointialueen kattava kuntayhtymä, ei hyvinvointialueiden perustaminen tuo käytännössä isoa muutosta. Helsingin kaupunki jatkaa edelleen vammaispalvelujen järjestäjänä.

Jos sen sijaan vammaispalvelun on järjestänyt kunta, näkyy muutos selvemmin. Vammaispalvelujen järjestäminen ei enää tapahdu kunnassa, vaan laajemmalla alueella koko hyvinvointialueelle. Eri kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä, joita jatkossa yhdenmukaistetaan. Hyvä puoli on muun muassa se, että jatkossa hyvinvointialueella on mahdollista koota laajempaa osaamista, ja asioiden sujuminen ei ole esimerkiksi yhden sosiaalityöntekijän varassa.

Listan hyvinvointialueista ja niihin kuuluvat kunnat löydät täältä:

Hyvinvointialueet

Kuntien ja kuntayhtymien vammaispalvelujen henkilöstö jatkaa työssä hyvinvointialueilla. Uudistuksen myötä vammaispalvelun ja palkanlaskennan yhteystiedot voivat muuttua. Tietoja on toistaiseksi vaihtelevasti hyvinvointialueiden nettisivuilla. Kannattaa seurata oman alueen tiedotusta ja vammaispalvelujen lähettämiä tiedotteita.

Joillakin paikkakunnilla puhelinnumerot ovat vaihtuneet jo joulukuussa. Jossain taas numerot säilyvät samoina. Jos et tiedä, minne olla yhteydessä, kannattaa yrittää vanhoista puhelinnumeroista tai olla yhteydessä hyvinvointialueen yleisiin neuvontapalveluihin.

Hyvinvointialueiden nettisivuille pääsee mm. tämän listauksen kautta.

Helsinki on ainoa kunta, joka jatkossakin hoitaa itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä, eli se ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingissä vammaispalvelujenkaan järjestäminen ei tässä suhteessa muutu vuonna 2023.

Asiasta on koottu lisätietoa Helsingin kaupungin nettisivuille.

Vammaispalvelulain käsittely eduskunnassa on kestänyt arvioitua pidempään, eli lain tilanne on vielä avoin. Uusi vammaispalvelulaki ei tule voimaan samaan aikaan hyvinvointialueiden kanssa. Toistaiseksi noudatetaan siis nykyistä vammaispalvelulakia.

Vammaispalvelulakiin on hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi tehty muutamia teknisiä ja terminologisia muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.1.2023. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestämistapojen sijaan laissa käytetään termiä tuottamistavat.

Muutokset ovat nähtävillä Finlexissä.

Nykyiset hallintopäätökset pysyvät voimassa uudistuksen jälkeenkin. Asiakkaille sote-palveluista tehdyt päätökset sitovat palvelusta järjestämisvastuussa olevaa tahoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kannustanut kuntia tekemään pitkälle vuoden vaihteen yli kestäviä päätöksiä.

Hyvinvointialue käsittelee myös ennen siirtymää jätetyt hakemukset esimerkiksi henkilökohtaisen avun tuntimäärän korottamisesta. Sama koskee muita palvelun saantiin liittyviä hakemuksia.

Jos kyse on ennen vuotta 2023 järjestettyyn palveluun liittyvistä avustajakuluista, ne kuuluvat kunnan vastuulle (ks. seuraava kysymys).

Asia ei kovin selvästi käy ilmi sote-lainsäädännöstä, eli asiaan liittyvät tulkinnat voivat vielä täsmentyä. Lähtökohta kuitenkin on, että järjestämisvastuun siirtyessä 1.1.2023, työnantajamallin kustannukset, jotka syntyvät 1.1.2023 tai sen jälkeen, kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle. Tätä ennen järjestämisvastuu on kunnilla, joten tämänhetkinen käsitys on, että ennen 1.1.2023 syntyneet kustannukset kuuluvat kunnan vastuulle, vaikka ne maksettaisiin vasta 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Heta-liitto tiedottaa, jos tähän liittyvistä käytännöistä saadaan lisätietoa. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, miten esim. sellaisen hakemuksen käsittely käytännössä organisoidaan, jos osa kuluista kuuluu kunnan ja osa hyvinvointialueen vastuulle. Heta-liiton saamien tietojen mukaan joulukuun palkkojen maksuun on kuitenkin varauduttu esim. niin, että hyvinvointialue maksaa joulukuun palkat ja perii sitten kulut kunnalta.

Henkilökohtaisen avun myöntämiskäytännöissä on jossain määrin eroja. Joissain kunnissa on perusteetta rajattu paljonkin sitä, mitä henkilökohtaiseen apuun voi kuulua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvinvointialueilla on taloudellisia haasteita palvelujen järjestämisessä. Se voi luoda säästöpaineita myös henkilökohtaiseen apuun.

Hyvinvointialueet tulevat todennäköisesti pyrkimään jonkinlaiseen käytäntöjen yhdenmukaistamiseen. Vammaispalvelulain uudistus vaikuttaa siihen, että henkilökohtaisen avun päätöksiä joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Tällöin on riski, että myös henkilökohtaisen avun tuntimäärää arvioidaan.

Heta-liitto huomioi tämän riskin vaikuttamisessa ja neuvontatoiminnassa. Kannattaa olla Heta-liiton neuvontaan yhteydessä, jos henkilökohtaisen avun tunteja pyritään perusteetta vähentämään.

Ainakaan useimmilla uudistus ei tarkoita sitä, että esimerkiksi sosiaalityöntekijä vaihtuisi vuoden 2023 alusta. Nykyinen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että hyvinvointialueet uudistavat ja yhdenmukaistavat organisaatiota. On siis mahdollista, että henkilöstön työnjako ja toimipisteet muuttuvat.

Vuoden vaihteen jälkeen työnantajien neuvonnasta vastaa lähtökohtaisesti sama taho kuin tähän mennessä. Kannattaa kuitenkin seurata oman alueen tiedotusta, sillä muutoksia voi tulla, kun kunnissa nyt olevia toimintoja yhdistetään. Hyvinvointialueille saatetaan myös perustaa henkilökohtaisen avun keskuksia, joihin neuvonta ja palkanlaskenta keskitetään.

Hakemukset käsittelee hyvinvointialueen viranhaltija, eli usein sosiaalityöntekijä samaan tapaan kuin kunnissa. Kuntien henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille.

Työnjako voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Pienissä kunnissa yksi sosiaalityöntekijä on voinut vastata päätöksistä useissa eri palveluissa. On mahdollista, että hyvinvointialueille vammaispalvelupäätösten tekoa keskitetään tietyille työntekijöille, joiden on näin ollen mahdollista kehittää osaamistaan.

Päätökset tulee tehdä lain mukaisessa aikataulussa myös sen jälkeen, kun palvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Organisaatiomuutokset eivät ole hyväksyttävä syy päätösten viivästymiselle.

Vammaispalvelupäätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Henkilökohtaisen avun päätökset käsittelee ensi vaiheessa viranhaltija eli esim. sosiaalityöntekijä, ja hänen päätökseensä voi siis vaatia oikaisua.

Oikaisuvaatimusmenettelyssä vammaispalveluasioissa noudatetaan hallintolain säännöksiä. Menettely on siis sama kuin aikaisemmin kunnissa, eli muutoksenhaku ei tältä osin muutu.

Myös hyvinvointialueilla päätöksissä tulee olla muutoksenhakuohje. Ohjeessa kerrotaan, miten ja mihin oikaisuvaatimus toimitetaan. Useimmin asian käsittelee todennäköisesti lautakunnan alainen jaosto.

Hyvinvointialueen päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Työsuhteiden ehdot määräytyvät mm. lakien, työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella. Siirtyminen hyvinvointialueille voi kuitenkin joissakin asioissa vaikuttaa henkilökohtaisen avustajan työsuhteen ehtoihin. Hyvinvointialue päättää lakien ja työehtosopimuksen rajoissa siitä, mitä henkilökohtaisen avun kuluja korvataan. Palkkausta saatetaan esimerkiksi yhdenmukaistaa niin, että palkkataso nousee.

Myös esimerkiksi palkkahallinnon muutoksilla voi olla vaikutusta työsuhteen käytännön asioihin, kuten siihen, miten tehdyt työtunnit ilmoitetaan palkanmaksua varten.

Kertyneet vuosilomat säilyvät muutoksesta huolimatta. Vuosilomat tulee antaa siis normaalin käytännön mukaan vuonna 2023.

Laissa hyvinvointialueiden toimeenpanosta on työntekijöiden lomapalkkavelkaa koskeva säännös. Tämä koskee kuitenkin mm. kunnista ja kuntayhtymistä siirtyviä työntekijöitä, ei työnantajamallin henkilökohtaisia avustajia.

Siirtyminen hyvinvointialueille ei vaikuta Heta-liiton jäsenyyteen tai palveluihin, vaan ne säilyvät ennallaan. Hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi ei ole ainakaan pääsääntöisesti tarvetta ilmoittaa Heta-liiton jäsenyydestä hyvinvointialueille, sillä kuntien ja kuntayhtymien asiakastiedot siirtyvät hyvinvointialueille.

Palkanmaksun ajankohta voi tietyissä rajoissa muuttua, mutta Heta-liiton jäsenten työsuhteissa tulee noudattaa työehtosopimusta. Joskus voi olla tarve sopia työntekijän kanssa asiasta uudelleen, mutta tähän vaikuttaa se, millä tavalla asiasta on mahdollisesti sovittu työsopimuksessa.

Heta-liitto katsoo, että esimerkiksi palkkatasojen yhdenmukaistaminen ei ole peruste alentaa nykyisten työntekijöiden palkkaa. Palkan alentamisen kynnys on yleisesti ottaen varsin korkea ja vaatii useimmissa tilanteissa taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen.

Palkkauksessa tulee myös huomioida saman työnantajan työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Esimerkiksi uusia työntekijöitä ei voida palkata pienemmällä palkalla, jos työtehtävät ja työntekijöiden asema ovat työnantajalla samoja.

Jos hyvinvointialue pyrkii alentamaan työntekijöiden palkkaa, suosittelemme yhteydenottoa Heta-liiton neuvontaan.

Siirtyminen hyvinvointialueille ei muuta voimassa olevaa henkilökohtaisen avun päätöstä siitä, että omainen voi toimia avustajana.

Heta-liiton tietojen mukaan kunnissa on ajoittain toimittu niin, että työnantajalle on suullisesti tai muuten vapaamuotoisesti annettu lupa palkata omainen esimerkiksi sijaispulan vuoksi. Tällainen järjestely on altis epäselvyyksille. Tästä syystä kannattaa vaatia asiasta kirjallinen päätös, jos sellaista ei nyt ole.