Login

HetaHelpin usein kysytyt kysymykset

Heta-Liiton lakimiehet ovat koonneet HetaHelp-palvelussa usein kysyttyjä, henkilökohtaisen avustajan työnantajuutta koskevia kysymyksiä. Ennen puhelinsoittoa HetaHelp-palveluun on siis mahdollista katsoa, löytyisikö vastaus kysymykseesi tältä palstalta. Olemme koonneet palstaa myös siitä näkökulmasta, että muutkin kuin työnantajat voivat hyödyntää vastauksia.

Palstaa kannattaa lukea, vaikka juuri nyt mielessä ei olisikaan avoimia kysymyksiä. Työsuhteissa tilanteet vaihtuvat, ja asioiden hoitoa helpottaa, jos niihin on tutustunut etukäteen. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä lukiessa kannattaa huomioida:

- Heta-Liiton jäsenten työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan Heta-Liiton ja JHL ry:n välistä työehtosopimusta –  Heta-Liittoon kuulumattomien työnantajien työsuhteissa lähtökohtaisesti ei.

- Usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään tilannetta, jossa vammainen henkilö toimii oman henkilökohtaisen avustajansa työnantajana. Muihin henkilökohtaisen avun järjestämistapoihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä esimerkiksi muiden vammaisjärjestöjen puoleen. 

- Heta-Liiton lakimiehet vastaavat mielellään tarkentaviin kysymyksiin puhelimitse HetaHelp-palvelussa. HetaHelp-palvelu on kaikille avoin, eli palveluun voi soittaa kuka tahansa. 

- HetaHelpiin kannattaa soittaa aina, jos olet epävarma siitä, koskeeko usein kysytyt kysymykset -palstan vastaus myös sinun tilannettasi.

- Usein kysytyt kysymykset -palstan lukija päättää itse, miten hän käyttää saamaansa tietoa ja vastaa itse palstalta saatujen tietojen käytöstä. 

- Tietoa, vastauksia kysymyksiin ja työsuhteisiin liittyviä lomakkeita on saavissa myös Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta: www.tyosuojelu.fi

Sisällysluettelo

Henkilökohtaisen avun päätös
1. Kuinka kauan henkilökohtaista apua koskevan päätöksen saaminen voi kestää?
2. Pitääkö kunnan tehdä päätös henkilökohtaisen avun järjestämistavasta?
3. Voiko kunta tehdä aina päätöksen määräaikaisena?
4. Voiko henkilökohtaisen avun tuntimäärä vaihdella viikoittain?
5. Minne voin valittaa sosiaalityöntekijän tekemästä henkilökohtaisen avun päätöksestä?
Heta-Liiton jäsenyys ja työehtosopimus 
6. Mitä Heta-Liiton jäsenyys tarkoittaa ja kuka voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi?
7. Kun liityn Heta-Liittoon, milloin korvaukset aletaan maksaa työehtosopimuksen mukaan?
8. Korvaako kunta Heta-Liiton jäsenmaksun?
9. Jos en halua jatkaa Heta-Liiton jäsenenä, milloin työehtosopimuksen velvoittavuus lakkaa?
Työsopimus
10. Pitääkö työsopimus tehdä kirjallisena?
11. Pitääkö työsopimuksessa sopia avustajan vaitiolovelvollisuudesta vai onko se voimassa muutoinkin?
12. Minkä pituinen koeaika voi olla?
13. Mitä työsopimukseen merkitään työajaksi?
Palkka ja palkanmaksu 
14. Mikä on henkilökohtaisen avustajan palkka? Nouseeko se, jos työnantaja liittyy Heta-Liittoon?
15. Milloin palkka tulee maksaa?
16. Kerran kuussa maksettava palkka
17. Milloin avustaja on oikeutettu kokemuslisään?
18. Kuinka suuri kokemuslisä on?
19. Miltä päiviltä työntekijä on oikeutettu sunnuntaityökorotukseen? 
20. Mitkä päivät ovat arkipyhiä?
21. Onko sijainen oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen?
22. Voinko edellyttää, että työntekijä tulee töihin arkipyhänä?
23. Enkö saa henkilökohtaista apua, jos avustaja on arkipyhävapaalla?
Erikoistilanteita: Työntekijän sairaus, lomautus ja perhevapaat
24. Pitääkö henkilökohtaisella avustajalla olla työterveyshuolto?
25. Miten sairauspoissaolosta ilmoitetaan?
26. Mikä todistus sairauspoissaolosta tulee toimittaa työnantajalle?
27. Miten pitkään sairausajalta maksetaan palkkaa?
28. Miten hyvissä ajoin lomautusilmoitus on annettava?
29. Ovatko henkilökohtaisen avustajan perhevapaat palkallisia?
Omainen henkilökohtaisena avustajana
30. Ketkä ovat vammaispalvelulain tarkoittamia ”omaisia tai muita läheisiä henkilöitä”?
31. Voiko omainen tai muu läheinen henkilö toimia henkilökohtaisena avustajana?
32. Onko perheenjäsen oikeutettu työaikakorvauksiin?
33. Onko perheenjäsen oikeutettu kokemuslisään?
34. Voiko omainen pitää lomaa henkilökohtaisen avustajan työstä?
Henkilökohtainen avustaja matkalla
35. Saanko lisätunteja matkaa varten?
36. Maksaako kunta avustajan lentoliput ja hotellin?
37. Miten järjestän työajan matkalla, kun tarvitsen paljon apua?
38. Mitä tapahtuu matkani ajaksi kotiin jääville avustajille?
Työsuhteen päättyminen
39. Milloin koeaika päättyy?
40. Voinko purkaa työsuhteen koeajalla ilman sen kummempia perusteita?
41. Miten irtisanomisaika lasketaan, kun irtisanomisaika 1 kuukausi?
42. Onko minulla velvollisuus antaa työtodistus?
43. Pitääkö työtodistuksessa arvostella avustajan työtaitoja?
44. Voiko työnteon lopettaa heti irtisanomisen jälkeen?
45. Pitääkö työntekijälle antaa varoitus ennen työsuhteen irtisanomista? Kuinka monta?
46. Voinko irtisanoa avustajan, kun hän sitä pyytää?
Työaika
47. Mitä eroa on työvuoroluettelolla ja vammaispalveluun toimitettavalla tuntilistalla? 
48. Milloin ja miten työvuorot pitää ilmoittaa työntekijälle?
49. Voiko työvuoroluetteloa muuttaa sen jälkeen, kun vuorot on ilmoitettu? 
50. Miten päivittäinen ylityö määräytyy ja miten se korvataan?
51. Mitä eroa on ylityöllä ja henkilökohtaisen avun myönnettyjen tuntien ylittymisellä?
52. Saako avustaja palkkaa siltä ajalta, kun en voi antaa hänelle työtehtäviä ja hän joutuu odottamaan?  
53. Voiko avustaja tehdä työtä yöllä?
Vuosiloma
54. Kuinka paljon työntekijällä pitää olla työtä, jotta hänelle kertyy vuosilomaa?
55. Paljonko vuosilomaa on kertynyt?
56. Voiko työnantaja määrätä vuosiloman ajankohdan?
57. Voiko avustajan loman keskeyttää, kun hän sairastui?
58. Voiko vuosiloman maksaa rahana ilman että työntekijä pitää lomaa?
59. Maksaako kunta vuosiloman sijaisen palkan ja mistä saan apua sijaisen hankintaan?
60. Milloin vuosilomapalkka pitää maksaa?


Henkilökohtaisen avun päätös


1. Kuinka kauan henkilökohtaista apua koskevan päätöksen saaminen voi kestää?

KYSYMYS: Olen jättänyt neljä kuukautta sitten hakemuksen henkilökohtaisen avun lisätunneista ja hakemuksessa on selvitys lisääntyneestä avun tarpeestani. Vammaispalvelun mukaan asia on ollut sosiaalityöntekijällä odottamassa päätöstä, mutta viraston kesälomien takia asia siirtyy edelleen. Onko tämä oikein ja mitä voin tehdä? Olen jo ollut useasti yhteydessä sosiaalityöntekijään tuloksetta.

VASTAUS: Vammaispalveluja koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kolmen kuukauden määräaika päätöksenteolle ei kuitenkaan ole päätöksenteon vähimmäis- tai enimmäismääräaika. Päätös asiassa on tehtävä heti, kun asiassa mahdollisesti hankittavat selvitykset on saatu.

Päätöksentekoon varattavaa aikaa arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, minkälaisesta asiasta kulloinkin on kysymys. Henkilökohtaisessa avussa on kysymys subjektiivisesta oikeudesta ja sellaisesta perustavanlaatuisesta palvelusta, jolla turvataan vaikeavammaiselle henkilölle perustuslain mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon. Tällaisen palvelun kohdalla viranomaisilta edellytetään, että asian käsittelyn joutuisuuteen ja myös päätöksen täytäntöönpanon viivytyksettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Viivästyneistä päätöksistä on mahdollista jättää kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastoon. On hyvä, että päätöksentekoon liittyvät viivästykset saatetaan laillisuusvalvojien tietoon. Asiasta voi olla myös yhteydessä kunnan sosiaaliasiamieheen.

2. Pitääkö kunnan tehdä päätös henkilökohtaisen avun järjestämistavasta?

KYSYMYS: Olen saanut henkilökohtaisen avun päätöksen. Kunnan vammaispalvelu sanoo, että työnantajamalli on ainoa tapa järjestää henkilökohtaista apua kunnassani. Haluaisin kuitenkin sen ostopalveluna. Kunta ei suostu tekemään asiassa päätöstä. Mitä teen?

VASTAUS: Kunnan vammaispalvelun on tehtävä hallintopäätös henkilökohtaisen avun järjestämistavasta. Päätöksessä tulee olla perustelut ja muutoksenhakuohjeet. Vaadi tällaista päätöstä. Jos et saa sitä, ole yhteydessä aluehallintovirastoon.

Kunta ei voi järjestää omaa palvelutuotantoaan yksinomaan ns. työnantajamallilla korvaamalla henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuvia kustannuksia. Kunnan on yksilöllisesti arvioitava, millä tavoin henkilökohtaista apua kussakin tapauksessa järjestetään ja toteutetaan.

Mikäli vaikeavammainen ei halua tai pysty toimimaan edes kunnan antaman ohjauksen ja avun turvin työnantajana, tulee kunnan tarjota muita järjestämistapoja. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan lain mukainen menettely ei ole se, että kunta tosiasiassa ”pakottaa” vammaisen henkilön valitsemaan työnantajamalliin.

3. Voiko kunta tehdä aina päätöksen määräaikaisena?

KYSYMYS: Kunnan vammaispalvelu tekee henkilökohtaisen avun päätöksen aina määräaikaisena, vaikka avuntarpeeni on jatkuvaa, eikä vammani poistu minnekään. Onko tämä oikein?

VASTAUS: Henkilökohtaisen avun päätös perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Palvelusuunnitelmassa tulisi arvioida tätä yksilöllistä tarvetta. Päätökset tulisi lähtökohtaisesti tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Kun kysymys on sellaisesta palvelusta, jonka tarve on jatkuva, tulisi päätökset siten, että päätös on voimassa toistaiseksi.  Eduskunnan oikeusasiamiehen mukana vaikeavammaisen henkilön alistaminen muutoksenhakuprosessiin tilanteessa, jossa henkilön olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia, saattaa vaarantaa henkilön oikeuden välttämättömään huolenpitoon henkilökohtaista apua järjestettäessä. Viranomaisella saattaa kuitenkin olla peruste tehdä palvelua koskeva päätös myös määräaikaisena. Määräaikaisuuden tulisi tällöin perustella päätöksessä.

Kannattaa keskustella kunnan vammaispalvelun kanssa toiveestasi saada päätös toistaiseksi voimassa olevana. Voit myös hakea päätökseen muutosta ja vaatia sitä toistaiseksi voimassa olevana. Jos muutoksenhakuaikaa ei ole enää jäljellä, voit jättää asiasta uuden hakemuksen vammaispalveluun.

4. Voiko henkilökohtaisen avun tuntimäärä vaihdella viikoittain?

KYSYMYS: Minulle on myönnetty henkilökohtaista apua 30 tuntia viikossa. Joskus kuitenkin on niin, että tarvitsen apua vähemmän (esim. 20 tuntia) ja joskus enemmän (esim. 40 tuntia). Voinko tehdä niin, että joinain viikkoina on enemmän kuin 30 tuntia ja sitten vastaavasti joinain viikkoina vähemmän kuin 30 tuntia?

VASTAUS: Jos päätöksessä lukee ”30 tuntia viikossa”, tarkoittaa se sitä, että enempää tunteja ei tämän päätöksen mukaan voida teettää yhden viikon aikana. 

Henkilökohtaisen avun päätöksen tulisi vastata yksilöllistä tarvetta. Käy sosiaalityöntekijän kanssa uudelleen läpi palvelutarve ja kirjauta se myös palvelusuunnitelmaan. Uudessa päätöksessä voitaisiin myöntää henkilökohtaista apua esimerkiksi kuukautta kohden. Tämä muotoilu mahdollistaa viikoittaisen vaihtelun käytetyissä henkilökohtaisen avun tunneissa. 

 
5. Minne voin valittaa sosiaalityöntekijän tekemästä henkilökohtaisen avun päätöksestä?

KYSYMYS: Sain päätöksen, jossa myönnettiin henkilökohtaista apua paljon vähemmän kuin hain. Mitä voin tehdä?

VASTAUS: Voit hakea päätökseen oikaisua tekemällä oikaisuvaatimuksen 30 vuorokauden sisällä. Päätöksessä pitäisi olla tätä koskevat ohjeet ja muutoksenhakuosoite. Voit myös lähettää oikaisuvaatimuksen liitteineen sähköpostilla. Jos lautakunnan päätöskin on kielteinen, voit valittaa siitä toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen ja sieltä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näissä valitusaika on samoin 30 vuorokautta ja hallinto-oikeuden päätöksessä on muutoksenhakuohjeet. Kannattaa myös selvittää oikeusaputoimistosta, olisiko sinun mahdollista saada maksutonta oikeusapua valitusprosessiin. 

Voit aina myös tehdä uuden hakemuksen esimerkiksi uusien lisäselvitysten kanssa, jos et halua lähteä heti pitkään valitusprosessiin.


Heta-Liiton jäsenyys ja työehtosopimus 


6. Mitä Heta-Liiton jäsenyys tarkoittaa ja kuka voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi?


Heta-Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, joka toimii oman henkilökohtaisen avustajansa työnantajana tai toimii vammaisen henkilön puolesta tämän henkilökohtaisen avustajan työnantajana ja joka hyväksyy yhdistyksen sääntöihin kirjatun tarkoituksen. Varsinaisen jäsenen tulee siis aina olla täysi-ikäinen henkilö.

Työnantajaliiton jäsenenä työnantaja sitoutuu noudattamaan Heta-Liiton työehtosopimusta. Työehtosopimuksen perusteella on mahdollista sopia työntekijän kanssa säännöllisen työajan pidentämisestä esimerkiksi matkan ajaksi.  Vain jäsenet voivat saada mm. Heta-Liiton jäsenten lakipalveluja. 

Lisätietoja Heta-Liiton jäsenyydestä löydät täältä.


7. Kun liityn Heta-Liittoon, milloin korvaukset aletaan maksaa työehtosopimuksen mukaan?

KYSYMYS: Olen liittynyt Heta-Liiton jäseneksi. Heta-Liiton ilmoituksen mukaan jäsenyyden alkamispäivä on 6.6. Kunta sanoo, että työehtosopimuksen mukaiset iltalisät ja muut korvaukset maksetaan vasta 1.7. lukien. Miten arvioitte tilannetta oikeudellisesti?

VASTAUS: Työehtosopimuksen korvaukset tulevat työnantajaa ja kuntaa sitovaksi siitä päivästä lukien, kun työnantaja on liittynyt Heta-Liiton jäseneksi. Näin ollen, työehtosopimuksen mukaiset korvaukset tulee maksaa työntekijälle 6.6. lukien ja kunnan pitää ne myös korvata.


8. Korvaako kunta Heta-Liiton jäsenmaksun?

KYSYMYS: Olen liittynyt Heta-Liittoon ja mietin, voinko hakea kunnan korvausta Heta-Liiton jäsenmaksuun? Jäsenyys on minulle välttämätön, jotta voin sopia avustajani kanssa tavanomaista pidemmistä työvuoroista muun muassa matkojen ajalle.

VASTAUS: Voit jättää kuntaan hakemuksen Heta-Liiton jäsenmaksun korvaamisesta. Hakemusta voit perustella sillä, että tarvitset jäsenyyttä työnantajayhdistyksessä, jotta voit sopia työehtosopimuksen mukaisista työaikajoustoista. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä voit halutessasi hakea muutosta. 


9. Jos en halua jatkaa Heta-Liiton jäsenenä, milloin työehtosopimuksen velvoittavuus lakkaa?

KYSYMYS: Olen eronnut Heta-Liitosta, koska katsoin, että siitä ei ole minulle hyötyä. Avustajani kuitenkin sanoi, että minun pitää vielä noudattaa työehtosopimusta, vaikka en ole jäsen. Miten arvioitte tilannetta oikeudellisesti?

VASTAUS: Työnantajan erotessa Heta-Liitosta, tulee hänen silti noudattaa työehtosopimusta eroamishetkellä voimassa olevan työehtosopimuksen loppuun saakka.


Työsopimus

 


10. Pitääkö työsopimus tehdä kirjallisena?

KYSYMYS: Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa. Olen aiemmin vain sopinut kaikki suullisesti. Nyt henkilökohtainen avustaja vaatii kirjallista työsopimusta. Onko minun pakko tehdä sellainen?

VASTAUS: Työsopimuksesta ei ole laissa säädetty määrämuotoa. Näin ollen suullisesti tehty sopimus sitoo yhtälailla kuin kirjallinen. Suullisessa sopimuksessa ongelmana on kuitenkin se, että on hyvin vaikea jälkikäteen näyttää, mitä on sovittu. Tämän vuoksi on etusi mukaista ja suositeltavaa, että teet työsopimuksen kirjallisena. 

Jos olet Heta-Liiton jäsen, sinun on työehtosopimuksen mukaisesti tehtävä työsopimus kirjallisena tai sähköisesti, eli tällöin suullinen työsopimus ei ole riittävä.

Huomioi, että vaikka et tekisi kirjallista työsopimusta, tulee sinun työsopimuslain mukaan antaa henkilökohtaiselle avustajalle selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Selvitys tulee antaa viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
 
 
11. Pitääkö työsopimuksessa sopia avustajan salassapitovelvollisuudesta vai onko se voimassa muutoinkin?

KYSYMYS: Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa. Edellisen kanssa kävi niin, että hän kertoi minun henkilökohtaisista asioistani lähibaarissa muille ja sain kuulla siitä. Työsuhde loppui siihen. Emme olleet työsopimuksessa sopineet salassapitovelvollisuudesta. Nyt haluan uuden henkilökohtaisen avustajan kanssa tehdä asian heti selväksi. Teenkö sen suullisesti, pitääkö salassapidosta sopia työsopimuksessa vai onko se muutoinkin voimassa?

VASTAUS: Henkilökohtaisen avustajan salassapitovelvollisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty laissa. Se sisältyy osana ns. työntekijän yleiseen lojaliteettivelvoitteseen: työntekijän on toiminnassa vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kannalta. Koska tällainen velvoite on melko yleinen, on suositeltavaa sopia salassapitovelvollisuudesta työsopimuksessa kirjallisesti. Huomioitava on myös, että salassapito kannatta kirjata siten, että se koskee myös työsuhteen jälkeistä aikaa. 

Työntekijöiden kanssa kannattaa myös keskustella salassapitovelvollisuuden tärkeydestä. 


12. Minkä pituinen koeaika voi olla?

KYSYMYS: Olen palkkaamassa uutta henkilökohtaista avustajaa sairausloman sijaiseksi. Sijaisuus kestää kolme kuukautta. Olen kuullut, että koeaika saa työehtosopimuksen mukaan olla neljä kuukautta, joten voinko laittaa työsopimukseen, että koeaika kestää koko työsuhteen ajan? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, pääsääntöisesti enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. 

Koeajan kanssa kannattaa olla tarkkana, kun tehdään määräaikaista työsopimusta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos siis työsuhde kestää kolme kuukautta, voi koeaika olla enimmillään 1,5 kuukautta. Se voi siis myös olla tätä lyhyempi tai siitä ei ole pakko sopia lainkaan. Usein koeaika voi kuitenkin olla tarpeen sen selvittämiseksi, vastaako työsuhde työnantajan ja työntekijän tarpeita.

Kannattaa huomata, että koeajan kuluminen alkaa vasta työnteon aloittamisesta.


13. Mitä työsopimukseen merkitään työajaksi?

KYSYMYS: Minulle on myönnetty henkilökohtaista apua ensimmäistä kertaa ja tuntimäärä on 50 tuntia kuukaudessa. Mielestäni määrä on riittämätön ja olen valittanut kunnan päätöksestä. Olen tänään tekemässä työsopimusta uuden avustajan kanssa. Mitä minun tulisi merkitä sopimukseen työajasta? Olen kertonut tulevalle avustajalle, että tunteja voisi olla jatkossa enemmänkin.

VASTAUS: Työsopimukseen merkittävä työaika kannattaa aina miettiä tarkkaan, sillä työsopimukseen merkitty työaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. 

Mikäli työsopimukseen merkittävästä työajasta herää vähänkään epäselviä kysymyksiä, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Heta-Liiton lakimiehiin ennen sopimuksen tekemistä.

Työsopimukseen voidaan kysytyssä tilanteessa merkitä esimerkiksi viikoittaisin työajan vaihteluväli siten, että työntekijän työaika olisi esimerkiksi 5-15 tuntia viikossa. Tällöin olet velvollinen tarjoamaan työntekijälle vähintään 5 tuntia työtä joka viikko. Kannattaa kuitenkin huomata, että kunta ei ole velvollinen korvaamaan palkkakustannuksia kuin päätöksen mukaiselta 50 tunnilta.


Palkka ja palkanmaksu


14. Mikä on henkilökohtaisen avustajan palkka? Nouseeko se, jos työnantaja liittyy Heta-Liittoon?

KYSYMYS: Minulla on ollut henkilökohtainen avustaja jo 15 vuotta. Olen nyt vasta liittynyt Heta-Liittoon. Liittymispäivä on 1.7. Olen kuullut, että henkilökohtaisen avustajan palkka nousisi, kun liityn Heta-Liittoon. Onko näin ja miten paljon palkka nousee?

VASTAUS: Henkilökohtaisten avustajien palkan suuruus vaihtelee kunnittain. Kun olet liittynyt Heta-Liittoon, määräytyy henkilökohtaisen avustajan palkka työehtosopimuksen mukaan. Palkka on tällöinkin kuitenkin kuntakohtainen. 

Kunnissa palkankorotukset ovat Heta-Liittoon kuuluvien osalta nousseet eri tahtia kuin muiden. Tämän vuoksi kunnissa on yleensä ns. ”normaalipalkka” ja ns. ”Heta-palkka”. Saat selville tarkan Heta-palkan oman kuntasi vammaispalvelusta tai palkanlaskentaa harjoittavalta taholta. Heta-palkka otetaan käyttöön liittymispäivästä, eli 1.7. lukien.

Heta-Liiton jäsenyyden alkamisen myötä työntekijän palkkaus ja muut edut voivat parantua, mutta eivät heiketä. Työehtosopimuksen perusteella ei siis voi huonontaa työntekijän voimassaolevaan työsuhteeseen perustuvia etuja. Jos työntekijälle olisi jostakin syystä maksettu esimerkiksi korkeampaa kokemuslisää, ei tätä voi alentaa sen perusteella, että työnantaja liittyy Heta-Liittoon. 

15. Milloin palkka tulee maksaa?

KYSYMYS: Minulla on avustaja ja olen Heta-Liiton jäsen. Työntekijän työaika on 10-20 tuntia viikossa.  Tuntimäärä siis vaihtelee. Tuntipalkka maksetaan siten, että toimitan tuntilistan kuntaan kuukauden viimeinen päivä ja palkka maksetaan koko kuukauden ajalta seuraavan kuukauden puolivälissä. Avustajani sanoi, että palkka pitäisi maksaa nopeammin, mutta kunta ei suostu muuttamaan palkanmaksuaikataulua. Miten asia on?

VASTAUS: Tuntipalkka pitää lähtökohtaisesti maksaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tässä tilanteessa ei voida sopia työntekijän kanssa kerran kuukaudessa maksettavasta palkasta, sillä työntekijällä ei ole säännöllistä viikoittaista tai jaksottaista työaikaa. Alkukuun eli 1.-15. päivän palkka maksetaan viimeistään kuun loppuun mennessä lisineen ja loppukuun eli 16.-kuun viimeinen päivä seuraavan kuukauden puoliväliin mennessä lisineen. 

Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että kunnan järjestämässä palkkahallinnossa tulee noudattaa lakia ja työehtosopimusta. Kunta ei siis voi itse vapaasti päättää, milloin henkilökohtaisten avustajien palkat maksetaan.

Ole yhteydessä kunnan palkanlaskentaan ja ilmoita, että on siirryttävä tällaiseen palkanmaksuaikatauluun. Tämänhetkisen palkanmaksuaikataulun mukaan palkka on joka kuukausi myöhässä ja tästä muodostuu myös viivästyskorkoa.


16. Kerran kuussa maksettava palkka

KYSYMYS: Milloin tuntipalkkaiselle avustajalle voidaan maksaa palkka kerran kuussa? Voiko kunta määrätä, että palkka maksetaan kerran vain kuussa?

VASTAUS: Jos työnantaja on Heta-Liiton jäsen, palkan maksu voi tapahtua työnantajan ja työntekijän sopimuksen mukaan kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Kerran kuussa maksettava palkka perustuu siten työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, eikä kunta voi tästä määrätä. 

Palkka voidaan Heta-Liiton työehtosopimuksen mukaan maksaa kerran kuukaudessa vain, jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika (täyttä työaikaa tekevä) tai peruspalkan muodostus muutoin on säännönmukainen. Työntekijän tulee siis viikkoa, jaksoa tai kuukautta kohden tehdä säännönmukaisesti sama tuntimäärä.

Tällöin peruspalkka maksetaan kuukauden lopussa ja palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) maksetaan seuraavan kuun puolessa välissä. 

Tässäkin tapauksessa palkan perusteena on tuntipalkka – peruspalkka vain maksetaan kuun lopussa. 


17. Milloin avustaja on oikeutettu kokemuslisään?

KYSYMYS: Olen liittynyt Heta-Liiton jäseneksi. Henkilökohtaisella avustajallani on aikaisempaa työkokemusta henkilökohtaisen avustajan työstä. Lisäksi hän on työskennellyt mm. lähihoitajana. Hän on myös valmistunut lähihoitajaksi. Mikä on kokemuslisään oikeuttavaa työtä? Entä saako avustaja jotakin lisää lähihoitajan tutkinnosta?

VASTAUS: Kokemuslisää maksetaan työehtosopimuksen perusteella Heta-Liiton jäsenten työntekijöille. Joissakin kunnissa saattaa kuitenkin olla omia erillisiä kokemuslisiä. Kokemuslisäkuukausien laskentaan kannattaa tarvittaessa pyytää apua vammaispalvelusta tai palkanlaskijalta.

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan henkilökohtaisena avustajana tai niihin verrattavissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet. Kokemuslisää kerryttävät siis työskentelykuukaudet. Suoritettu tutkinto ei siis oikeuta erilliseen kokemuslisään. 

Henkilökohtaiseen apuun verrattavaa työtä on useimmiten esimerkiksi lähihoitajan, kotipalvelun työntekijän, kouluavustajan, hoiva-avustajan tai laitoshuoltajan työ. 

Kannattaa huomioida, että kokemusta kertyy työskentelykuukausista, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa. Osa-aikainen työ ei siis aina kerrytä kokemuslisään laskettavaa työkokemusta. Kokemusta voi kuitenkin kertyä samaan aikaan useammalle työnantajalle tehdystä työstä. Tällainen tilanne on silloin, kun avustaja työskentelee osa-aikaisesti usealle eri työnantajalle.


18. Kuinka suuri kokemuslisä on?

KYSYMYS: Henkilökohtainen avustajani on ollut töissä 2,5 vuotta. Milloin kokemuslisä nousee ja kuinka paljon?

VASTAUS: Tuntipalkkaa korotetaan kokemuslisällä siten, että ensimmäisen, kolmannen ja viidennen täyden työskentelyvuoden jälkeen korotetaan sen hetkistä palkkaa 1 %:n suuruisella kokemuslisällä.

Tässä tilanteessa seuraava prosentin korotus on tulossa sen jälkeen, kun työntekijälle on kertynyt kokemuslisään oikeuttavia työskentelykuukausia yhteensä kolmen vuoden edestä.  Kokemuslisäkuukausien kertymisestä kannattaa pitää kirjaa. Tällöin on helppo ilmoittaa palkanlaskijalle, milloin kolmen vuoden raja täyttyy.


19. Miltä päiviltä työntekijä on oikeutettu sunnuntaityökorotukseen? 

KYSYMYS: En muista miltä päiviltä henkilökohtaiselle avustajalle pitäisi maksaa 100 prosentilla korotettu palkka. Mitkä ne olivatkaan? Saako henkilökohtainen avustaja palkkaa näiltä päiviltä, vaikka ei ole töissä? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Sunnuntaityöllä tarkoitetaan Heta-Liiton työehtosopimuksen mukaan työtä, joka on tehty: 

- sunnuntaina
- uudenvuodenpäivänä
- loppiaisena
- pitkäperjantaina
- pääsiäislauantaina
- 2. pääsiäispäivänä
- vapunpäivänä
- helatorstaina
- juhannusaattona
- juhannuspäivänä
- pyhäinpäivänä
- itsenäisyyspäivänä
- jouluaattona
- joulupäivänä ja 
- tapaninpäivänä 

Sunnuntaityökorotuksena maksetaan tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Sunnuntaityökorotus maksetaan vain, jos työntekijällä on työvuoro kyseisenä päivänä. 

Kannattaa kuitenkin huomata, että osa näistä päivistä on myös arkipyhiä (ks. seuraava kysymys), joiden ajalta Heta-Liiton jäsenten työntekijöillä on pääsääntöisesti oikeus arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen.


20. Mitkä päivät ovat arkipyhiä?

KYSYMYS: Mitkä päivät ovat henkilökohtaiselle avustajalleni palkallisia vapaapäiviä? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Työehtosopimuksen mukaan arkipyhiä eli ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä ovat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva:

- vapunpäivä,
- juhannusaatto, 
- itsenäisyyspäivä, 
- jouluaatto, 
- joulupäivä ja
- tapaninpäivä.

Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisälle jäävä arkipyhä ei kuitenkaan oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään. 


21. Onko sijainen oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen?

KYSYMYS: Minulla on kesätöissä vuosiloman sijainen, jonka työsuhteen ajalle osuu juhannusaatto. Hänen työsuhteensa kestää yhteensä kaksi kuukautta. Onko hän oikeutettu palkalliseen vapaaseen juhannusaattona?

VASTAUS: Varsin harvoin henkilökohtainen avustaja ei ole oikeutettu arkipyhävapaaseen, jos työnantaja kuuluu Heta-Liittoon. 

Jos työntekijän työsuhde kestää alle kaksi viikkoa, ei oikeutta arkipyhävapaaseen tai korvaukseen ole. Kysymässäsi tilanteessa työsuhde kestää kaksi kuukautta, joten sijaisellakin on oikeus arkipyhävapaaseen tai -korvaukseen.

Sama koskee tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää, jonka työjakso kestää alle kaksi viikkoa. Tarvittaessa työhön kutsuttavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä työntekijää, joka tekee satunnaisia ns. ”keikkatöitä”. 


22. Voinko edellyttää, että työntekijä tulee töihin arkipyhänä?

KYSYMYS: Tarvitsen joulunpyhinä avustajaa. Voinko edellyttää, että henkilökohtainen avustaja on töissä arkipyhäpäivänä? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Työnantaja voi edellyttää, että henkilökohtainen avustaja on töissä myös arkipyhänä. Kannattaa kuitenkin myös tarkistaa, että työntekijän kanssa tehty työsopimus mahdollistaa työskentelyn arkipyhänä.

Arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan normaalin kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä saa näin ollen kolminkertaisen tuntipalkan, mikäli on töissä arkipyhänä. 


23. Enkö saa henkilökohtaista apua, jos avustaja on arkipyhävapaalla?

KYSYMYS: Harkitsen Heta-Liittoon liittymistä. Olen kuitenkin kuullut, että en saisi tämän jälkeen enää yhtä paljon henkilökohtaista apua, jos kerran avustaja on vapaalla arkipyhinä. Miten asia on?

VASTAUS: Vammaispalvelun tulee korvata sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut, jos henkilökohtainen avustaja on arkipyhävapaalla. Henkilökohtaista apua tulee aina järjestää päätöksen mukainen tuntimäärä silloinkin, kun vakituinen avustaja olisi arkipyhän, vuosiloman tai muun vapaan takia pois työstä. 

Kannattaa kuitenkin huomata, että työehtosopimuksen mukaan voit edellyttää, että työntekijä on töissä arkipyhänä, esimerkiksi siis jouluaattona. Tällöin työntekijälle maksetaan kolminkertainen tuntipalkka hyvityksenä siitä, että hän on ollut töissä arkipyhänä.


Erikoistilanteita: Työntekijän sairaus, lomautus ja perhevapaat

24. Pitääkö henkilökohtaisella avustajalla olla työterveyshuolto

KYSYMYS: Minulla on avustajia ja olen kuullut, että heillä pitäisi olla työterveyshuolto. Toisaalta olen kuullut, että heidät voi vain ohjata terveyskeskukseen, jos jotain tulee. Onko näin?

VASTAUS: Työnantajana sinulla on velvollisuus järjestää lakisääteinen työterveyshuolto. Tämä tapahtuu siten, että otat yhteyden työterveyshuoltoa järjestävään tahoon ja teet sopimuksen työterveyshuollon järjestämisestä. Vasta sitten sinulla on työterveyshuolto järjestettynä. Sen jälkeen työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen (tulee käymään kotonasi tai muutoin selvittää työpaikan olosuhteita) ja avustajat lähetetään työterveystarkastukseen.

Kunnan vammaispalvelun tulee tarvittaessa ohjata ja auttaa työterveyshuollon järjestämisessä. Voit siis kysyä neuvoa asiassa myös kunnan vammaispalvelusta. 

Lakisääteinen työterveyshuolto ei kata työntekijän sairaanhoitoa, vaan on ns. ehkäisevää työterveyshuoltoa. Lakisääteisen työterveyshuollon sisällöstä löydät tietoa esimerkiksi Kelan internetsivuilta.


25. Miten sairauspoissaolosta ilmoitetaan?

KYSYMYS: Kuulun Heta-Liittoon ja mietimme työntekijän kanssa, että miten hänen tulisi ilmoittaa sairauspoissaoloista. Yleensä hän on lähettänyt minulle tekstiviestin aamulla, jos on sairaana.

VASTAUS: Heta-Liiton jäsenten työsuhteissa noudatetaan Heta-Liiton työehtosopimuksen määräyksiä poissaoloihin liittyvistä käytännöistä. Työntekijän on ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään heti sen todettuaan. Samoin on ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava sairauspoissaolon kesto mahdollisimman pian siitä tiedon saatuaan. 

Työntekijä soittaa siis työnantajalle:
- kun hän huomaa, että on sairaana eikä voi tulla töihin
- kun hän saa tiedon, kuinka pitkä poissaolosta tulee. Useimmiten tämä selviää sen jälkeen, kun työntekijä on saanut lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittaman sairauslomatodistuksen. 

Työpaikalla on oltava kirjallinen ohjeistus menettelytavoista poissaolotilanteissa. Ohjeista on käytävä ilmi myös vaihtoehtoiset tavat, mikäli työnantajaa ei tavoiteta soittamalla. Ohjeissa voi siis lukea esimerkiksi, että työntekijä voi ilmoittaa poissaolosta tekstiviestillä, mikäli hän ei tavoita työnantajaa puhelimitse. Sinun tulisi siis laatia kirjallinen ohjeistus menettelytavoista poissaolotilanteissa. Tällöin on selkeää, miten työntekijän tulee menetellä.


26. Mikä todistus sairauspoissaolosta tulee toimittaa työnantajalle?

KYSYMYS: Työntekijä käy kaupungin terveysasemalla, jos on esimerkiksi kuumetaudissa. Terveysasemalla hän pääsee yleensä sairaanhoitajan, mutta ei lääkärin vastaanotolle. Riittääkö sairaanhoitajan kirjoittama sairauslomatodistus?

VASTAUS: Heta-Liiton jäsenten työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä työnantajalle toimitettavasta sairauslomatodistuksesta.

Työntekijän on toimitettava kolmesta ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä työnantajalle sairaanhoitajan kirjoittama todistus. Työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä alkaen.

Työnantaja voi kirjallisesti ohjeistaa yllä olevasta toisin. Käytäntönä voi siis olla, että kolmesta ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä riittää työntekijän oma ilmoitus. Kannattaa kuitenkin huomioida, että monet kunnat vaativat henkilökohtaisen avustajan sairauslomatodistuksen toimittamista joko vammaispalveluun tai palkanlaskijalle, jotta sairausajan palkka voidaan maksaa. 

Viimeistään neljännestä poissaolopäivästä lukien työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus. Jos siis poissaolo jatkuu enemmän kuin kolme päivää, tulee työntekijän toimittaa lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus neljännestä poissaolopäivästä alkaen.

Sairauspoissaolotodistukset ja -selvitykset on toimitettava viipymättä ja ainoastaan työnantajalle.


27. Miten pitkään sairausajalta maksetaan palkkaa?

KYSYMYS: Avustaja (aloittanut puoli vuotta sitten) on sairastunut maanantaina ja ollut seuraavat 2 kokonaista viikkoa sairaslomalla. Maksetaanko hänelle palkkaa koko ajalta?

VASTAUS: Heta-Liiton työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä sairausajan palkasta, minkä vuoksi henkilökohtaisen avustajan sairastuessa noudatetaan suoraan työsopimuslakia.

Avustajalla on oikeus täyteen sairausajan palkkaan (jos työsuhde jatkunut alle kuukauden, on vastaavasti oikeus 50 % palkkaan) sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. 

Tässä tapauksessa sairastumispäivä on maanantai. Tiistai on sairastumispäivää seurannut arkipäivä, eli tästä alkaa yhdeksän arkipäivän laskentajakso. Arkilauantai lasketaan arkipäiväksi, joten viimeinen palkallinen sairauslomapäivä on seuraavan viikon torstai. 

Työntekijälle maksetaan sairausajan palkka tämän jakson ajalta niiltä päiviltä, jotka olisivat työvuoroluettelon, työsopimuksen tai vakiintuneen työajan mukaan olleet hänen työpäiviään.


28. Miten hyvissä ajoin lomautusilmoitus on annettava?

KYSYMYS: Sain peruutuspaikan kuntoutukseen (10 päivää) ja lähden sinne huomenna. Minulla on avustaja, joka tekee 40 tuntia viikossa. Miten toimin hänen kanssaan?

VASTAUS: Lomautus tulisi tehdä viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Kun et nyt pysty noudattamaan tätä 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, työntekijälle kuuluu maksaa palkka kyseessä olevalta ajalta. Käy asia läpi sosiaalityöntekijäsi kanssa. Kunnan tulee korvata työntekijän palkkakulut, mikäli työnantaja ei ehdi lomauttamaan työntekijää lakisääteisen ilmoitusajan vuoksi.

Lomautus tulisi tehdä määräaikaisesti, mikäli työvoiman tarpeen väheneminen on tilapäistä. Näin on lähes aina silloin, kun henkilökohtainen avustaja lomautetaan esimerkiksi työnantajan kuntoutus- tai sairaalajakson vuoksi.


29. Ovatko henkilökohtaisen avustajan perhevapaat palkallisia?

KYSYMYS: Henkilökohtainen avustajani on jäämässä äitiyslomalle. Onko hänellä oikeus palkkaan tältä ajalta? Entä onko avustajalla oikeus palkkaan, jos lapsi on sairaana ja hänen pitää jäädä hoitamaan tätä?

VASTAUS: Heta-Liiton työehtosopimuksessa ei ole sovittu perhevapaiden palkallisuudesta, joten Heta-Liiton jäsentenkin työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä perhevapaista.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa työsopimuslain mukaisten perhevapaiden ajalta. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työntekijä jää hoitamaan sairasta lastaan (tilapäinen hoitovapaa).

Työntekijän tulisi siis hakea Kelan päivärahaa esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalle.


Omainen henkilökohtaisena avustajana

30. Ketkä ovat vammaispalvelulain tarkoittamia ”omaisia tai muita läheisiä henkilöitä”?

KYSYMYS: Olen miettinyt, että veljeni voisi joskus toimia avustajani sijaisena. Emme kuitenkaan ole kovin läheisiä, ja näemme yleensä kerran vuodessa jouluna. Nyt mietin, onko hän vammaispalvelulain tarkoittama omainen tai muu läheinen henkilö? 

VASTAUS: Vammaispalvelulain esitöiden mukaan omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tätä voidaan pitää esimerkkiluettelona, ja esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön sisarusta voidaan pitää lainkohdassa tarkoitettuna läheisenä henkilönä. Näin ollen veli lähtökohtaisesti tulkitaan läheiseksi henkilöksi.

Kannattaa huomata, että työelämän lainsäädännössä on perheenjäsenelle erilaisia määritelmiä. Esimerkiksi työaikakorvausten maksuedellytykset kannattaa aina tarkistaa erikseen.


31. Voiko omainen tai muu läheinen henkilö toimia henkilökohtaisena avustajana?

KYSYMYS: Minulle on vihdoin myönnetty henkilökohtainen apu. Se järjestetään työnantajamallin mukaisena ja sosiaalityöntekijä sanoi, että voin alkaa etsimään henkilökohtaista avustajaa. Asun Lapissa ja kaukana taajamista. Olen miettinyt, mistä ihmeestä löydän avustajan, joka tulee tänne vain neljäksi tunniksi päivässä, kun en enempää apua tarvitse. Olen miettinyt, voiko aviovaimoni toimia henkilökohtaisena avustajanani. Olen kuullut vammaisjärjestössä, että tämä ei olisi mahdollista. Miten arvioitte tilannetta oikeudellisesti?

VASTAUS: Jos henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallin mukaisena, ei henkilökohtaisena avustajana voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. 

Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö voi olla vammaispalvelulain esitöiden mukaan esimerkiksi äkillinen avuntarve tai perheen ulkopuolisen avustajan löytymisvaikeudet. Voit selvittää sosiaalityöntekijälle, miksi omaisen pitäisi voida toimia sinun henkilökohtaisena avustajanasi ja jättää asiaa koskeva hakemus.

Siitä, voiko aviovaimosi toimia sinun henkilökohtaisena avustajana tässä tilanteessa, päättää kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Vaadi häntä tekemään asiassa kirjallinen päätös ja jos se on kielteinen, voit hakea päätökseen oikaisua. 

Kiinnitä huomiota myös siihen, että ”omaisrajoitus” koskee vain työnantajamallia. Näin ollen, jos henkilökohtainen apu järjestetään palvelusetelillä, ostopalveluna tai kunnan omana toimintana, ei ole estettä sille, että omainen toimisi sinun henkilökohtaisena avustajanasi. Tällöin hänen työnantajansa on joko yritys tai kunta. Keskustele tästäkin vaihtoehdosta kunnan vammaispalvelun kanssa.


32. Onko perheenjäsen oikeutettu työaikakorvauksiin?

KYSYMYS: Tyttäreni avopuoliso työskentelee silloin tällöin henkilökohtaisena avustajanani. Kuuluuko hänelle maksaa esimerkiksi Heta-Liiton työehtosopimuksen mukaiset iltalisät ja sunnuntaityökorvaukset? 

VASTAUS: Työaikalain soveltamisen ulkopuolelle on jätetty työnantajan perheenjäsenet. Lainsäätäjä on kuitenkin jättänyt avoimeksi sen, keitä kaikkia pidetään työnantajan perheenjäseninä eikä asiasta ole juurikaan oikeuskäytäntöä. 

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että perheenjäsenenä pidetään ainakin työnantajan 
- aviopuolisoa, 
- työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhempia ja isovanhempia taikka
- lapsia ja lapsenlapsia 
- ottolapsia ja ottovanhempia sekä  
- jonkun edellä mainitun henkilön aviopuolisoa
- aviopuolisoon rinnastetaan avopuoliso.

Oikeuskirjallisuudessa on siis katsottu, että myös tyttären avopuoliso olisi työaikalain tarkoittama perheenjäsen, jolle ei tarvitse maksaa työaikakorvauksia.


33. Onko perheenjäsen oikeutettu kokemuslisään?

KYSYMYS: Tyttäreni on toiminut henkilökohtaisena avustajanani osa-aikaisesti vähän yli kolme vuotta. Työtunteja on kuukaudessa noin 50. Hänelle ei ole maksettu Heta-Liiton työehtosopimuksen kokemuslisää, mutta nyt olen kuullut, että hän ehkä olisikin oikeutettu kokemuslisään. Miten arvioitte asiaa oikeudellisesti?

VASTAUS: Vanhassa, 31.5.2014 saakka voimassa olleessa työehtosopimuksessa kokemuslisän kertyminen oli sidottu vuosiloman kertymiseen. Tämä rajasi perheenjäsenen oikeutta kokemuslisään verrattuna perheen ulkopuoliseen työntekijään. Kytkös vuosilomaan on poistunut 1.6.2014. Uuden työehtosopimuksen myötä myös henkilökohtaisina avustajina työskentelevät työnantajan perheenjäsenet kuuluvat samoin edellytyksin kokemuslisän soveltamisalaan kuin perheen ulkopuoliset työntekijät.

Kokemuslisään oikeuttavaa työkokemusta kertyy työskentelykuukausista, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa. Nyt tulisi siis laskea, kuinka paljon tällaisia työskentelykuukausia tyttärellesi on kertynyt.  

Asiasta kannattaa olla yhteydessä palkanlaskijaan ja vammaispalveluun ja ilmoittaa kertynyt työkokemus Heta-Liiton kokemuslisälomakkeella.


34. Voiko omainen pitää lomaa henkilökohtaisen avustajan työstä?

KYSYMYS: Aviomieheni on toiminut ainoana henkilökohtaisena avustajani vuodesta 2009 alkaen. Vammaispalvelusta on sanottu, että miehelleni ei kerry vuosilomaa. Hän ei tämän vuoksi ole pitänyt lomaa vuoden 2009 jälkeen, ja alamme molemmat olla väsyneitä tilanteeseen. Onko todella niin, ettei hän voi pitää lomaa?

VASTAUS: Silloin, kun työnantajan palveluksessa ei ole perheenjäsenten lisäksi muita työntekijöitä, on perheenjäsenellä oikeus vuosilomalain mukaiseen vapaaseen ja lomakorvaukseen. Perheenjäsenen vuosiloma-oikeus on näin riippuvainen paitsi sopimuksen mukaisesta työajasta myös siitä, onko työnantajan palveluksessa perheen ulkopuolisia työntekijöitä. 

Jos henkilöllä on vakituisina avustajina perheen ulkopuolisia henkilöitä, kertyy myös perheenjäsenelle vuosilomaa vuosilomalain normaalien sääntöjen mukaan. Vakituisilla työsuhteilla tarkoitetaan puolestaan pitkäaikaiseksi tarkoitettuja sekä tosiasiallisesti pitkäaikaisia työsuhteita.

Jos palveluksessasi ei ole vakituisesti muita työntekijöitä, on miehelläsi oikeus vapaaseen vuosiloman sijaan. Työsuhteen kestäessä hänellä on näin ollen oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Mikäli työntekijä haluaa käyttää vapaaoikeuttaan, tulee hänelle maksaa lomakorvaus vapaan yhteydessä. 

Kannattaa huomioida, että sinulla on oikeus saada korvaus sijaisen palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin sille ajalle, kun puolisosi käyttää oikeuttaan pitää vapaata.


Henkilökohtainen avustaja matkalla


35. Saanko lisätunteja matkaa varten?

KYSYMYS: Minulla on normaalisti henkilökohtaisen avun tunteja päätöksessä 40 viikossa. Nyt lähden Kanarialle ja tunteja kuluu 80 viikossa, eli tuplasti enemmän kuin normaalisti. Saanko lisätunteja kunnalta matkaa varten?

VASTAUS: Mikäli yksilöllinen avuntarpeesi on matkalla suurempi kuin kotioloissa, voit hakea ja saada lisää henkilökohtaisen avun tunteja. Henkilökohtaisen avun määrä arvioidaan aina yksilöllisen tarpeen perusteella. Perustele hakemuksesi hyvin, lähetä hakemus hyvissä ajoin ennen matkaa ja hae tarvittaessa muutosta kielteiseen päätökseen.


36. Maksaako kunta avustajan lentoliput ja hotellin?

KYSYMYS: Olen lähdössä Kanarialle viikoksi ja avustaja tulee mukaan töihin. Olen ostanut hänelle lentoliput sekä varannut hotellihuoneen samasta hotellista kuin itselleni. Hotelli on varsin kohtuuhintainen. Maksaako kunta avustajan lentoliput ja hotellin?

VASTAUS: Kunnalla on velvollisuus myöntää avustajan palkka- ym. kulujen lisäksi muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Näitä ovat juuri mainitsemasi matkakulut. Kohtuullisen hintatason mukaan kunnalla on siis velvollisuus korvat ko. kulut. 

Kunnat ovat alkaneet rajoittaa esimerkiksi sitä, kuinka monta kertaa vuodessa avustajan matkakustannuksia korvataan. Joka tapauksessa, niitä kannattaa hakea, ja tarvittaessa tehdä muutoksenhaku kielteisestä päätöksestä. Usein toistuvien kaukomatkojen tai pidempien ulkomaanmatkojen osalta oikeutta korvaukseen on saatettu hallintotuomioistuimissa rajoittaa.


37. Miten järjestän työajan matkalla, kun tarvitsen paljon apua?

KYSYMYS: Olen lähdössä viikoksi Kanarialle. Mukaan tulee yksi avustaja. Avuntarpeeni on noin 10 tuntia päivässä. Lentopäivinä tulee vielä enemmän tunteja ja niitä tulee yhteensä jopa 80 tuon viikon aikana. Miten oikein suunnittelen työajan? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Työehtosopimus mahdollistaa varsin vapaan työajan järjestämisen ja sopimisen matkojen aikana.  Tällöin tulee kuitenkin noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä esimerkiksi työntekijälle annettavista tauoista.

Avustaja voi hyvin tehdä nuo tunnit, kun asiasta sovitaan hyvissä ajoin etukäteen ja tehdään kirjallinen työvuoroluettelo matkan ajalle. Ennen sopimista on työntekijälle selvitettävä matkustamisen ja matkakohteen olosuhteet. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi päivittäisen työajan pituus, mahdolliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä miten työaika tasoittumisjaksolla tasataan. Kirjallisena sopimuksena voidaan pitää myös osapuolten etukäteen hyväksymää ja allekirjoittamaa, koko tasoittumisjakson kattavaa työvuoroluetteloa.

Työajan tulee tasoittua valitulla tasoittumisjaksolla enintään 40 viikkotuntiin. Tasoitusta voidaan tehdä ennen tai jälkeen matkan. Kun normaaleista työaikamääräyksistä poiketaan, on keskeistä noudattaa työehtosopimuksen reunaehtoja sopimiselle, joten tutustu niihin huolella.


38. Saako avustaja päivärahaa ulkomaantyöstä?

KYSYMYS: Olen lähdössä ulkomaanmatkalle. Onko avustajallani oikeus saada päivärahaa matkan ajalta? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Työehtosopimuksen mukaan avustajalla on ulkomaanmatkan aikana oikeus työnantajan kustantamiin aterioihin tai ateriakorvaukseen. Työnantajalla ei ole lakiin tai työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa päivärahaa.

Jos matkapäivän pituus on yli 10 tuntia ja siihen sisältyy sekä lounasaika (11.00-13.00) että päivällisaika (17.00-19.00), on avustajalla oikeus kahteen ateriaan tai ateriakorvaukseen. Jos matkapäivän pituus kestää yli 8 tuntia ja siihen sisältyy joko lounas- tai päivällisaika, on avustajalla oikeus yhteen ateriaan tai ateriakorvaukseen. 

Matkapäivä ei ole sama asia kuin työpäivä. Kokonaiset matkakohteessa perillä olo päivät ovat kokonaisuudessaan matkapäiviä. 

Lisäksi yli yön kestävällä matkalla, joka jatkuu vähintään klo 9.00 saakka, on työnantaja velvollinen
järjestämään työntekijälle aamiaisen, ellei se sisälly muutoin majoitukseen.


Työsuhteen päättyminen

39. Milloin koeaika päättyy?

KYSYMYS: Avustajan työsuhteen ensimmäinen päivä on 4.4.2015.  Työsopimus on voimassa toistaiseksi, ja siinä on sovittu 4 kuukauden koeajasta. Mikä on koeajan viimeinen päivä?

VASTAUS: Kun avustaja on aloittanut 4.4.2015, on koeajan viimeinen päivä (koeajan ollessa 4 kuukautta) 3.8.2015.

40. Voinko purkaa työsuhteen koeajalla ilman sen kummempia perusteita?

KYSYMYS: Avustaja on ollut vasta viikon töissä ja nyt alkaa tuntua, ettei hän ole sopiva tähän tehtävään. Hän unohtelee työtehtäviä ja on myöhässä säännöllisesti. Voinko vain sanoa hänelle, että työsuhde päättyy, kun on koeaika? Tarvitseeko esittää sen kummempia perusteita, en haluaisi loukata häntä?

VASTAUS: Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään ilman irtisanomisaikaa.

Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Purkukynnys koeajalla on normaalia purkukynnystä alhaisempi. 

Tilanteessa on merkityksellinen kuitenkin työntekijän kuulemisvelvollisuus. Ennen kuin työnantaja purkaa työsuhteen koeajalla, tulee työnantajan varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Tässä mielessä myös koeaikapurun yhteydessä on eriteltävä koeaikapurun syitä. Usein henkilökohtaisen avun alalla ne saattavat olla konkreettisten laiminlyöntien ohella esimerkiksi ”työtehtävien laiminlyönti” tai ”sopimaton käyttäytyminen työnantajaa kohtaan”. Pelkkä ”koeaikapurku”-perusteen käyttäminen saattaa johtaa siihen, että avustaja ei hahmota, mistä on kysymys ja työsuhteen päättämisprosessi saattaa venyä tästä johtuen.

 41. Miten irtisanomisaika lasketaan, kun irtisanomisaika 1 kuukausi?

KYSYMYS: Avustajani on ilmoittanut irtisanoutuvansa tänään 3.4.2017. Irtisanomisaika on 1 kuukausi. Milloin avustajan työsuhteen viimeinen päivä on?

VASTAUS: Kun avustajan työsuhteen irtisanomispäivä on 3.4.2017 ja irtisanomisaika on 1 kuukausi, on työsuhteen viimeinen päivä 3.5.2017.


42. Onko minulla velvollisuus antaa työtodistus?

KYSYMYS: Avustaja on pyytänyt jo pitkään työtodistusta. En millään muista työsuhteen kestoa ja se on jäänyt tekemättä. Onko minulla työnantajana velvollisuus antaa avustajalle työtodistus?

VASTAUS: Työsuhteen päättyessä avustajalla on oikeus pyynnöstään saada työnantajalta kirjallinen työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Tämä velvollisuus sinulla on 10 vuotta työsuhteen päättymisestä.

Todistusta työtaidosta ja käytöksestä on työntekijän kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.


43. Pitääkö työtodistuksessa arvostella avustajan työtaitoja?

KYSYMYS: Avustaja haluaa, että merkitsisin työtodistukseen työsuhteen päättymisen syyn ja arvostelun hänen työtaidoistaan. En kuitenkaan haluaisi laittaa näitä. Mitä kaikkea työtodistuksessa pitää olla?

VASTAUS: Lähtökohtaisesti työtodistukseen laitetaan vain työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Avustajan nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio avustajan työtaidoista ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Eli jos avustaja on pyytänyt, tulee työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työtaidoista laittaa työtodistukseen. Työsuhteen päättymisen syy voi olla esimerkiksi työntekijän oma irtisanoutuminen, työnantajan suorittama irtisanominen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen.


44. Voiko työnteon lopettaa heti irtisanomisen jälkeen?

KYSYMYS: Olen irtisanonut avustajan. Olen Heta-Liiton jäsen ja irtisanomisaika on kuukausi. Ennen irtisanomista henkilökohtaiset välimme kuitenkin tulehtuivat pahasti. Olisi tukalaa, jos joutuisin ottamaan hänet avustamaan minua. Voinko sanoa avustajalle, että hän saa palkkansa, mutta töihin ei tarvitse tulla?

VASTAUS: Irtisanomisaika on lähtökohtaisesti normaalia työaikaa. Työntekijän kanssa on myös mahdollista sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä irtisanomisaikana. 

Mahdollista on, että avustaja vapautetaan työntekovelvollisuudestaan ja silti palkkaa maksetaan. Sinun tulisi kuitenkin tätä ennen saada tähän kunnan suostumus. Suosittelen kertomaan tilanteen kunnalle, mukaan lukien tilanteen henkisen kuormittavuuden, ja pyytämään, että voisit toimia niin, että vapauttaisit tämän avustajan työntekovelvollisuudesta ja voisit palkata uuden tilalle. Jos kunta ei suostu tähän, on sinulla itselläsi vastuu maksaa palkka avustajalla ajalta, jolloin hän ei ole työssä.


45. Pitääkö työntekijälle antaa varoitus ennen työsuhteen irtisanomista? Kuinka monta?


KYSYMYS: Avustajani on ollut myöhässä viikon ajan joka päivä 15 minuuttia tai jopa tunnin. Hermoni ovat menossa ja haluan irtisanoa hänet. Tuleeko hänelle antaa kuitenkin ennen irtisanomista varoitus, ja onko yksi varoitus riittävä?

VASTAUS: Työnantajan on suositeltavaa keskustella työsuhteen päättämisestä lakimiehen kanssa aina etukäteen. Heta-Liiton lakimiehet neuvovat myös menettelystä varoitusta annettaessa.

Työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä edellyttää lähes aina sitä, että työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus muuttaa menettelyään. Työsuhteen irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä, ja työnantaja voi joutua huomattavaan korvausvastuuseen, jos työsuhde on päätetty lainvastaisesti.

Työnantajan on hyvä tarkasti pohtia, mihin toimiin hän ryhtyy työntekijän menettelyn vuoksi. Antamalla varoituksen työnantaja luopuu mahdollisuudesta vedota samoihin tapahtumiin työsuhteen päättämisperusteena. Jos varoitus annetaan, vasta varoituksessa mainittujen asioiden toistuttua on mahdollista harkita työsuhteen päättämistä. Lähes aina kuitenkin siis edellytetään, että työntekijälle on ennen irtisanomista annettu varoitus. 

Varoitus tulisi laatia kirjallisesti ja antaa työntekijälle todisteellisesti, sillä työnantaja on velvollinen näyttämään, että varoitus on annettu. Työntekijän allekirjoitus varoituslomakkeessa on tavanomaisesti kuittaus siitä, että työntekijä on saanut varoituksen tiedoksi. Työntekijä ei allekirjoituksella ilmoita hyväksyvänsä varoituksen aihetta.

Varoitusten lukumäärästä ei ole säädetty, ja lähtökohtaisesti yksi varoitus yhdestä laiminlyönnistä riittää.  Joskus voi olla kuitenkin varmempaa antaa työntekijälle useampi varoitus. Työntekijälle tulee aina joka tapauksessa antaa tosiasiallinen mahdollisuus muuttaa menettelyään.

On katsottu, että ainakin noin vuoden vanhoihin varoituksiin voidaan vedota työsuhteen päättämistä harkittaessa. Tämä aika voi olla kuitenkin myös pidempi. Kaavamaisia sääntöjä siitä, missä ajassa varoitus vanhenee, ei siis ole.

Voit harkita, annatko varoituksen nyt kyseisestä laiminlyönnistä.  Jos myöhästely edelleen jatkuu, voit harkita, olisiko tilanteessa työsuhteen irtisanomisperuste. Tällöin asiasta kannattaa vielä keskustella lakimiehen kanssa. 


46. Voinko irtisanoa avustajan, kun hän sitä pyytää?

KYSYMYS: Avustajani haluaa lopettaa. Hän on pyytänyt minua työnantajaa irtisanomaan hänet, jotta hän ei joudu karenssiin. Miten minun pitäisi toimia?

VASTAUS: Avustajan irtisanomiseen yksipuolisesti työnantajan toimesta tarvitaan työsopimuslain mukaan aina asiallinen ja painava syy. 

Avustajan pyyntö irtisanoa itsensä ei ole asiallinen ja painava syy työsuhteen päättämiselle. Jos avustaja haluaa lopettaa, hänen tulisi itse irtisanoa itsensä tai voitte yhdessä sopia, että työsuhde päättyy. 

Mikäli työsuhde päätetään sopimalla, tästä seuraa kuitenkin lähtökohtaisesti karenssi. Työntekijälle tulee mainita, että työsuhteen päättämisestä sopiminen saattaa johtaa karenssiin. Työntekijälle tulee varata myös riittävästi aikaa harkita, haluaako hän suostua tarjottuun sopimukseen. 


Edellä mainitut toimet kannattaa hoitaa kirjallisesti. Suosittelemme yhteydenottoa esimerkiksi Heta-Liiton lakimiehiin ennen päättämissopimuksen tekemistä.


Työaika

47. Mitä eroa on työvuoroluettelolla ja vammaispalveluun toimitettavalla tuntilistalla? 

KYSYMYS: Olemme tehneet avustajan kanssa papereita, joista käyvät ilmi tunnit, joita avustaja tekee. Olemme täyttäneet kunnan lomakkeen, johon merkitsen henkilökohtaisen avustajan työtunnit. Asiat ovat sujuneet hyvässä hengessä, mutta nyt on herännyt kysymys, että pitääkö työajoista olla muitakin papereita?

VASTAUS: Työvuoroluettelo on työnantajaa ja työntekijää lähtökohtaisesti sitova suunnitelma työntekijöiden työvuoroista. Työaikalaki edellyttää, että jokaisella työpaikalla on työvuoroluettelo. Myös työsuhteen sujumisen kannalta on tärkeää, että työvuorosuunnittelu hoidetaan huolellisesti. 

Henkilökohtaisessa avussa tuntilista taas on henkilökohtaisen avun käyttäjän ”raportti”, jonka perusteella palkanlaskija osaa laskea avustajan palkan. Vammaispalvelu yleensä myös edellyttää, että henkilökohtaisen avustajan työnantaja tuntilistan avulla antaa tiedot siitä, kuinka paljon työtunteja on teetetty ja milloin.


48. Milloin ja miten työvuorot pitää ilmoittaa työntekijälle?

KYSYMYS: Emme avustajan kanssa oikein ole päässeet selvyyteen siitä, milloin työvuoroista tulisi viimeistään ilmoittaa. Entä onko väliä sillä, miten ilmoitan vuorot? Työntekijän saan yleensä parhaiten kiinni sähköpostilla.

VASTAUS:  Heta-Liiton työehtosopimuksen mukaan työvuoroluettelo laaditaan vähintään täydelle viikolle tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä koko tasoittumisjaksolle (1-8 viikkoa) ja se on saatettava työntekijän/työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. 

Jos siis työvuoroluettelo tehdään esimerkiksi kahden viikon ajalle, tulisi tämä luettelo toimittaa työntekijälle viikkoa ennen luettelon alkua. Työntekijälle tulee siis jäädä vähintään viikko aikaa varautua tuleviin työvuoroihin. 

Myös Heta-Liittoon kuulumattomien työnantajien tulee ilmoittaa työvuoroluettelo vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. 

Työehtosopimuksessa ei ole määrätty tavasta, jolla työvuoroluettelo ilmoitetaan. On kuitenkin suositeltavaa, että työnantaja ilmoittaa työvuoroluettelon niin, että hän voi tarvittaessa jälkikäteen todentaa, miten ja milloin työvuoroluettelo on ilmoitettu.


49. Voiko työvuoroluetteloa muuttaa sen jälkeen, kun vuorot on ilmoitettu? 

KYSYMYS: Olin menossa tämän viikon tiistaina lääkärille ja kauppaan, mutta lääkäri onkin sairauslomalla ja aika siirtyy ensi viikkoon. Tämän vuoksi en tarvitse tiistaina lainkaan henkilökohtaista apua. Tarvitsisin sen sijaan enemmän apua perjantaina kuin olen työvuoroluetteloon merkinnyt ja työntekijälle ilmoittanut. Teen työvuoroluettelon aina kalenteriviikolle. Voinko teettää tiistain tunnit siis perjantaina? Missä tilanteissa Heta-Liiton työehtosopimuksen mukaan voi muuttaa työvuoroluetteloon merkittyjä vuoroja? 

VASTAUS: Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Vain harvoissa tilanteissa työnantaja voi ilman muuttaa työntekijän suostumusta muuttaa jo ilmoitettuja työvuoroja.

Työvuoro tulisi muuttaa kyseisen työvuoroluettelon ajalla, eli tässä tilanteessa tälle viikolle tehdyn luettelon sisällä. Kannattaa myös huomata, että työnantaja ei voi yksipuolisesti poiketa työsopimuksessa sovitusta työajasta.  

-Työvuoroluettelon muuttamisesta voidaan siis ensinnäkin sopia työntekijän kanssa. Kun työvuoroluetteloa muutetaan työntekijän kanssa sovittaessa, työnantajalla ei tarvitse olla tiettyä syytä uudelleen sopimiselle. 

-Työvuoroluetteloa voidaan toiseksi muuttaa myös työn teettämisedellytyksissä tapahtuneen ennalta arvaamattoman muutoksen vuoksi ilman työntekijän suostumusta. 

Työnantajan omien suunnitelmien muuttaminen ei tässä tilanteessa oikeuta muuttamaan työvuoroja –työnantajasta täysin riippumaton seikka sen sijaan voi. Mikäli lääkäriaika on peruuntunut sinusta riippumattomasta syystä, eikä sinulla ole uudessa tilanteessa tarvetta avustajalle, on kyse lähtökohtaisesti ennalta arvaamattomasta muutoksesta. Myös tässä tilanteessa työvuorojen muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.


50. Miten päivittäinen ylityö määräytyy ja miten se korvataan?

KYSYMYS: Avustajan kanssa oli sovittu työvuoro klo 8-16. Olin kaupungilla ja invataksi oli myöhässä ja tästä johtuen pystyin vapauttamaan avustajan vasta klo 17. Syntyykö avustajalle ylityötä? Miten se korvataan? Olen Heta-Liiton jäsen.

VASTAUS: Vuorokautinen säännöllinen työaika on 8 tuntia tai työehtosopimuksen mukaisesti sovittu pidempi vuorokautinen työaika. Jos 8 tunnin työaika tai työvuoroluettelossa sovittu tätä pidempi työaika ylittyy, on kyse ylityöstä. Näin ollen, tapauksessasi avustajalle syntyy päivittäistä ylityötä 1 tunti. Ensimmäinen ylityötunti korvataan siten, että peruspalkan lisäksi maksetaan 50 % ylityökorvaus.

51. Mitä eroa on ylityöllä ja henkilökohtaisen avun myönnettyjen tuntien ylittymisellä?

KYSYMYS: Minulle on myönnetty henkilökohtaista apua 30 tuntia/viikko. Kunnan vammaispalvelusta on ilmoitettu, että tämä myönnetty tuntimäärä ei saa ylittyä, eli ylityötä ei saa syntyä. Olen kuitenkin toisella paikkakunnalla asuvalta tuttavalta kuullut, että avustajalle voi syntyä ylityötä, josta maksetaan ylityökorvaus. Mistä tässä on kysymys?

VASTAUS: Tässä kannattaa aina erottaa toisistaan henkilökohtaisen avun myönnettyjen tuntien ylittyminen ja ylityön syntyminen.

Henkilökohtaisen avun päätöksen mukaisten tuntien ylittymisessä on kyse siitä, että esimerkiksi sinulle myönnetyt 30 tuntia ylittyvät. Kannattaa muistaa, että lisätunteja on aina mahdollista hakea ja vammaispalvelun tulee aktiivisesti neuvoa ja ohjata tarvittavan hakemuksen jättämisessä, mikäli kunta ei vähäistäkään myönnettyjen tuntien ylitystä korvaa. Henkilökohtaisen avun määrän tulisi vastata yksilöllistä avuntarvetta. 

Ylityössä on taas kyse työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisten rajojen noudattamisesta yksittäisen työntekijän kohdalla. Työntekijällä voidaan teettää ylityötä vain tietyissä rajoissa ja työntekijän suostumuksella. Taustalla on työntekijän suojelu työn liialliselta kuormittavuudelta. 

Ylityö ei ole siis kiellettyä, mutta työntekijä on oikeutettu ylityökorvaukseen. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että kunnalla voi olla velvollisuus korvata työntekijälle maksettavat ylityökorvaukset. Jos palkanlaskija tai vammaispalvelu on ilmoittanut, että ylityökorvauksia ei makseta, voit jättää asiasta hakemuksen vammaispalveluun ja kertoa, missä tilanteessa ja miksi ylityötä on syntynyt.

52. Saako avustaja palkkaa siltä ajalta, kun en voi antaa hänelle työtehtäviä ja hän joutuu odottamaan?  

KYSYMYS: Käyn fysioterapiassa. Terapian ajan avustaja odottaa odotustilassa. Kunnan vammaispalvelun ohje on, että avustajalle maksetaan vain ”aktiiviajasta”, eli silloin kun hän avustaa. Pitääkö minun jättää tämä odotusaika merkitsemättä työvuorolistaan, kun toimitan sen kuntaan?

VASTAUS: Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Mainitsemassasi tilanteessa avustaja on kuitenkin käytettävissä ja tämän vuoksi hänellä on oikeus palkkaan, vaikka hän ei juuri tuolla hetkellä tee työtään. Työvuoron pilkkominen ”aktiiviavustamiseen” ja ei-palkalliseen odottamiseen ei ole tarkoituksenmukaista, asianmukaista eikä lainmukaista. Myös ”odotusaika” tulee siis merkitä palkalliseksi työajaksi.

53. Voiko avustaja tehdä työtä yöllä?

KYSYMYS: Minulla on avustajia ja käyn lähes viikoittain baarissa, jonne tarvitse avustajan mukaan. Usein työvuoro kestää  aamuneljään. Voinko tehdä näin? Voiko avustaja tehdä työtä yöllä?

VASTAUS: Jos et ole Heta-Liiton jäsen, yötyön teettämiselle on asetettu työaikalaissa melko tiukat edellytykset ja pääsääntöisesti yötyön teettämiseen vaaditaan aluehallintoviraston lupa. Jos olet Heta-Liiton jäsen, voit teettää yötyötä ilman aluehallintoviraston lupaa, jos avustamisen tarvetta on myös yöaikaan (23-06). Yötyöstä maksetaan yötyökorvauksena 30 %:lla korotettu perustuntipalkka, jos olet Heta-Liiton jäsen.


Vuosiloma


54. Kuinka paljon työntekijällä pitää olla työtä, jotta hänelle kertyy vuosilomaa?

KYSYMYS: Minulla on osa-aikainen henkilökohtainen avustaja iltatyöntekijänä. Hän käy työsopimuksen mukaan töissä säännöllisesti neljänä iltana viikossa ja välillä sijaistamassa muita avustajia. Kertyykö hänelle vuosilomaa, vaikka hän on osa-aikainen?

VASTAUS: Vuosilomaa kertyy seuraavien ns. ansaintasääntöjen mukaan: 

- Ensisijaisesti sovelletaan 14 päivän sääntöä. Jos työntekijä sopimuksen tai vakiintuneiden työaikajärjestelyiden mukaan tekee joka kuukausi vähintään 14 työpäivää, kertyy vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jona työntekijä on tehnyt vähintään 14 työpäivää tai hänellä on vastaava määrä työssäolon veroista aikaa. Työpäivän kestolla ei ole vaikutusta vuosiloman ansaitsemiseen.

- Toissijaisesti sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Jos työntekijä sopimuksen tai vakiintuneiden työaikajärjestelyiden mukaan tekee yhtenä tai useampana kuukautena alle 14 työpäivää, kertyy vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jona työntekijä on tehnyt vähintään 35 työtuntia tai hänellä on vastaava määrä työssäolon veroista aikaa.

Eri vaihtoehtoja ei sovelleta päällekkäin. Työsopimus ratkaisee, mitä sääntöä noudatetaan. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu täsmällisestä työajasta tai työtä tehdään vain sitä tarjottaessa, vuosiloman ansainta ratkaistaan lähtökohtaisesti toteutuneen työajan mukaan. Tällöin ansaintasääntö valitaan jälkikäteen (lomanmääräytymisvuoden loputtua eli 31.3. jälkeen) sen perusteella, millaisiksi työsuhteen ehdot ovat käytännössä muodostuneet. Jos lomanmääräytymisvuoden sovitaan uusista, pysyvistä muutoksista työaikaan, voi tällä olla vaikutusta ansaintasäännön valintaan. Ansaintasääntö voi näissä tapauksissa muuttua, jolloin lomanmääräytymisvuoden aikana sovelletaan kahta ansaintasääntöä.

Tässä tilanteessa työntekijä tekee työsopimuksen mukaan joka kuukausi vähintään 14 päivänä. Tämän vuoksi hänelle kertyy vuosilomaa 14 päivän säännön mukaan. 

Vuosilomaa ei kerry, jos osa-aikatyötä on kalenterikuukaudessa alle 14 päivää tai alle 35 tuntia. Osa-aikatyötä tekevällä on tällöin kuitenkin oikeus vapaaseen.


55. Paljonko vuosilomaa on kertynyt?

KYSYMYS: Työntekijä kysyy minulta, paljonko hänelle on kertynyt vuosilomaa. Mistä saan parhaiten tiedon työntekijälle kertyneestä vuosiloman määrästä?

VASTAUS: Vuosiloman tarkka kertymä kannattaa aina tarkistaa palkanlaskijalta. Vuosilomien kertymisen seuranta on tavanomainen palkkahallinnon tehtävä. Vuosiloman kertymisen määrittäminen on välttämätöntä, jotta vuosiloman ajan palkka voidaan laskea. 

Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa muun muassa työntekijän työsopimus. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien vuosiloman määrää saattaa useissa tilanteissa olla mahdollista selvittää vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä. 

Kunnan tulee oma-aloitteisesti tarvittaessa ohjata ja auttaa henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa – myös siis vuosiloman määrään ja loma-ajan palkkaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä edellyttää, että kunta aktiivisesti kertoo työnantajille vuosilomiin liittyvistä asioista ja huolehtii siitä, että viipymättä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen työnantajat saavat tiedot avustajalle kertyneestä vuosilomasta.


56. Voiko työnantaja määrätä vuosiloman ajankohdan?

KYSYMYS: Minulla on avustaja 40 tuntia viikossa. Hän on ilmoittanut, että haluaa loman kesäkuussa juhannuksesta lukien. Minulla olisi kuntoutus elokuussa ja haluaisin antaa hänelle loman tuolloin. Kumpi meistä määrittelee loman ajankohdan?

VASTAUS: Työnantaja määrittelee vuosiloman antamisajankohdan. Työnantaja on kuitenkin selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat periaatteet, ennen loman ajankohdan määräämistä annettavat avustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. 

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Mainitsemassasi tilanteessa voit sijoittaa loman lähtökohtaisesti elokuulle, mutta selvitä tilanne ensin avustajalle ja kuule myös hänen mielipiteensä ja tee päätös sen jälkeen.


57. Voiko avustajan loman keskeyttää, kun hän sairastui?

KYSYMYS: Avustajan 30 päivän vuosilomasta on kulunut puolet eli 15 päivää. Nyt avustaja soitti, että hänellä nyrjähtänyt nilkka ja lääkäri on määrännyt hänet 2 viikon sairauslomalle. Hän pyysi, että hänen vuosilomaansa siirrettäisiin pidettäväksi myöhemmin. En ole kuullut tällaisesta. Mitä vuosiloman kanssa nyt tehdään? Kuulun Heta-Liittoon.

VASTAUS: Jos avustaja on vuosiloman aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Jos olet Heta-Liiton jäsen, tulee sinun toimia työehtosopimuksen mukaan – tällöin vuosiloman siirtotilanteessa tulee avustajan lähtökohtaisesti toimittaa lääkärintodistus jo 1. sairauspäivästä lähtien. Kannattaa huomata, että Heta-Liittoon kuulumattomien työnantajien työntekijöitä koskevat tässä asiassa eri säännöt.


58. Voiko vuosiloman maksaa rahana ilman että työntekijä pitää lomaa?

KYSYMYS: Avustajani on miettinyt raha-asioitaan ja pyytää nyt, että annan hänelle kesäloman loman sijaan ”rahana”. Voiko näin tehdä?

VASTAUS: Vuosilomalaki edellyttää, että vuosiloma annetaan lomana, mikäli työntekijä on vuosilomaoikeuden piirissä ja työsuhde jatkuu. Työntekijä ja työnantaja eivät siis saa sopia työsuhteen jatkuessa, että työntekijä ei pitäisi lainkaan lomaa.  

Vuosilomasääntelyn tarkoituksena on työntekijän suojelu. Jos työnantaja ei anna työntekijälle vuosilomaa tai pitää työntekijää työssä vuosiloman ajaksi määräämänään aikana, voi tästä seurata työnantajalle jopa sakkorangaistus.


59. Maksaako kunta vuosiloman sijaisen palkan ja mistä saan apua sijaisen hankintaan?

KYSYMYS: Aikaisemmin puolisoni on avustanut minua henkilökohtaisen avustajan lomien aikana. Nyt tämä ei ole enää mahdollista. Onko minulla oikeus palkata sijainen ja mistä saan apua sijaisen löytämiseen? 

VASTAUS: Vammaispalvelun tulee korvata sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Henkilökohtaista apua tulee järjestää myönnetty tuntimäärä myös vakituisten avustajien loma-ajoille. 

Lakisääteisten maksujen ja kustannusten lisäksi korvattaviksi tulevat myös muut kohtuulliset sijaisena toimivasta avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Niitä voi syntyä jo ennen työsuhteen alkua liittyen sijaisen rekrytointiin.

Kunnan tulee tarvittaessa ohjata ja auttaa avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Voit siis olla kuntaan yhteydessä, jos tarvitset apua sijaisen palkkaamiseen. Heta-Liitto on korostanut, että kunnan vammaispalvelun täytyy olla varautunut siihen, että työnantajat tarvitsevat apua sijaisjärjestelyissä.


60. Milloin vuosilomapalkka pitää maksaa?

KYSYMYS: Kunnan vammaispalvelun järjestämä palkanlaskenta on ilmoittanut avustajalla, että lomaraha ja vuosilomapalkka maksetaan loman jälkeen tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Avustaja on sitä mieltä, että nämä tulisi maksaa hänelle ennen kesäloman alkua. Avustaja pitää lomaa neljä viikkoa. Miten asia on?

VASTAUS: Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa normaalina palkanmaksupäivänä. 

Työehtosopimukseen perustuva lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha lasketaan kunkin loman osuuden (kesäloma, talviloma) vuosilomapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä. Avustajasi on siis oikeassa siinä, hänelle tulisi maksaa sekä vuosiloma palkka että lomaraha ennen loman alkua.


c Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto